Lue keskustelun säännöt.
Henkinen pahoinpitely synnytyksissä
28.08.2015 |
Huh, oletteko lukeneet näitä tarinoita elävästä elämästä: https://synnytysloukkaus.wordpress.com/kertomukset/
Pistää ajattelemaan, että synnyttäessään nainen taitaa olla vain väline, jota saa kohdella miten vain. Varsinkin nuo toistuvat tarinat alapään ompelemisesta ilman tarpeellista kivunlievitystä saavat oksennuksen kurkkuun. Kuinka monen miehen kiveksiä ommeltaisiin kasaan ilman puudutusta.
Mitä ajatuksia herättää ja onko samanlaisia kokemuksia?
Kommentit (41)
Synnytys oli kauhea ja tosiaan se väliliha viilletään ilman puudutusta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ulistaan ettei nykymiehistä ole mihinkään niin sama pitää kyllä paikkansa naisten kohdalla. Yhtä lailla ovat kuin varjo entisaikojen naisista.
Mulla puudutettiin kun välilihaa leikattiin seikoista synnyttäessäni. Myös ompelu oli puudutettuna. Toisessa synnytyksessä tuli repeämä ja sitä ompeli opiskelija alkuun ja sitten vielä kätilö korjaili. Silloin ei puudutettu riittävästi ja toimenpiteen kestäessä,puudutuksen vaikutus ehti hävitä kokonaan. Olisin toki saanut lisää puudutetta, mutta olin jo niin turtunut kipuun etten jaksanut välittää.
Minä kyllä sain kaikki asianmukaiset puudutukset, ei leikattu tai ommeltu välilihaa ilman puudutusta.
Se on niin herkkä tilanne, että helposti tulee kaikenlaisia tunteita. Itselläkin oli tunne, että jäin sivulliseksi ja pilasin homman pelkäämällä niin kovasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mulla ei "ehditty" antaa mitään puudutusta, vaikka olin monta tuntia ennen h-hetkeä sairaalassa. Ja sitten tökättiin puudutuspiikki, kun lapsen pää jo näkyi, että saatiin kirjoittaa papereihin, että juu on annettu puudutus... Ja vielä uhkailtiin, että "olehan ponnistamatta, ethän halua että piikki osuu lasta päähän". Helppoa kuin heinänteko siinä vaiheessa, kun lapsi on jo melkein ulkona.... Että onhan näitä.
Mulla puudutettiin, mutta kyllä se ompeleminen hieman pisti, niissä syvimmissä tikeissä. Siinä paniikissani huusin asiaa, mutta jälkeenpäin ajatellen ei se kyllä kauheasti sattunut, pelkäsin vaan kovasti ja huusin siksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kyllä kannata lukea noita juttuja, jos on ensi synnyttäjä. Kaksi lasta synnyttäneenäkin osa kuulostaa tosi kamalilta synnytyksiltä. Osa taas ihan normaaleilta enkä ymmärrä mistä valittavat. Onneksi minulla on nyt lapsiluku täysi eikä tarvitse enää ikinä synnyttää.
Synnyttämättömät eniten kammoaa noita repeämä- ja välilihan ompelujuttuja. Ei niitä kannata lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle kyllä laitettiin paikallispuudutus ennen tikkejä ekassa synnytyksessä. Ja jotenki sellainen olo, että ennen välilihan leikkaamistakin. Vuotoa oli vaan tosi paljon ja lääkäri työnsi emättimeen jotain tuppoa, että näki kursia haavan kiinni ja se sattu, mutta oli välttämätöntä. Edelleenkin 8. synnytyksessä mulle tarjoiltiin puudutuksia, vaikka olin jo valmiiks ilmoittanu, etten tarvi. Mutta oon kuullu lähipiiristä niin karuja kokemuksia, etten ollenkaan epäile, että synnyttäjää voidaan kohdella tosi tylystikin: synnyttäjä pyytää kipuun jotain, kätilö katsoo salin ovelta ja sanoo, että vielä et oo tarpeeksi kipeä. Ko. synnytys venyi yli vuorokauden mittaiseksi... jne
Minulla on takana kaksi suunniteltua pelkosektiota ja näitä juttuja luettuani en ymmärrä miksi kukaan haluaa synnyttää alateitse. Kliininen ja turvallinen tilanne vs. repeilyt ja tikkaukset. Kaikki ollaan todella erilaisia ja varmasti moni ihmettelee minun valintaani.
Minusta tapahtuma, jossa on ihan normaalia repeytyä skaalalla vähän - mielettömästi joutuen joutua tikattavaksi ja asenne on se, että se pitää vain kestää, on luonnoton. Jos luonto olisi tarkoittanut naisihmisen synnyttämään isoja nykyvauvoja, niin alapään venyminenkin olisi pakosti helpompaa, eikä olisi näitä toisen - neljännen asteen repeämiä lähes kaikilla.
Kävelykyky on tehnyt ihmisapinasta synnyttämiseen huonon "mallin". Apinoilla tämän on helpompaa. Näin se vaan on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 13:38"]
Miksi vitussa taas sotket miehet tuohon? Kätilöt, gynet ja ketkä muut niiden värkkienne kanssa nyt pelaavatkaan ovat pääsääntöisesti naisia. Miehiä ei paskaakaan kiinnosta vaikka pillusi liimattaisiin ruusun terälehdillä.
[/quote]
Kyllä siinä vaiheessa kiinnostaisi liimaukset ja tikit, kun on oma puoliso kyseessä ja seksi loppuu tuohon. Mutta sinun ei kannata tästä murehtia, poikuutesi on varmasti turvassa vastaisuudessakin ;).
Olipahan draamaa. Uu se koski muhun.
Itse kirjoitin paperille kaiken, mitä piti muistaa ja annoin sen kätilölle. Otti sen hyvin ja teki sen mitä pyydettiin.
Ensimmäisenä luki: Toivon, että minua kohdellaan hyvin, ja että minulle ollaan ystävällisiä.
Luojan kiitos tein sen lappusen. Kaikki oli ihan mahtavia, paitsi tunnin tikkaus. Näen siitä vieläkin painajaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 14:40"]
Olipahan draamaa. Uu se koski muhun.
Itse kirjoitin paperille kaiken, mitä piti muistaa ja annoin sen kätilölle. Otti sen hyvin ja teki sen mitä pyydettiin.
Ensimmäisenä luki: Toivon, että minua kohdellaan hyvin, ja että minulle ollaan ystävällisiä.
Luojan kiitos tein sen lappusen. Kaikki oli ihan mahtavia, paitsi tunnin tikkaus. Näen siitä vieläkin painajaisia.
[/quote]
Miksi ihmeessä on tarpeellista kirjallisena erikseen pyytää, että oltaisiin ystävällisiä? Yleensä se on ihmisarvon perusteella tuleva oletusarvo, jota ei minusta pitäisi erikseen joutua pyytämään. Mutta tähän on tultu.
Onneksi sain liikkua vapaasti kaikkien kolmen synnytyksen aikana. Se nimittäin (ja suihku!) auttoivat hyvin. Mutta Tyksistä mun huono kokemus: olin saamassa tokaa lasta (esikoisen synnytys 3h 50min) ja kun mun säännölliset supistukset puolikkaalla cytotecilla alkoivat niin ne alkoivat kunnolla. Jonkun ajan kuluttua pyysin käyrille, olin jo tooosi kipeä. Vanha kätilö:" just sä vasta sait sen puolikkaan käynnistyslääkkeen, ei se kuule mikään ihmepilleri ole! Käyrille parin tunnin päästä". Ok, venasin vartin ja pyysin miestä hakemaan jonkun paikalle. Todella kipeänä... Nuorempi kätilö käski kävellä toimenpidehuoneeseen (teki muuten tiukkaa kun jatkuvasti supistaa ja sattuu!) ja totesi että olen 8cm auki. Tuli hiukka kiire, pyörätuoliin ja osastolta synnärille (se matka istuen oli helvettiä, kumma kun ei viety sängyllä) ja synnytyshuoneeseen odottamaan kätilöä opiskelijan kanssa. Sanoin heti, että mun on pakko ponnistaa! Opiskelija: "voi just sä vasta tulit, kuule synnytykset kestävät tuntikausia". Yritin sanoa että kun tämäpä tulee nyt! Mieheni lähti hakemaan kätilöä, joka tuli kypsänä huoneeseen:" vilkaistaan nyt sitten". No, pää näkyi enkä olisi kauempaa voinutkaan pidättää ponnistusta että kreivin aikaan sanoisin. Mitään kipulääkettä en siis ehtinyt saamaan, synnytys kesti 1h50min, ponnistusvaihe 1min. Kolmannesta sitten jo uskottiin että voi edetä nopeastikin ja se synnytys kesti 50min... Silloin Tyksissä oli onneksi jo eri asenne ja uskottiin synnyttäjää. - S
[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 14:17"]Mulle kyllä laitettiin paikallispuudutus ennen tikkejä ekassa synnytyksessä. Ja jotenki sellainen olo, että ennen välilihan leikkaamistakin. Vuotoa oli vaan tosi paljon ja lääkäri työnsi emättimeen jotain tuppoa, että näki kursia haavan kiinni ja se sattu, mutta oli välttämätöntä. Edelleenkin 8. synnytyksessä mulle tarjoiltiin puudutuksia, vaikka olin jo valmiiks ilmoittanu, etten tarvi. Mutta oon kuullu lähipiiristä niin karuja kokemuksia, etten ollenkaan epäile, että synnyttäjää voidaan kohdella tosi tylystikin: synnyttäjä pyytää kipuun jotain, kätilö katsoo salin ovelta ja sanoo, että vielä et oo tarpeeksi kipeä. Ko. synnytys venyi yli vuorokauden mittaiseksi... jne
[/quote]
Sori alapeukku vahinko
Minulla ei ehtinyt puudute vaikuttaa ennen ompelua ekassa synnytyksessä, kun kätilö totesi, ettei lääkäri ehdi tässä odotella.
[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 14:55"]
[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 14:40"]
Olipahan draamaa. Uu se koski muhun.
Itse kirjoitin paperille kaiken, mitä piti muistaa ja annoin sen kätilölle. Otti sen hyvin ja teki sen mitä pyydettiin.
Ensimmäisenä luki: Toivon, että minua kohdellaan hyvin, ja että minulle ollaan ystävällisiä.
Luojan kiitos tein sen lappusen. Kaikki oli ihan mahtavia, paitsi tunnin tikkaus. Näen siitä vieläkin painajaisia.
[/quote]
Miksi ihmeessä on tarpeellista kirjallisena erikseen pyytää, että oltaisiin ystävällisiä? Yleensä se on ihmisarvon perusteella tuleva oletusarvo, jota ei minusta pitäisi erikseen joutua pyytämään. Mutta tähän on tultu.
[/quote]
No sanopa muuta. Mutta kun luin kokemuksia ennen synnytystä (virhe) ajattelin kirjoittaa toiveeni ylös ja ajattelin myös ettei kyllä sellaisen kirjallisen pyynnön jälkeen voi olla vittumainen. Eipä olisi kyllä muutenkaan ollut. Sellaista paskaa näyttää olevan monella, mutta se ystävällisyys on kaksisuuntaista. Hymy vastaa hymyyn, vittuilu vittuiluun ja ikävä olemus ärsyttää.
Varmaan monilla on huonoja kokemuksia. Suhtautuminen on välillä kuin naiset olisivat karjaa liukuhihnalla. Huoneeseen tupsahti yhtäkkiä useita kandeja? kesken sisätutkimuksen ja oli oikeasti häpeällistä olla siinä sukuelimet paljaana kaikkien katsottavana. Lupaa ei kysytty eikä näitä opiskelijoita ilmeisesti edes mainittu kun tutkimus alkoi... ehkä jollekin pikkujuttu, minulle henkinen raiskaus. Minut on joitain vuosia sitten raiskattu enkä sen jälkeen ole kestänyt mitään "ylimääräistä" alapäähäni liittyen. Myös itse tutkimus oli kovakourainen. Saa kivittää, mutta minusta tuntui pahalta :(
Miksi vitussa taas sotket miehet tuohon? Kätilöt, gynet ja ketkä muut niiden värkkienne kanssa nyt pelaavatkaan ovat pääsääntöisesti naisia. Miehiä ei paskaakaan kiinnosta vaikka pillusi liimattaisiin ruusun terälehdillä.