Lue keskustelun säännöt.
4-vuotias ei tahdo mennä enää isälleen :(
27.08.2015 |
En ymmärrä mitä on tapahtunut. Aiemmin on mennyt isälleen mielellään. Käy siellä noin kerran viikossa yhtenä päivänä. Viime aikoina on alkanut olla puheita, että haluaa jäädä kotiin. Kerran lapsi sanoi, että isän tyttöystävä oli sanonut ettei lapsi saa enää tulla isälleen. Ohitin tämän, koska olen saanut naisesta ihan hyvän kuvan. Viime kerrat on lähtenyt isälleen itkun kanssa ja pyytänyt jäädä kotiin. Nyt oli se tilanne, että lapsi itki hysteerisesti kun olisi pitänyt mennä isälle. Kysyin miksi ei halua sinne mennä, ja sanoin että isä on surullinen jos ei näe lasta. Lapsi sanoi vain isän tyttöystävän nimen, muttei kertonut enempää.
Lopputulos oli, että isä odotti autossaan viitisen minuuttia kun ei malttanut odottaa että saisin lapsen tuotua parkkipaikalle, ja karautti matkoihinsa. Sanoi ettei jaksanut enää odottaa. Luulen että isä on pahoittanut mielensä kun lapsi puhuu syyttävästi isän ystävästä. Olen yrittänyt jutella isän kanssa tästä asiasta, mutta hän kohauttaa nämä olankohautuksella.
Mitä ihmettä on voinut yhtäkkiä tapahtua? Vai voiko tämä nyt olla vain joku vaihe?
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei taida 4-vuotias huvikseen keksiä sellaisia juttuja, joiden takia osaa esittää hysteeristä itkua. Jotain siellä on tapahtunut.
Ei tarvitse lapsen mennä. Tai sitten sovitte että näin alkuun ei naisystävä ole paikalla kun lapsi vierailee isällään. Lapsen pitää saada tottua rauhassa naisystävään, tuntuu olevan vaikeaa hyväksyä tämä.
:( Meillä kohta neljä vee saattaa nykyään tehdä niin että jos olis iltapesut isän kanssa ja haluis mun kanssa, tulee pesuilta ja sanoo että isä löi. On myös kova äitivaihe muutenkin. Yleensä kuuntelen aina lasta. Onpa kiperä tilanne.
Hei, jos sinulla on vaan yhtä herkkis lapsi kuin omana, niin välttämättä ole "oikeasti" mitään sen ihmeempää tapahtunut. Mun lapsi samanikäinen ja todella herkkä kuulostelemaan muiden ihmisten tunteita, esim päiväkodin tädillä huono päivä/kiireinen ja hän jotenkin tiuskaisee kerran esim vaatteiden pukemisesta tai toruu että et muistanut vetää vessaa, niin mun lapsi ei pääse tästä tilanteesta yli helposti vaan kestää päiviä ennen kuin luottaa tähän aikuiseen uudelleen. Esimerkiksi mielummin seisoo vahinkopissaisissa housuissa kun kertoo aikuiselle että vahinko käynyt.
Omasta lapsuudesta muistan käynnit isän luona kun hänellä oli jo uusi perhe. Itse tosin jo silloin alakoululuokilla. Kun isä ja uusi vaimonsa kuvittelivat että olen jo nukkumassa riitelivät usein siitä että "taas se kakara tulee viikonlopuksi ja kaikki pilalla" -tyyliin. Lisäksi minulle oltiin hommattu sinne omat ns. kotivaatteet kun tämän naisen mielestä olin jotenkin likainen ja nuhruinen tullessani. En myöskään saanut edes niillä kotivaatteilla istua sohvalla vaan tyynyn päällä lattialla. Pieniä asioita, mutta jotka kertoivat että en ole toivottu. Tai siis tämä nainen ei minua halunnut mukaan kuvioihinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se isäkään kauhean mielellään tunnu lasta ottavan, jos 5 minuuttia jaksaa odottaa ja sitten lähtee matkoihinsa. Lisäksi, jos isä aidosti haluaisi lapsen luokseen, ei kohauttaisi olkiaan kun yrität puhua tuollaisesta asiasta.
Veikkaan, että uudella naisystävällä on jotain tekemistä asian kanssa. Isä ehkä kohtelee lasta töykeästi koska uusi nainen ei pidä lapsesta?
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 13:29"]
Ei tarvitse lapsen mennä. Tai sitten sovitte että näin alkuun ei naisystävä ole paikalla kun lapsi vierailee isällään. Lapsen pitää saada tottua rauhassa naisystävään, tuntuu olevan vaikeaa hyväksyä tämä.
[/quote]
Siis naisystävä ei ole mikään uusi juttu. Hän asuu lapsen isän kanssa yhdessä jo toista vuotta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainiin, ja minua kutsuttiin aina tämän naisen toimesta tytöksi. Ei koskaan nimellä tai kun sain sisarpuolen niin edes sitten siskoksi. Tuollaisia ah, niin pieniä mutta kuitenkin suuria juttuja.
Sekin on ihmeellistä, että olen saanut sen käsityksen että nainen pitää lapsesta. Vai onko sellaista, että esittäisi vain mukavaa minun tai isän mieliksi? Naisella ei ole omia lapsia.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku vaihe se on. Päättäväisesti vain ohjaat lapsen isän luo.
Äitipuoli saattaa olla selkänne takana vaikka millainen pirulainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 18:25"]
Joku vaihe se on. Päättäväisesti vain ohjaat lapsen isän luo.
[/quote]
Niin ja jos sitten lapsella onkin aihetta käytökseensä??
Minusta kannattaa rauhoittaa tilanne hetkeksi. Kyllä se isäkin saisi tulla tässä vähän vastaan ja selvittellä yhdessä asiaa.
Tuo on todennäköisesti tietoista vallankäyttöä. Yrittää manipuloida teitä toisianne vastaan, ja pyrkimyksenä on se, että aloitatte kilpavarustelun ja lapsen ajasta kinastelun, jolloin hänellä on suurempi valinnanvapaus ja paremmat olot. Aika ovela velmu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 13:34"]Ainiin, ja minua kutsuttiin aina tämän naisen toimesta tytöksi. Ei koskaan nimellä tai kun sain sisarpuolen niin edes sitten siskoksi. Tuollaisia ah, niin pieniä mutta kuitenkin suuria juttuja.
[/quote]
Niinpä. Eihän se ole kuin SISARPUOLI. Sisar on täysin eri asia.
Selvittäisin asiaa lapsen kanssa. Isä vaikuttaa aivan kypsymättömältä.
ap on vain katkera ja jätetty mamma. Ota ittees niskasta ja ole onnellinen et exäs löys paremman,äläkä kiristä lapsella!!
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 13:27"]Ei taida 4-vuotias huvikseen keksiä sellaisia juttuja, joiden takia osaa esittää hysteeristä itkua. Jotain siellä on tapahtunut.
[/quote]
Ei-kö? Onkohan mulla ihan tosi kiero 4v sitten? O_o
Pyydä keskusteleen asiasta molemmat isä ja hänen ystävänsä
Yritä puhua lapsen isän kanssa vielä jos asia jatkuu. Sano tuo että itse pidän naisystävää mukavana ja olet saanut kuvan että hänkin pitää lapsesta, joten haluat YHDESSÄ selvittää mikä on tilanne ja mistä lapsen vaikeudet voivat johtua. Näin korostat sitä, ettet ole itse hätiköinyt ja vaan kuvitellut lapsen ja naisystävän välille jotain eikä tästä tule minkäänlaista ex-puoliso - uusi puoliso -vastakkainasettelua.
Mun mielestä voi toki olla vaihekin. Meillä 4v meni pitkään tosi kivasti esim päiväkotiin ja mummolaan mutta sitten yhtäkkiä muistan että oli älytön vaihe jossa riippui mun kaulassa ja joka aamu jäi hoitoon itkien. Tätä kesti joku pari-kolme kuukautta (huoh). Loppui sitten yhtäkkiä. Eikä siellä hoitopaikassa ollut tapahtunut mitään eikä kotona myöskään. Oli vaan vaihe :)