Miksi mennä yli viiskymppisenä naimisiin?
Täällä on näitä "miksi mennä naimisiin" -aloituksia ollut ennenkin. Mutta tässä on nyt kyse siitä, että mies täyttää kohtapuoliin viisikymmentä ja sehän on se raja mm. leskeneläkkeen saamiseksi.
Jos tämä viidenkympin raja nyt rikkoutuu, niin mitä muita hyviä syitä avioliittoon olisi? Pelkkä "rakastamme toisiamme" ei riitä, koska sitä rakkautta on ihan tarpeeksi ilman papin aamentakin.
Olemme myös molemmat vanhempia lapsillemme eli ns. toisella kierroksella, joten perintöä toiselta on turha odottaa, se menee joka tapauksessa omille lapsille. Samaten molemmilla on omat vanhemmat elossa, ainakin omat vanhempani ovat rajanneet testamentissa lastensa puolisot ulos perinnöstä.
Ja tässä on vielä asetelmana se, että minä en erityisemmin ole innostunut koko naimisiinmenon ajatuksesta, mies taas painostaa. Onko joku järkisyy, miksi näin vanhan enää kannattaisi avioitua?
Kommentit (32)
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 15:41"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 15:40"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 15:33"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 15:30"]
Jos kerran ollaan vakavissaan yhdessä, niin miksi ei menisi naimisiin? Varsinkin vanhemmalla iällä sillä luulisi olevan merkitystä että on virallisestikin puolisonsa lähiomainen.
[/quote]Mitä merkitystä sillä lähiomaisuudella voisi olla? Esim. sairaustapauksissa voi merkitä lähiomaiseksi kyllä sen avopuolisonsa. Tai ilmoittaa hänet henkilöksi, johon otetaan yhteyttä hätätilanteissa.
[/quote]
Tuo mitä jo sanottiinkin, eli siinä vaiheessa kun puoliso kuolee, aviopuolisolla on aika lailla paremmat asemat kuin avopuolisolla.
[/quote]
Vaan kun tätä minä en usko.
[/quote]
Ei ole pakko uskoa.
Lesken asumisoikeus ja jos haluaa turvata lesken taloudellista asemaa (eli kaikki ei menisikään lapsille), avopuolison (ei yhteisiä lapsia) perintövero on kova ja aviossa homman voi hoitaa tasinkona ja/tai testamentilla.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 15:40"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 15:36"]
Avioliitto on symbolinen ele. Me meni me naimisiin 48- vuotiaina, vaikka emme asuneet yhdessä. Miksi emme olisi menneet? Symbolista se oli meillä vanhemmillakin.
[/quote]
Minustakin se on symbolinen ele. Mutta juuuri siksi en halua naimisiin. Koska se on "vain" symbolinen ele. Mutta hyvä niille, jotka nauttivat tällaisesta symbolisesta eleestä. Tai vaikka haluavat järjestää juhlat. Minä taas en mene mihinkään juhliin, vaikka maksettaisi. Jos avioliiton voisi solmia netissä, saattaisi olla että mies pystyisi houkuttelemaan minut naimisiin =).
[/quote]
Onnistuu se avioliiton solmiminen ilman juhliakin, pitää vaan sen verran jaksaa poistua kotoa.
Kiitos ihmisille hyvistä pointeista.
Minulle avioliitto on iso sitoumus, ja oikeastaan olen vähän sitä mieltä, että ilman sitä yhteenmuuttoa naimisiinmeno on vähän... No, mies haluaa jotenkin varmistella sillä rengastamisella tilannetta. Perhettä perustettaessa avio on ehdottomasti hieno, lähes pakollinen asia (itse olen vähän jäävi tähän sanomaan, koska muksut on tehty avoliitossa enkä ole siis itse koskaan naimisissa ollut).
Tuo leskeneläkkeen linkannut, kiitos siitä, se korjasi näitä uskomuksiani. Meillä on siitä onnellinen tilanne, ettei kummallakaan varsinaisesti ole mitään suurta omaisuutta (paitsi sitä perintöä odotellessa, omalla kohdalla voi mennä pitkäänkin kun äitini vanhemmatkin ovat vielä elossa, eli jos on geeneissä tuo pitkäikäisyys niin loppuelämää on vielä jäljellä).
Joten siis jäljelle jää ihan pelkkä tahto mennä naimisiin. Kyllä sitä löytyy, mutta minulle on tärkeää että silloin asutaan myös yhdessä ja jaetaan elämä - ei pelkästään valmistauduta kuoleman jälkeiseen tilanteeseen.
Kiitoksia,
Terv. AP
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 15:40"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 15:36"]
Avioliitto on symbolinen ele. Me meni me naimisiin 48- vuotiaina, vaikka emme asuneet yhdessä. Miksi emme olisi menneet? Symbolista se oli meillä vanhemmillakin.
[/quote]
Minustakin se on symbolinen ele. Mutta juuuri siksi en halua naimisiin. Koska se on "vain" symbolinen ele. Mutta hyvä niille, jotka nauttivat tällaisesta symbolisesta eleestä. Tai vaikka haluavat järjestää juhlat. Minä taas en mene mihinkään juhliin, vaikka maksettaisi. Jos avioliiton voisi solmia netissä, saattaisi olla että mies pystyisi houkuttelemaan minut naimisiin =).
[/quote]
Eikä se nyt tosiaankaan ole vain mikään symbolinen ele!! Kyllä ihmiset tänäkin päivänä monesti menevät ihan tosissaan naimisiin, niin, että lupaavat rakastaa toista hyvinä ja pahoina päivinä, siinä otetaan toisesta ihmisestä ihan vastuuta koko elämän ajaksi.
Voi voi. Viisikymppinen EI ole vanha!
T. 56v mummi
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 15:24"]
Jos asunto on yhteinen, siis 50-50, niin ei kai perikunta avoleskeä tule häätämään?
Tietenkin perikunta voi vaatia sitä omaa puolikastaan itselleen, mutta kai tuohon nyt jonkin aikaa saa muuttoa varten? Ja tuonkin asian voinee hoitaa testamentilla..?
[/quote]
Lopulta talon omistaa lapset 50 ja leski 50. Jos yksikin osakas haluaa osuudestaan eroon, yhteisomistus on purettava. Aviolesken asumisoikeus suojaa näiltä tilanteilta, varsinkin jos leskellä ei ole varaa lunastaaa lapsia talosta ulos.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 15:56"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 15:40"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 15:36"]
Avioliitto on symbolinen ele. Me meni me naimisiin 48- vuotiaina, vaikka emme asuneet yhdessä. Miksi emme olisi menneet? Symbolista se oli meillä vanhemmillakin.
[/quote]
Minustakin se on symbolinen ele. Mutta juuuri siksi en halua naimisiin. Koska se on "vain" symbolinen ele. Mutta hyvä niille, jotka nauttivat tällaisesta symbolisesta eleestä. Tai vaikka haluavat järjestää juhlat. Minä taas en mene mihinkään juhliin, vaikka maksettaisi. Jos avioliiton voisi solmia netissä, saattaisi olla että mies pystyisi houkuttelemaan minut naimisiin =).
[/quote]
Onnistuu se avioliiton solmiminen ilman juhliakin, pitää vaan sen verran jaksaa poistua kotoa.
[/quote]
Kahteen kertaan...täytyy se esteiden tutkiminenkin hoitaa alta pois.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 15:57"]
Kiitos ihmisille hyvistä pointeista.
Minulle avioliitto on iso sitoumus, ja oikeastaan olen vähän sitä mieltä, että ilman sitä yhteenmuuttoa naimisiinmeno on vähän... No, mies haluaa jotenkin varmistella sillä rengastamisella tilannetta. Perhettä perustettaessa avio on ehdottomasti hieno, lähes pakollinen asia (itse olen vähän jäävi tähän sanomaan, koska muksut on tehty avoliitossa enkä ole siis itse koskaan naimisissa ollut).
Tuo leskeneläkkeen linkannut, kiitos siitä, se korjasi näitä uskomuksiani. Meillä on siitä onnellinen tilanne, ettei kummallakaan varsinaisesti ole mitään suurta omaisuutta (paitsi sitä perintöä odotellessa, omalla kohdalla voi mennä pitkäänkin kun äitini vanhemmatkin ovat vielä elossa, eli jos on geeneissä tuo pitkäikäisyys niin loppuelämää on vielä jäljellä).
Joten siis jäljelle jää ihan pelkkä tahto mennä naimisiin. Kyllä sitä löytyy, mutta minulle on tärkeää että silloin asutaan myös yhdessä ja jaetaan elämä - ei pelkästään valmistauduta kuoleman jälkeiseen tilanteeseen.
Kiitoksia,
Terv. AP
[/quote]
Kannattaa kyllä harkita siinä vaiheessa jos/kun muutatte yhteen. Ja siihen kuoleman jälkeiseen tilanteeseen kannattaa varautua ihan jo sen jälkeen jäävän vuoksi, oli se sitten kumpi hyvänsä. Vaikka välit puolison lapsiin olisi kuinka hyvät, pelkän hyväntahtoisuuden varaan ei kannata jättäytyä.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 16:06"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 15:56"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 15:40"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 15:36"]
Avioliitto on symbolinen ele. Me meni me naimisiin 48- vuotiaina, vaikka emme asuneet yhdessä. Miksi emme olisi menneet? Symbolista se oli meillä vanhemmillakin.
[/quote]
Minustakin se on symbolinen ele. Mutta juuuri siksi en halua naimisiin. Koska se on "vain" symbolinen ele. Mutta hyvä niille, jotka nauttivat tällaisesta symbolisesta eleestä. Tai vaikka haluavat järjestää juhlat. Minä taas en mene mihinkään juhliin, vaikka maksettaisi. Jos avioliiton voisi solmia netissä, saattaisi olla että mies pystyisi houkuttelemaan minut naimisiin =).
[/quote]
Onnistuu se avioliiton solmiminen ilman juhliakin, pitää vaan sen verran jaksaa poistua kotoa.
[/quote]
Kahteen kertaan...täytyy se esteiden tutkiminenkin hoitaa alta pois.
[/quote]
Esteiden tutkinta onnistuu netissä.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 16:06"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 15:56"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 15:40"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 15:36"]
Avioliitto on symbolinen ele. Me meni me naimisiin 48- vuotiaina, vaikka emme asuneet yhdessä. Miksi emme olisi menneet? Symbolista se oli meillä vanhemmillakin.
[/quote]
Minustakin se on symbolinen ele. Mutta juuuri siksi en halua naimisiin. Koska se on "vain" symbolinen ele. Mutta hyvä niille, jotka nauttivat tällaisesta symbolisesta eleestä. Tai vaikka haluavat järjestää juhlat. Minä taas en mene mihinkään juhliin, vaikka maksettaisi. Jos avioliiton voisi solmia netissä, saattaisi olla että mies pystyisi houkuttelemaan minut naimisiin =).
[/quote]
Onnistuu se avioliiton solmiminen ilman juhliakin, pitää vaan sen verran jaksaa poistua kotoa.
[/quote]
Kahteen kertaan...täytyy se esteiden tutkiminenkin hoitaa alta pois.
[/quote]
Totta. Kotoa poistuminen peräti kaksi kertaa taitaakin olla monille liian rankka ja suunnitelmallisuutta vaativa operaatio.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 15:36"]
Avioliitto on symbolinen ele. Me meni me naimisiin 48- vuotiaina, vaikka emme asuneet yhdessä. Miksi emme olisi menneet? Symbolista se oli meillä vanhemmillakin.
[/quote]
Avioliitto on ennen kaikkea juridinen sopimus. Toki siihen voidaan liittaa myös symbolisia eleitä, mutta ennen kaikkea se tarkoittaa molemmille osapuolille sekä oikeuksia että velvollisuuksia.