Lue keskustelun säännöt.
Etävanhempi sopii esiteinin kanssa tapaamiset
18.03.2022 |
Minä lähivanhempi en koskaan tiedä etukäteen, onko lapsi menossa viikonlopuksi vai ei. Tiedon saan useimmiten, niin kuin tänäänkin töihin iltapäivällä lapselta, että nyt ei huvitakaan mennä. Etäiskä ei tiedota minulle, jos lapsi sanoo hänelle, ettei halua tulla. Eikä vastaa minulle, jos kysyn, hakeeko lapsen. Tympii tämä, etten ennalta tiedä viikonlopun osalta asioita. Etä iskä nauttii, kun saa pitää ikäänkuin otteen minusta tällä säätämisellä. Lomille en voi varailla esim. lapsen kanssa reissuja, kun jos exä saa etukäteen tietää, niin vaatii juuri puolet lapsen lomasta itselleen. Jos ei ole reissuja, niin isä ei edes ota sitten puoleksi lomaa lasta luokseen. Ja vielä 6 vuotta pitäisi tätä sietää.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa mennä lastenvalvojalle sopimaan tapaamispäivät. Silloin exä ei pysty päättämään oman mielensä mukaan tapaamisia.
No nämä tapaamiset on sovittu lastenvalvojalla ja soppariin mustaa valkoisella. Mutta millä pakotat noudattamaan?
Säätöä on riittänyt. Exä matkustelee ja peruu tapaamisia. Kun sai tietää minun varaamasta omasta matkasta, kun lapsen piti olla lomalla isänsä luona, niin sitten exä ilmoittikin ettei nyt voikaan ottaa lasta luokseen. Jouduin perumaan matkan ja maksamaan kuitenkin matkan. Enää en uskalla suunnitella mitään, en lapsen kanssa kuin lyhyitä vkl juttuja, aikuisten reissuja en lainkaan.
Eikös tuohon ole ihan laki olemassa. Jos siis tapaamiset mustaa valkoisella. Sopimus se on huoltajuussopimuskin ja sopimuksia tulee noudattaa. Se on isän päänsärky, miten hoitaa asiat omilla vuoroillaan. Sinä olet vastuussa vain omista sovituista vuoroistasi.
Vanhempaa ei voi pakottaa ottamaan lasta luokseen. Tämähän koskee myös lähivanhempaa.
Se vain, että jos lähi ei halua lastaan hoitaa niin se on sitten lastensuojelun asia.
Kyllä vaan voi pakottaa noudattamaan huoltajuussopimuksessa määriteltyjä tapaamisia. Jos ei itse niihin halua osallistua, järjestää lapselle muun hoitajan. Niinhän se ei mene, että etävanhempi voi pompotella lähivanhempaa miten haluaa. Sitä varten ne sopimukset tehdään, että hyväksikäyttö ei onnistu.
Tapaamisoikeus on oikeus, ei velvollisuus. Myös sopimukset tehdään oikeudesta.
Kultapieni. Huoltajuus ei sillä vain oikeuksia. Siihen sisältyy myös velvollisuuksia. Huoltaja on vastuussa alaikäisestä lapsestaan. Koskee molempia huoltajia, ei vain lähivanhempaa. Tapaamissopimuksella ei olisi mitään virkaa, jos sitä ei tarvitsisi noudattaa. Toki siitä voi poiketa, mutta ei yksipuolisella päätöksellä.
Mikäs olisi rangaistus tapaamisen peruutuksesta, sakot vai vankila? Vai uhkailu sillä, että peruja ei saisi tavata lasta?
Esimerkiksi tapaamisoikeuden evääminen. Myös lastensuojeluilmoitus on paikallaan, jos huoltaja ei hoida lakisääteisiä velvoitteitaan. Lisäksi huoltajuus voidaan evätä kokonaan, jos oikein pahasti laiminlyö lastaan. Kannattaa tutustua lakikirjaan vähän tarkemmin eikä suostua mihin tahansa.
Tapaamisoikeus ei ole velvollisuus, vaikka paperissa olisi mitä.
Itse asiassa se nimenomaan on velvollisuus. Sille vanhemmalle. Vain lapselle se on pelkkä oikeus.
Tapaajavanhemman tulisi siten ymmärtää, että kyse ei ole vanhemman oikeudesta, jota hän voi mielensä mukaan käyttää, vaan velvollisuudesta, jonka jatkuva ja toistuva laiminlyönti voi johtaa tapaamisoikeuden supistamiseen. Viimekädessä käräjäoikeus voi hakemuksesta evätä tapaamisoikeuden kokonaan, koska se ei ole enää lapsen edun mukainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oi luoja, miltä kaikelta olen itse lapsuudessa välttynyt, kun vanhempani handlasi yhteishuoltajuuden aina sujuvasti. Minua kuunneltiin paljon ja sain olla molempien vanhempien kanssa varsinkin vanhempana, miten itse halusin. Jos oli jotain hässäkkää tai erikoista menoa, kaikki järjestettiin ja sumplittiin yhdessä minun parhaakseni. Kulpikaan ei puhunut pahaa toisistaan, vaan kumpikin pyrki tukemaan toisiaan ja tietty minua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa mennä lastenvalvojalle sopimaan tapaamispäivät. Silloin exä ei pysty päättämään oman mielensä mukaan tapaamisia.
No nämä tapaamiset on sovittu lastenvalvojalla ja soppariin mustaa valkoisella. Mutta millä pakotat noudattamaan?
Säätöä on riittänyt. Exä matkustelee ja peruu tapaamisia. Kun sai tietää minun varaamasta omasta matkasta, kun lapsen piti olla lomalla isänsä luona, niin sitten exä ilmoittikin ettei nyt voikaan ottaa lasta luokseen. Jouduin perumaan matkan ja maksamaan kuitenkin matkan. Enää en uskalla suunnitella mitään, en lapsen kanssa kuin lyhyitä vkl juttuja, aikuisten reissuja en lainkaan.
Eikös tuohon ole ihan laki olemassa. Jos siis tapaamiset mustaa valkoisella. Sopimus se on huoltajuussopimuskin ja sopimuksia tulee noudattaa. Se on isän päänsärky, miten hoitaa asiat omilla vuoroillaan. Sinä olet vastuussa vain omista sovituista vuoroistasi.
Vanhempaa ei voi pakottaa ottamaan lasta luokseen. Tämähän koskee myös lähivanhempaa.
Se vain, että jos lähi ei halua lastaan hoitaa niin se on sitten lastensuojelun asia.
Kyllä vaan voi pakottaa noudattamaan huoltajuussopimuksessa määriteltyjä tapaamisia. Jos ei itse niihin halua osallistua, järjestää lapselle muun hoitajan. Niinhän se ei mene, että etävanhempi voi pompotella lähivanhempaa miten haluaa. Sitä varten ne sopimukset tehdään, että hyväksikäyttö ei onnistu.
Tapaamisoikeus on oikeus, ei velvollisuus. Myös sopimukset tehdään oikeudesta.
Kultapieni. Huoltajuus ei sillä vain oikeuksia. Siihen sisältyy myös velvollisuuksia. Huoltaja on vastuussa alaikäisestä lapsestaan. Koskee molempia huoltajia, ei vain lähivanhempaa. Tapaamissopimuksella ei olisi mitään virkaa, jos sitä ei tarvitsisi noudattaa. Toki siitä voi poiketa, mutta ei yksipuolisella päätöksellä.
Mikäs olisi rangaistus tapaamisen peruutuksesta, sakot vai vankila? Vai uhkailu sillä, että peruja ei saisi tavata lasta?
Esimerkiksi tapaamisoikeuden evääminen. Myös lastensuojeluilmoitus on paikallaan, jos huoltaja ei hoida lakisääteisiä velvoitteitaan. Lisäksi huoltajuus voidaan evätä kokonaan, jos oikein pahasti laiminlyö lastaan. Kannattaa tutustua lakikirjaan vähän tarkemmin eikä suostua mihin tahansa.
Tapaamisoikeus ei ole velvollisuus, vaikka paperissa olisi mitä.
Itse asiassa se nimenomaan on velvollisuus. Sille vanhemmalle. Vain lapselle se on pelkkä oikeus.
Tapaajavanhemman tulisi siten ymmärtää, että kyse ei ole vanhemman oikeudesta, jota hän voi mielensä mukaan käyttää, vaan velvollisuudesta, jonka jatkuva ja toistuva laiminlyönti voi johtaa tapaamisoikeuden supistamiseen. Viimekädessä käräjäoikeus voi hakemuksesta evätä tapaamisoikeuden kokonaan, koska se ei ole enää lapsen edun mukainen.
Alapeukuttaminen ei muuta lakisääteisiä faktoja.
Mitä tuo tarkalleen haittaa?
Kyllä kai jo 12v kanssa voi keskustella siitä, että jos on jotain omia menoja, niin miten olemiset sitten järjestetään. Nimenomaa keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Oi luoja, miltä kaikelta olen itse lapsuudessa välttynyt, kun vanhempani handlasi yhteishuoltajuuden aina sujuvasti. Minua kuunneltiin paljon ja sain olla molempien vanhempien kanssa varsinkin vanhempana, miten itse halusin. Jos oli jotain hässäkkää tai erikoista menoa, kaikki järjestettiin ja sumplittiin yhdessä minun parhaakseni. Kulpikaan ei puhunut pahaa toisistaan, vaan kumpikin pyrki tukemaan toisiaan ja tietty minua.
Hieno homma. Harmi ettei exäni halunnut sopuisasti asioita tehdä. Minä en jousta enää yhtään, missä voin olla joustamatta. Ei lähivanhemmankaan tehtävä ole yksin järjestellä asioita sujuvasti ja sokeasti lapsen etu edellä, ja joustaa exän pompotuksien mukaan, jos toinen vanhempi simputtaa minkä ehtii. Ihminen minäkin olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa mennä lastenvalvojalle sopimaan tapaamispäivät. Silloin exä ei pysty päättämään oman mielensä mukaan tapaamisia.
No nämä tapaamiset on sovittu lastenvalvojalla ja soppariin mustaa valkoisella. Mutta millä pakotat noudattamaan?
Säätöä on riittänyt. Exä matkustelee ja peruu tapaamisia. Kun sai tietää minun varaamasta omasta matkasta, kun lapsen piti olla lomalla isänsä luona, niin sitten exä ilmoittikin ettei nyt voikaan ottaa lasta luokseen. Jouduin perumaan matkan ja maksamaan kuitenkin matkan. Enää en uskalla suunnitella mitään, en lapsen kanssa kuin lyhyitä vkl juttuja, aikuisten reissuja en lainkaan.
Eikös tuohon ole ihan laki olemassa. Jos siis tapaamiset mustaa valkoisella. Sopimus se on huoltajuussopimuskin ja sopimuksia tulee noudattaa. Se on isän päänsärky, miten hoitaa asiat omilla vuoroillaan. Sinä olet vastuussa vain omista sovituista vuoroistasi.
Vanhempaa ei voi pakottaa ottamaan lasta luokseen. Tämähän koskee myös lähivanhempaa.
Se vain, että jos lähi ei halua lastaan hoitaa niin se on sitten lastensuojelun asia.
Kyllä vaan voi pakottaa noudattamaan huoltajuussopimuksessa määriteltyjä tapaamisia. Jos ei itse niihin halua osallistua, järjestää lapselle muun hoitajan. Niinhän se ei mene, että etävanhempi voi pompotella lähivanhempaa miten haluaa. Sitä varten ne sopimukset tehdään, että hyväksikäyttö ei onnistu.
Tapaamisoikeus on oikeus, ei velvollisuus. Myös sopimukset tehdään oikeudesta.
Kultapieni. Huoltajuus ei sillä vain oikeuksia. Siihen sisältyy myös velvollisuuksia. Huoltaja on vastuussa alaikäisestä lapsestaan. Koskee molempia huoltajia, ei vain lähivanhempaa. Tapaamissopimuksella ei olisi mitään virkaa, jos sitä ei tarvitsisi noudattaa. Toki siitä voi poiketa, mutta ei yksipuolisella päätöksellä.
Mikäs olisi rangaistus tapaamisen peruutuksesta, sakot vai vankila? Vai uhkailu sillä, että peruja ei saisi tavata lasta?
Tapaamisoikeuden keskeisenä tavoitteena on, että lapsi voi säilyttää läheisen suhteen muualla asuvaan vanhempaansa. Jos tapaava vanhempi laiminlyö toistuvasti tapaamisia, ei tapaamisia voida välttämättä enää pitää lapsen edun mukaisena. Lapsen toistuva turha odottaminen ja toistuvat pettymykset saattavat tehdä tapaamisoikeuden toteuttamisesta lapsen edun vastaista. Vaikka lapsen oikeus pitää yhteyttä muualla asuvaan vanhempaansa onkin vahva oikeus, se ei saa kuitenkaan kääntyä vanhemman oikeudeksi, jota toteutetaan pakolla niin, että peruslähtökohtana oleva lapsen etu unohtuu. Myös tapaajavanhemman tulisi siten ymmärtää, että kyse ei ole vanhemman oikeudesta, jota hän voi mielensä mukaan käyttää, vaan velvollisuudesta, jonka jatkuva ja toistuva laiminlyönti voi johtaa tapaamisoikeuden supistamiseen. Viimekädessä käräjäoikeus voi hakemuksesta evätä tapaamisoikeuden kokonaan, koska se ei ole enää lapsen edun mukainen.
Lähde: Helsingin kaupungin sosiaalitoimen verkkosivusto
Sekään ei ole mitään lapsen etua, että aletaan uhkailla lapsen toisen vanhemman tapaamisoikeuden eväämisellä. Se tapaamisoikeus kun nimenomaa on lapsen asia, ja sen evääminen lapselta pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa mennä lastenvalvojalle sopimaan tapaamispäivät. Silloin exä ei pysty päättämään oman mielensä mukaan tapaamisia.
No nämä tapaamiset on sovittu lastenvalvojalla ja soppariin mustaa valkoisella. Mutta millä pakotat noudattamaan?
Säätöä on riittänyt. Exä matkustelee ja peruu tapaamisia. Kun sai tietää minun varaamasta omasta matkasta, kun lapsen piti olla lomalla isänsä luona, niin sitten exä ilmoittikin ettei nyt voikaan ottaa lasta luokseen. Jouduin perumaan matkan ja maksamaan kuitenkin matkan. Enää en uskalla suunnitella mitään, en lapsen kanssa kuin lyhyitä vkl juttuja, aikuisten reissuja en lainkaan.
Eikös tuohon ole ihan laki olemassa. Jos siis tapaamiset mustaa valkoisella. Sopimus se on huoltajuussopimuskin ja sopimuksia tulee noudattaa. Se on isän päänsärky, miten hoitaa asiat omilla vuoroillaan. Sinä olet vastuussa vain omista sovituista vuoroistasi.
Vanhempaa ei voi pakottaa ottamaan lasta luokseen. Tämähän koskee myös lähivanhempaa.
Se vain, että jos lähi ei halua lastaan hoitaa niin se on sitten lastensuojelun asia.
Kyllä vaan voi pakottaa noudattamaan huoltajuussopimuksessa määriteltyjä tapaamisia. Jos ei itse niihin halua osallistua, järjestää lapselle muun hoitajan. Niinhän se ei mene, että etävanhempi voi pompotella lähivanhempaa miten haluaa. Sitä varten ne sopimukset tehdään, että hyväksikäyttö ei onnistu.
Tapaamisoikeus on oikeus, ei velvollisuus. Myös sopimukset tehdään oikeudesta.
Kultapieni. Huoltajuus ei sillä vain oikeuksia. Siihen sisältyy myös velvollisuuksia. Huoltaja on vastuussa alaikäisestä lapsestaan. Koskee molempia huoltajia, ei vain lähivanhempaa. Tapaamissopimuksella ei olisi mitään virkaa, jos sitä ei tarvitsisi noudattaa. Toki siitä voi poiketa, mutta ei yksipuolisella päätöksellä.
Mikäs olisi rangaistus tapaamisen peruutuksesta, sakot vai vankila? Vai uhkailu sillä, että peruja ei saisi tavata lasta?
Tapaamisoikeuden keskeisenä tavoitteena on, että lapsi voi säilyttää läheisen suhteen muualla asuvaan vanhempaansa. Jos tapaava vanhempi laiminlyö toistuvasti tapaamisia, ei tapaamisia voida välttämättä enää pitää lapsen edun mukaisena. Lapsen toistuva turha odottaminen ja toistuvat pettymykset saattavat tehdä tapaamisoikeuden toteuttamisesta lapsen edun vastaista. Vaikka lapsen oikeus pitää yhteyttä muualla asuvaan vanhempaansa onkin vahva oikeus, se ei saa kuitenkaan kääntyä vanhemman oikeudeksi, jota toteutetaan pakolla niin, että peruslähtökohtana oleva lapsen etu unohtuu. Myös tapaajavanhemman tulisi siten ymmärtää, että kyse ei ole vanhemman oikeudesta, jota hän voi mielensä mukaan käyttää, vaan velvollisuudesta, jonka jatkuva ja toistuva laiminlyönti voi johtaa tapaamisoikeuden supistamiseen. Viimekädessä käräjäoikeus voi hakemuksesta evätä tapaamisoikeuden kokonaan, koska se ei ole enää lapsen edun mukainen.
Lähde: Helsingin kaupungin sosiaalitoimen verkkosivusto
Sekään ei ole mitään lapsen etua, että aletaan uhkailla lapsen toisen vanhemman tapaamisoikeuden eväämisellä. Se tapaamisoikeus kun nimenomaa on lapsen asia, ja sen evääminen lapselta pois.
mitä väliä, kunhan eksä kärsii?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toimisiko yhteinen sopimus, että lapsi ja etävanhempi sopii edelleen keskenään, mutta sovituista on ilmoitettava joku tietty aika etukäteen. Sama homma tietty lapsen ja lähivanhemman kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Toimisiko yhteinen sopimus, että lapsi ja etävanhempi sopii edelleen keskenään, mutta sovituista on ilmoitettava joku tietty aika etukäteen. Sama homma tietty lapsen ja lähivanhemman kanssa.
Miten teet "yhteisen sopimuksen" henkilön kanssa, joka ei suostu keskustelemaan? Odotan kuin kuuta nousevaa, että lapsi kasvaa ja tulee täysi-ikäiseksi. Olen vapaa exästä sen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimisiko yhteinen sopimus, että lapsi ja etävanhempi sopii edelleen keskenään, mutta sovituista on ilmoitettava joku tietty aika etukäteen. Sama homma tietty lapsen ja lähivanhemman kanssa.
Miten teet "yhteisen sopimuksen" henkilön kanssa, joka ei suostu keskustelemaan? Odotan kuin kuuta nousevaa, että lapsi kasvaa ja tulee täysi-ikäiseksi. Olen vapaa exästä sen jälkeen.
Jospa sovit asiat vain lapsen kanssa. Hän on on se ihminen, jota asiat koskevat, ja iän puolesta hän voi kieltäytyä exän vaatimuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa mennä lastenvalvojalle sopimaan tapaamispäivät. Silloin exä ei pysty päättämään oman mielensä mukaan tapaamisia.
No nämä tapaamiset on sovittu lastenvalvojalla ja soppariin mustaa valkoisella. Mutta millä pakotat noudattamaan?
Säätöä on riittänyt. Exä matkustelee ja peruu tapaamisia. Kun sai tietää minun varaamasta omasta matkasta, kun lapsen piti olla lomalla isänsä luona, niin sitten exä ilmoittikin ettei nyt voikaan ottaa lasta luokseen. Jouduin perumaan matkan ja maksamaan kuitenkin matkan. Enää en uskalla suunnitella mitään, en lapsen kanssa kuin lyhyitä vkl juttuja, aikuisten reissuja en lainkaan.
Kokeile väittää, että olet tilannut teille matkan viikolle 25, kun oikeasti se on viikolla 26. Sitten isä haluaa juuri silloin teinin luokseen, ja pääsetkin matkalle sitten seuraavalla viikolla.
Tapaamisoikeuden keskeisenä tavoitteena on, että lapsi voi säilyttää läheisen suhteen muualla asuvaan vanhempaansa. Jos tapaava vanhempi laiminlyö toistuvasti tapaamisia, ei tapaamisia voida välttämättä enää pitää lapsen edun mukaisena. Lapsen toistuva turha odottaminen ja toistuvat pettymykset saattavat tehdä tapaamisoikeuden toteuttamisesta lapsen edun vastaista. Vaikka lapsen oikeus pitää yhteyttä muualla asuvaan vanhempaansa onkin vahva oikeus, se ei saa kuitenkaan kääntyä vanhemman oikeudeksi, jota toteutetaan pakolla niin, että peruslähtökohtana oleva lapsen etu unohtuu. Myös tapaajavanhemman tulisi siten ymmärtää, että kyse ei ole vanhemman oikeudesta, jota hän voi mielensä mukaan käyttää, vaan velvollisuudesta, jonka jatkuva ja toistuva laiminlyönti voi johtaa tapaamisoikeuden supistamiseen. Viimekädessä käräjäoikeus voi hakemuksesta evätä tapaamisoikeuden kokonaan, koska se ei ole enää lapsen edun mukainen.
Lähde: Helsingin kaupungin sosiaalitoimen verkkosivusto