Lue keskustelun säännöt.
Auttakaa! En yksinkertaisesti pysty pitämään esitelmää!
28.08.2015 |
Olen 19-vuotias ja parin viikon päästä edessä olisi n. 10minuutin pituinen esitelmä. Tiedän että tämä kuulostaa tyhmältä, mutta en KYKENE siihen, sillä luokassa on ihastus (kuulostaa hyvin lapselliselta, tiedän). Tällä ihastuksella on luultavasti myös jotakin tunteita minua kohtaan ja pilaan kaiken onnettomalla esiintymiselläni. En ole muutenkaan kovin hyvä esiintymään - ilmapiiristä riippuen saatan täristä ja hikoilla ja on vaikeaa saada sanaa suustani. Tällä hetkellä voisin pitää kyseisen esitelmäni ilomielin jollekin toiselle luokalle. Mutta hänen edessään esitelmä tuntuu maailmanlopulta ja sitä se varmasti tuleekin olemaan.
Olen nyt googlaillut ja uskon että 10mg propral-lääke auttaisi todella paljon! Olen valmis maksamaan lääkepaketin hinnan tuon yhden käyttökerran vuoksi! Vai onko muita ehdotuksia? Kertokaa, vanhat ja viisaat av-mammat, mitä oikein teen? Muistelkaa miltä esitysten pitäminen tuntui!
Kommentit (77)
Mä muistan lukiosta kauheimman esiintymisen. Paperit ei pysyny käsissä, kalvoista niistä huolella tekemistä irtosi värit hikoileviin käsiini. Luokan bimbotkin olivat että voi tuota raasua. Niin käsin kosketeltavaa se mun kauhu esiintymistä kohti oli.
Nykyään aivan sama. Mutta tuolloin oli koulumenestykseni vaakalaudalla.
Enkä jännitä enään yhtään. Kävin lääkärissä tuolloin ja sain juurikin propral lääkkeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäisenä vinkkinä voisi sanoa, että älä stressaa turhaan liikaa. Kuten tuossa yllä mainittiinkin niin tuskin kukaan muistaa esitelmääsi. Todennäköisesti kukaan ei edes kuuntele mitä tarkalleen sanot vaan jännittää jo omaa tulevaa esiintymisvuoroaan/ tekstailee kaverille/ miettiin mitä ruokaa syö tänään jne. :D
Harjoittele esitys erinomaisesti etukäteen ja esitä sitä kotona. Itse olen ainakin pitänyt esitelmiä koiralleni, se auttaa. Itse esitelmää pitäessä tulee sitten mieleen koiran huvittavat mulkaisut ja alkaa melkein naurattaa :D Toiseksi ota yleisöstä itsellesi jokin ihminen kiintopisteeksi, jota katsot ja jolle hymyilet, jos alkaa liikaa jännittää. Pidä esitelmääsi vain eturivin ihmisille, älä edes sen enempää katso koko luokkaa :)
Ja hei, voit myös lohduttaa itseäsi sillä, että samaan aikaan joku saattaa pitää jossain päin maailmaa esitelmää monelle sadalle ihmiselle kielellä, jota ei edes kunnolla osaa. Itse kuitenkin saat pitää esityksesi omalla äidinkielelläsi (?) ja sinulle suht tutulle yleisölle :) TSEMPPIÄ!
Tulevaisuudessa voisit lukea esiintymisjännitysoppaita ja mennä vaikka jollekin puheviestinnän kurssille. Kannattaa kohdata esiintymisjännitysongelma ja siirtyä pienin askelein pois omalta mukavuusalueeltaan. Näin alat pikku hiljaa tottua esiintymiseen ja se ei tunnu niin pahalta vaikka katsojissa istuisi kuka tahansa. :)
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 16:04"]Ensimmäisenä vinkkinä voisi sanoa, että älä stressaa turhaan liikaa. Kuten tuossa yllä mainittiinkin niin tuskin kukaan muistaa esitelmääsi. Todennäköisesti kukaan ei edes kuuntele mitä tarkalleen sanot vaan jännittää jo omaa tulevaa esiintymisvuoroaan/ tekstailee kaverille/ miettiin mitä ruokaa syö tänään jne. :D
Harjoittele esitys erinomaisesti etukäteen ja esitä sitä kotona. Itse olen ainakin pitänyt esitelmiä koiralleni, se auttaa. Itse esitelmää pitäessä tulee sitten mieleen koiran huvittavat mulkaisut ja alkaa melkein naurattaa :D Toiseksi ota yleisöstä itsellesi jokin ihminen kiintopisteeksi, jota katsot ja jolle hymyilet, jos alkaa liikaa jännittää. Pidä esitelmääsi vain eturivin ihmisille, älä edes sen enempää katso koko luokkaa :)
Ja hei, voit myös lohduttaa itseäsi sillä, että samaan aikaan joku saattaa pitää jossain päin maailmaa esitelmää monelle sadalle ihmiselle kielellä, jota ei edes kunnolla osaa. Itse kuitenkin saat pitää esityksesi omalla äidinkielelläsi (?) ja sinulle suht tutulle yleisölle :) TSEMPPIÄ!
Tulevaisuudessa voisit lukea esiintymisjännitysoppaita ja mennä vaikka jollekin puheviestinnän kurssille. Kannattaa kohdata esiintymisjännitysongelma ja siirtyä pienin askelein pois omalta mukavuusalueeltaan. Näin alat pikku hiljaa tottua esiintymiseen ja se ei tunnu niin pahalta vaikka katsojissa istuisi kuka tahansa. :)
[/quote]
No olen nyt vähän eri mieltä kanssasi: Tuo ei ole totta etteikö ketään kiinnostaisi miten esiintymiseni menee, ihastukseni kohde VARMASTI tarkkailee asiaa. En myöskään tiedä millaisissa oloissa sinä olet esitelmiä pitänyt, ei meidän luokassamme kukaan tekstaa kaverille toisen esitelmän aikana. Viestistäsi saa kuvan ettet tiedä ollenkaan millaista on kunnon esiintymisjännitys, silloin ei nimittäin paljoa tule mieleen koiran huvittavat ilmeet.. :D Kiitos kuitenkin viestistäsi.
Minä jännitin ja pelkäsin niin etten kahteen viikkoon nukkunut edes. Älkää te joiden mielestä auttaa suurinpiirtein se että ajattelee että muut on alasti auttaisi. Kun ei se auta.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 13:10"][quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 20:40"][quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 20:36"]Ei auta propral, ei auta mikään. Omakohtainen mielipide
[/quote]
Onko mielipiteelle perusteluita?
[/quote]
Kokeilin propralua esiintymisjännitykseen. Oli tosi huoni ja teki olon uneliaaksi ja jähmetti ajatuksenkulun. Se tyhmistää ihmistä n 50% mikä on huonompi juttu kuin jännittäminen!
[/quote]
Sä nyt oot tosi huono ja jähmettynyt tyhmistyneenä muutenkin. Taitaa jokin muu aine sua viedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 13:10"][quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 20:40"][quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 20:36"]Ei auta propral, ei auta mikään. Omakohtainen mielipide
[/quote]
Onko mielipiteelle perusteluita?
[/quote]
Kokeilin propralua esiintymisjännitykseen. Oli tosi huoni ja teki olon uneliaaksi ja jähmetti ajatuksenkulun. Se tyhmistää ihmistä n 50% mikä on huonompi juttu kuin jännittäminen!
[/quote]
Miten verenpainelääke teki sinut tuollaiseksi?? Outoa
Propral on siitä hyvä lääke että se estää kaikki fyysiset oireet (vapina, tärinä, punastuminen), mutta pitää pään selvänä. Mulla ainakin auttaa suunnattomasti ettei noita fyysisiä oireita tule --> pystyn keskittymään itse esiintymiseen. Suosittelen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi helvetin tenavat. Kyllä te vielä joskus katsotte elämäänne ja näette, kuinka lapsellinen sitä oli.
Ääni propralille myös täältä. Ja tuo neuvo oli myös hyvä, jossa kehoitettiin olemaan jo aktiivinen ja äänessä ennen omaa esitelmääkin - se toimii ikään kuin lämmittelynä suoritukseen :) Rentouttaa, kun kuulee omaa ääntään tilassa ja huomaa, ettei siinä ole mitään jännitettävää.
Mutta tosiaan siitä propranololista vielä - se tukee hyvin esiintymistä ja auttaa löytämään itsevarmuutta. Pikku hiljaa pystyy jo esiintymään osin ilman propraliakin, mutta jos kärsii suunnattomasti jännityksestä, on täysin suotavaa antaa kropalleen armoa ottamalla jännitysoireita lieventävää lääkettä.
Propral ei toimi rauhoittavalla tavalla, eli saatat edelleen tuntea kihelmöintiä ja samoja kouristavia jännitykramppeja mahassa omaa vuoroasi odotellessa, ja itselleni tuli jopa melkein paniikintunne omassa seminaarissani, kun huomasin, että minuahan jännittää edelleen lääkkeestä huolimatta. Ajattelin, että pas*a lääke, tämähän ei auta mitään. Mutta! Kun hilasin itseni tuomiolle, eli luokan eteen, huomasin ilokseni, että syke pysyykin rauhallisena, eikä jännitys näy ulospäin. Sen tuntee siis edelleen, mutta melkein heti suun avattuaan voikin jo rauhoittua, koska ääni ei värise, eikä kädet tärrää :) Tosi hyvä ja yleisesti käytetty apu - ota ihmeessä avuksi! Pystyy kehittämään omaa esiintymistään, kun voi keskittyä olennaiseen.
Ja tosiaan, itse käytin koulussa myös tuota, että jos oikein oli jännitys päällä, niin huikkasin heti esittäytymisen yhteydessä, että "nyt on seminaarin tmv. johdosta sen verran jännitystä päällä, että saatan sekoilla aiheessa.. :)" Helpotti kummasti.
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 15:40"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 15:34"]Neuvoni: Älä ota tilannetta liian vakavasti! Asennoidu jo alusta asti siihen, että mokia tulee, mutta se ei haittaa. Suhtaudu niihin huumorilla. Jos osaat itse ottaa tilanteen rennosti, mahdolliset mokailusi ovat yleisön mielestä vain suloisia ja inhimillisiä. Kenellekään ei tule myötähäpeää puolestasi, toisin kuin silloin, jos menee tilanteeseen liian ryppyotsaisesti. [/quote] Sanoo hän joka ei tiedä mitä hirveä jännittäminen on. Siihen kun ei vain auta se, että käskee ottaa rennosti. Vaikka itsekin järjellä sanoisi mitä tahansa itselleen, se ei kaikilla vain auta. Lääke kyllä auttaa ja harjoitus. Ja sekin että oppii olemaan armollisempi itselleen. Parasta kuitenkin on että saa ensin onnistumisen tunteita vaikka sitten lääkkeenkin avulla. Iän ja harjoituksen myötä yleensä sitten helpottaa.. Lääkkeellä saa sen kamalan kierteen poikki kun jännitys kasvaa kerta toisensa jälkeen kunnes ei halua esiintyä ollenkaan.
[/quote]
Kyllä minä esiintyvänä muusikkona tiedän mitä jännittäminen on. Ja sitä juuri tarkoitin, että täytyy oppia olemaan armollinen itselleen, eli ei ota mokia liian vakavasti. Ja tämä on tietenkin vain yksi neuvo. En väitä, että tällä automaattisesti ongelma heti ratkeaa.
Mulla on paha esiintymispelko, Propral ei auttanut mua, mutta Opamox kyllä. Nykyään kun on koulut käyty, ei onneksi tartte syödä niitä. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei ole tottunut lääkkeisiin, ikävä kyllä kuulostaa helposti vähän humalaiselta. Minulle kävi n, 10 vuotta sitten sellainen moka, että hain lääkereseptin, kun piti mennä työhaastatteluihin. Minusta kaikki meni tosi hyvin. Kävin kahdessa haastattelussa, en saanut paikkoja. Koska toinen työpaikka oli sellainen, että olin tehnyt sinne työharjoittelub enkä tullut valituksi, vaan työpaikka laitettiin uudestaan hakuun, tuntui tosi oudolta. Kävin juttelemassa pomolle, joka oli minulle tuttu, että mikseivät valinneet. Hän antoi ymmärtää, että toinen valitsija ei suostunut palkkaamiseeni, koska en vaikuttanut ihan selvältä!!!!
Hävetti niin, että lääkkeet lensi roskikseen. En kenellekään paljastanut, että rennon olemuksen takana oli ollut lääkitys, koska sekin on vähän noloa nuorelle jännittäjälle...
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 16:52"]Jos ei ole tottunut lääkkeisiin, ikävä kyllä kuulostaa helposti vähän humalaiselta. Minulle kävi n, 10 vuotta sitten sellainen moka, että hain lääkereseptin, kun piti mennä työhaastatteluihin. Minusta kaikki meni tosi hyvin. Kävin kahdessa haastattelussa, en saanut paikkoja. Koska toinen työpaikka oli sellainen, että olin tehnyt sinne työharjoittelub enkä tullut valituksi, vaan työpaikka laitettiin uudestaan hakuun, tuntui tosi oudolta. Kävin juttelemassa pomolle, joka oli minulle tuttu, että mikseivät valinneet. Hän antoi ymmärtää, että toinen valitsija ei suostunut palkkaamiseeni, koska en vaikuttanut ihan selvältä!!!!
Hävetti niin, että lääkkeet lensi roskikseen. En kenellekään paljastanut, että rennon olemuksen takana oli ollut lääkitys, koska sekin on vähän noloa nuorelle jännittäjälle...
[/quote]
Reseptin mille lääkkeelle? RR-tautiin tarkoitettu lääke ei sekoita pääkoppaa tms
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 16:52"]Jos ei ole tottunut lääkkeisiin, ikävä kyllä kuulostaa helposti vähän humalaiselta. Minulle kävi n, 10 vuotta sitten sellainen moka, että hain lääkereseptin, kun piti mennä työhaastatteluihin. Minusta kaikki meni tosi hyvin. Kävin kahdessa haastattelussa, en saanut paikkoja. Koska toinen työpaikka oli sellainen, että olin tehnyt sinne työharjoittelub enkä tullut valituksi, vaan työpaikka laitettiin uudestaan hakuun, tuntui tosi oudolta. Kävin juttelemassa pomolle, joka oli minulle tuttu, että mikseivät valinneet. Hän antoi ymmärtää, että toinen valitsija ei suostunut palkkaamiseeni, koska en vaikuttanut ihan selvältä!!!!
Hävetti niin, että lääkkeet lensi roskikseen. En kenellekään paljastanut, että rennon olemuksen takana oli ollut lääkitys, koska sekin on vähän noloa nuorelle jännittäjälle...
[/quote]
Mitä lääkettä otit ja kuinka suuren annoksen?
Moi! Täällä on ap, sain juuri propral-lääkettä lääkäriltä. En ole vielä testannut sitä, huomenna ajattelin testata. Minulle suositeltiin 10-20mg annosta. Kuinka suuria annoksia te otatte?
Ota Diapam. Siskollani oli vahvat ennakkokäsitykset kyseisestä aineesta, kunnes joutui vaaralliseen leikkaukseen ja sai ennen leikkausta niin kauhean kuolemanpelko/paniikkikohtauksen, että meinasi juosta pois sairaalasta.
Sairaanhoitaja ehdotti puolikasta Diapamia, josta tuli siskon sanojen mukaan miellyttävä rauhoittunut, mutta keskittynyt "tässä sitä nyt mennään leikkaukseen" -olo. Kokeilisi kuulemma toistekin pahassa ahdistuksessa.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 17:15"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 16:52"]Jos ei ole tottunut lääkkeisiin, ikävä kyllä kuulostaa helposti vähän humalaiselta. Minulle kävi n, 10 vuotta sitten sellainen moka, että hain lääkereseptin, kun piti mennä työhaastatteluihin. Minusta kaikki meni tosi hyvin. Kävin kahdessa haastattelussa, en saanut paikkoja. Koska toinen työpaikka oli sellainen, että olin tehnyt sinne työharjoittelub enkä tullut valituksi, vaan työpaikka laitettiin uudestaan hakuun, tuntui tosi oudolta. Kävin juttelemassa pomolle, joka oli minulle tuttu, että mikseivät valinneet. Hän antoi ymmärtää, että toinen valitsija ei suostunut palkkaamiseeni, koska en vaikuttanut ihan selvältä!!!! Hävetti niin, että lääkkeet lensi roskikseen. En kenellekään paljastanut, että rennon olemuksen takana oli ollut lääkitys, koska sekin on vähän noloa nuorelle jännittäjälle... [/quote] Reseptin mille lääkkeelle? RR-tautiin tarkoitettu lääke ei sekoita pääkoppaa tms
[/quote]
Mikä on RR-tauti?
Eihän sitä puhetta ole pakko pitää, jos ei vaan pysty. Itse kokeilin kaikki jipot ja lääkkeet ja lopulta luovutin esiintymisen suhteen.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 17:10"]Moi! Täällä on ap, sain juuri propral-lääkettä lääkäriltä. En ole vielä testannut sitä, huomenna ajattelin testata. Minulle suositeltiin 10-20mg annosta. Kuinka suuria annoksia te otatte?
[/quote]
Otan 40 mg tarvittaessa. Max kolmasti vrk. MUTTA jokainen on yksilö. Kyseiseen lääkkeen annostukseen ei vaikuta esim.paino. Sen sijaan RR-arvot ja syke. Minulla jännittämisen takia korkea leposyke.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 15:34"]Neuvoni: Älä ota tilannetta liian vakavasti! Asennoidu jo alusta asti siihen, että mokia tulee, mutta se ei haittaa. Suhtaudu niihin huumorilla. Jos osaat itse ottaa tilanteen rennosti, mahdolliset mokailusi ovat yleisön mielestä vain suloisia ja inhimillisiä. Kenellekään ei tule myötähäpeää puolestasi, toisin kuin silloin, jos menee tilanteeseen liian ryppyotsaisesti.
[/quote]
Sanoo hän joka ei tiedä mitä hirveä jännittäminen on. Siihen kun ei vain auta se, että käskee ottaa rennosti. Vaikka itsekin järjellä sanoisi mitä tahansa itselleen, se ei kaikilla vain auta. Lääke kyllä auttaa ja harjoitus. Ja sekin että oppii olemaan armollisempi itselleen. Parasta kuitenkin on että saa ensin onnistumisen tunteita vaikka sitten lääkkeenkin avulla. Iän ja harjoituksen myötä yleensä sitten helpottaa.. Lääkkeellä saa sen kamalan kierteen poikki kun jännitys kasvaa kerta toisensa jälkeen kunnes ei halua esiintyä ollenkaan.