Lue keskustelun säännöt.
Raskaana olevat, pelottaako mihin lapsenne syntyy?
19.03.2022 |
Minulla loppui vauvakuume kuin seinään tämän sodan takia.
Kuva paareilla kannetusta ukrainalaisnaisesta, jonka vauva kuoli, ja myöhemmin myös tämä äiti, järkyttivät valtavasti.
Jokainenhan toivoo, että oma lapsi saa elää turvassa, ja nyt turvallinen elämä on uhattuna.
On helpompaa, kun ei tarvitse nähdä lapsensa kärsivän.
Kommentit (37)
Pelottaa ian raskauttakin, kun on jo näitä olemassaolevia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkevä ihminen ei tee lapsia tähän nykyiseen maailmaan. Tosin vauvakuumeisilla ei ole järkeä. Eikä aina sitä miestäkään, joka jakaisi vastuuta. Itse vaan jakaa...
Pelottaa. Se, ehditäänkö sairaalaan vai syntyykö bussipysäkillä...
Ei pelota. Mennään päivä kerrallaan.
Omat esivanhemmat on kestäneet lasten kanssa nälänhädät, sodat ja maanpaon. Pelkkä sodanuhka ei ole vielä mitään. Ainahan se on sota jossain päin maailmaa menossa eikä kenelläkään ole sellaista kristallipalloa jolla näkisi ettei omien lasten lapsuusaikana vaan sattuis mitään. Itsekin synnyin kylmän sodan keskelle ja vanhemmat pelkäsi kolmatta maailmansotaa jo tuolloin.
Elämä on aina riski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas kerran on tyytyväinen ratkaisuunsa olla lapseton.
Vanhempanikin ovat jo kuolleet ajat sitten niin ei ole huoli kenestäkään.
Vierailija kirjoitti:
Pelottaa. Se, ehditäänkö sairaalaan vai syntyykö bussipysäkillä...
Näin viimeisillään raskaana ollessa ja supistellessa tämä, ihan rehellisesti. Edellinen synnytys oli käynnistys, joten ei mitään hajua, miltä luonnolliset synnytyssupistukset tuntuu. Kun sairaalaan on 1,5h matka, vähän mietityttää milloin pitää olla lähdössä, jos se synnytys käynnistyisikin omia aikojaan. Ei motarin varressa oikein innosta synnyttää sokeriseurantaan joutuvaa isokokoista lasta.
Mutta kyllä pelottaa sodan uhkakin, kun on tuo esikoinen ja tosiaan tämä uusi tulokas. Esikoinen sai alkunsa juuri ennen koronaa, ja toisen kanssa otaksuin, että ehtii korona tukahtua siinä vaiheessa, kun pitää päivähoitoa miettiä. Nyt sitten vielä sodanuhka. Ei tee mieli lukea uutisia enää, kun alkaa ahdistaa. Etenkin se uutinen kuvineen, missä oli torilla lastenrattaita... Ei pysty itkemättä katsomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omat esivanhemmat on kestäneet lasten kanssa nälänhädät, sodat ja maanpaon. Pelkkä sodanuhka ei ole vielä mitään. Ainahan se on sota jossain päin maailmaa menossa eikä kenelläkään ole sellaista kristallipalloa jolla näkisi ettei omien lasten lapsuusaikana vaan sattuis mitään. Itsekin synnyin kylmän sodan keskelle ja vanhemmat pelkäsi kolmatta maailmansotaa jo tuolloin.
Elämä on aina riski.
Vaikka olenkin sodan kokenut niin en sanoisi, että olen sen kestänyt. Sota on jättänyt ainakin itseeni lähtemättömän jäljen, joka on seurannut läpi elämäni.
Siksi en pelkää enää ja tiedän, mitä on tulossa, jos on tullakseen. Toivottavasti ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelottaa. Se, ehditäänkö sairaalaan vai syntyykö bussipysäkillä...
Näin viimeisillään raskaana ollessa ja supistellessa tämä, ihan rehellisesti. Edellinen synnytys oli käynnistys, joten ei mitään hajua, miltä luonnolliset synnytyssupistukset tuntuu. Kun sairaalaan on 1,5h matka, vähän mietityttää milloin pitää olla lähdössä, jos se synnytys käynnistyisikin omia aikojaan. Ei motarin varressa oikein innosta synnyttää sokeriseurantaan joutuvaa isokokoista lasta.
Mutta kyllä pelottaa sodan uhkakin, kun on tuo esikoinen ja tosiaan tämä uusi tulokas. Esikoinen sai alkunsa juuri ennen koronaa, ja toisen kanssa otaksuin, että ehtii korona tukahtua siinä vaiheessa, kun pitää päivähoitoa miettiä. Nyt sitten vielä sodanuhka. Ei tee mieli lukea uutisia enää, kun alkaa ahdistaa. Etenkin se uutinen kuvineen, missä oli torilla lastenrattaita... Ei pysty itkemättä katsomaan.
MIKSI olet hankkiutunut tuohon tilaan? Jos kerran on jo muitakin lapsia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viisaat ihmiset eivät tee lapsia tähän maailmaan. Kuinka voi olla niin itsekäs, että vain koska itse haluaa kokea vanhemmuuden, synnyttää lapsen kamalaan maailmaan jossa lapsen tulevaisuus voi olla pääosin huono?
Juu no, täytyy sanoa ettei ole ehkä kaikista houkuttelevin hetki lastentekoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on kaksi lasta. Ja enään en lapsia halua tehdä tähän kauheeseen maailmaan. Joskus oli haaveena kolmas lapsi mutta ei ole enään. Jos tulisin nyt raskaaksi ei voi tietää mitä pahaa sen 9kk aikana tapahtuisi voisi hyvin vaikka sota tulla tai jotain muuta sinä aikana joten ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Viisaat ihmiset eivät tee lapsia tähän maailmaan. Kuinka voi olla niin itsekäs, että vain koska itse haluaa kokea vanhemmuuden, synnyttää lapsen kamalaan maailmaan jossa lapsen tulevaisuus voi olla pääosin huono?
Tämähän riippuu pitkälti siitä mikä kenellekin on huonoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelottaa. Se, ehditäänkö sairaalaan vai syntyykö bussipysäkillä...
Näin viimeisillään raskaana ollessa ja supistellessa tämä, ihan rehellisesti. Edellinen synnytys oli käynnistys, joten ei mitään hajua, miltä luonnolliset synnytyssupistukset tuntuu. Kun sairaalaan on 1,5h matka, vähän mietityttää milloin pitää olla lähdössä, jos se synnytys käynnistyisikin omia aikojaan. Ei motarin varressa oikein innosta synnyttää sokeriseurantaan joutuvaa isokokoista lasta.
Mutta kyllä pelottaa sodan uhkakin, kun on tuo esikoinen ja tosiaan tämä uusi tulokas. Esikoinen sai alkunsa juuri ennen koronaa, ja toisen kanssa otaksuin, että ehtii korona tukahtua siinä vaiheessa, kun pitää päivähoitoa miettiä. Nyt sitten vielä sodanuhka. Ei tee mieli lukea uutisia enää, kun alkaa ahdistaa. Etenkin se uutinen kuvineen, missä oli torilla lastenrattaita... Ei pysty itkemättä katsomaan.
Olemattomat aivosi ovat supistelleet!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisaat ihmiset eivät tee lapsia tähän maailmaan. Kuinka voi olla niin itsekäs, että vain koska itse haluaa kokea vanhemmuuden, synnyttää lapsen kamalaan maailmaan jossa lapsen tulevaisuus voi olla pääosin huono?
Tämähän riippuu pitkälti siitä mikä kenellekin on huonoa.
Joo ei kaikille tosiaan mahdollinen sota ole ollenkaan huono juttu. Lisää lapsia vaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelottaa. Se, ehditäänkö sairaalaan vai syntyykö bussipysäkillä...
Näin viimeisillään raskaana ollessa ja supistellessa tämä, ihan rehellisesti. Edellinen synnytys oli käynnistys, joten ei mitään hajua, miltä luonnolliset synnytyssupistukset tuntuu. Kun sairaalaan on 1,5h matka, vähän mietityttää milloin pitää olla lähdössä, jos se synnytys käynnistyisikin omia aikojaan. Ei motarin varressa oikein innosta synnyttää sokeriseurantaan joutuvaa isokokoista lasta.
Mutta kyllä pelottaa sodan uhkakin, kun on tuo esikoinen ja tosiaan tämä uusi tulokas. Esikoinen sai alkunsa juuri ennen koronaa, ja toisen kanssa otaksuin, että ehtii korona tukahtua siinä vaiheessa, kun pitää päivähoitoa miettiä. Nyt sitten vielä sodanuhka. Ei tee mieli lukea uutisia enää, kun alkaa ahdistaa. Etenkin se uutinen kuvineen, missä oli torilla lastenrattaita... Ei pysty itkemättä katsomaan.
MIKSI olet hankkiutunut tuohon tilaan? Jos kerran on jo muitakin lapsia!
Mikä ihme teitä velkoja vaivaa, tajuatteko että jos kukaan ei lisääntyisi, suomalaiset kuolisi sukupuuttoon? Ei kaikkien ole pakko lapsia tehdä, mutta lapset on sijoitus tulevaisuuteen.
Hyvä, että osa vielä uskaltaa perustaa perheen :) ja kuten sanottu, ikinä, koskaan maailman historiassa ei tule olemaan mitään "takuuvarmasti turvallista" aikaa tehdä lapsia. Mutta se on vain hyväksyttävä.
T. Mummo 76v
Ei. Elämän kiertokulku ei ole vain minua ja minun tilannettani koskeva asia. Ihmisiä on aina syntynyt ja kuollut keskelle konfliktia, elämät on eripituisia, kärsimyksen ja kuoleman osuminen omalle kohdalle on lähinnä sattumaa.
Minulle syntyy lapsi, maailmaan jossa on aina sodittu ja tullaan aina sotimaan. "Keskiverto ihmiselämä maapallolla" ei ole sitä auvoa jota Skandinaavia oli muutamia vuosikymmeniä. Keskiverto ihmiselämä maapallolla pitää sisällään köyhyyttä, taistelua, onnea ja epäonnea eikä yksilöllä ole sitä yhteiskunnan suojaa joka Suomessa on.
Suomielämä oli luxusta maapallolla. Normaali ihmiselämä maapallolla on jotain ihan muuta ja se on minun mittarini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisaat ihmiset eivät tee lapsia tähän maailmaan. Kuinka voi olla niin itsekäs, että vain koska itse haluaa kokea vanhemmuuden, synnyttää lapsen kamalaan maailmaan jossa lapsen tulevaisuus voi olla pääosin huono?
Tämähän riippuu pitkälti siitä mikä kenellekin on huonoa.
Joo ei kaikille tosiaan mahdollinen sota ole ollenkaan huono juttu. Lisää lapsia vaan!
Eiköhän se ole silti jokaisen oma päätös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelottaa. Se, ehditäänkö sairaalaan vai syntyykö bussipysäkillä...
Näin viimeisillään raskaana ollessa ja supistellessa tämä, ihan rehellisesti. Edellinen synnytys oli käynnistys, joten ei mitään hajua, miltä luonnolliset synnytyssupistukset tuntuu. Kun sairaalaan on 1,5h matka, vähän mietityttää milloin pitää olla lähdössä, jos se synnytys käynnistyisikin omia aikojaan. Ei motarin varressa oikein innosta synnyttää sokeriseurantaan joutuvaa isokokoista lasta.
Mutta kyllä pelottaa sodan uhkakin, kun on tuo esikoinen ja tosiaan tämä uusi tulokas. Esikoinen sai alkunsa juuri ennen koronaa, ja toisen kanssa otaksuin, että ehtii korona tukahtua siinä vaiheessa, kun pitää päivähoitoa miettiä. Nyt sitten vielä sodanuhka. Ei tee mieli lukea uutisia enää, kun alkaa ahdistaa. Etenkin se uutinen kuvineen, missä oli torilla lastenrattaita... Ei pysty itkemättä katsomaan.
MIKSI olet hankkiutunut tuohon tilaan? Jos kerran on jo muitakin lapsia!
Koska kuten kirjoitin, otaksuin, että siinä vaiheessa kun on aika viedä molemmat lapset päivähoitoon, eli ehkä puolentoista vuoden kuluttua, korona voisi olla jo menneen talven lumia. Historiallisesti kulkutaudeilla on ollut tapana möyriä sellaiset 3-4 vuotta ennen hiipumista. Toisekseen kun kahden pienen lapsen kanssa joutuu muutenkin olemaan enimmäkseen kotona eikä muutenkaan käydä usein missään, missä on paljon ihmisiä, ei korona ole ihan hirveästi vaikuttanut elämään. Maskin käyttäminen ei ole ongelma, ja kaupassa käydään vain kerran viikossa.
Sotaa taas ei voinut etukäteen ennustaa viime kesänä, kun toinen lapsi sai alkunsa. En ymmärrä miten se, että on jo muita lapsia, taas vaikuttaa tähän mitenkään? Turvallisempaahan se on olla molempien lasten kanssa kotona kuin laittaa esikoinen päivähoitoon ja palata itse töihin, kun rajoituksia puretaan ja koronan annetaan levitä holtittomasti.
Kyllä pelottaa