Lue keskustelun säännöt.
Erota vai ei? :/
26.08.2015 |
Ollaan miehen kans nyt tällasessa tilanteessa... Käytännössä erottiin viikko sitten, asunto sanottu irti ym. Nyt varsinkin mies haluaisi yrittää vielä kerran, itsekin kyllä, mutta jotenkin ajatus siitä silti ahdistaa.
.
Suhde on ollut hyvä, eikä sinänsä mitään isoja ongelmia ole ollut; ei mustasukkaisuutta, pettämistä, isoja riitoja tai mitään muutakaan ikävää. Pitkästä parosuhteesta on vain tullut tylsä, eikä yhdessä tekemistä juurikaan ole. Ja noh, eipä tekemistä oikein muutenkaan; molemmat ollaan kotona illat mutta tehdään omia juttujamme.
.
Ollaan molemmat vielä nuoria (alle 25v) ja tässä suhteessa olemme olleet teineistä asti. Vaikka meillä onkin "kaikki hyvin", niin joku tökkii. Lisäksi seksielämä on ollut todella hiljaista viimeiset pari vuotta, minun takiani... Ei vaan haluta, syytä en sen kummemmin tiedä. Mies on minulle hyvin rakas ja välitän hänestä enemmän kuin mistään.
.
Mitä av-mammat neuvoo? Kannattaako lähteä erilleen ja katsella maailmaa ja etsiä itseään ihan itsekseen ja keskittyä vain itseensä vai yrittää tehdä tämä kumppanin kanssa?
Kommentit (12)
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 11:02"]Äänestän: erotkaa. Ottakaa vaikka aikalisänä tämä, mutta noin nopeasti ei kannata vanhaa soppaa alkaa lämmitellä. Vain sen takia, että käytännön asiat tuntuvat vaikeilta.
[/quote] Näin just... Sitä ollaanki nyt käytännön kannalta mietitty että etitäänkö uutta asunto yhdessä vai erikseen. Miehelle olen sanonut että haluan etsiä yhdessä, mutta en tiedä kuitenkaan... Ahdistaa tää tilanne vaan niin hemmetisti :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluat, että liittonne jatkuu, niin älä eroa. Jos taas haluat, että se ei jatku, niin eroa.
Kaikki on hyvin, mutta suomalainen ei vaan ole tyytyväinen...! Tiedätkö miten harvassa noi hyvät miehet on?! Mutta kun on tylsää-ää-ä!
Mä arvostan mun tasaista parisuhdetta. Eipä ole paljoa yllätyksiä, mutta rakkautta sitäkin enemmän.
sulla on ilmeisesti vielä lutkailut tekemättä niin pillu vie vieraisiin jännämiehiin. Eli eroa ja nauti sinkkuudestasi.
Olin samanlaisessa tilanteessa joku sitten ja oon sitä mieltä, että asunnon ainakin hankit yksin. Jos ootte jo nyt noin epävakaalla pohjalla niin älkää ainakaan yhteistä etsikö.
Erillään asuminen tod.näk antaa just sen välimatkan, mitä tartteet tehdäksesi päätöksen. Joko toista kaipaa, oppii nauttimaan yhteisestä ajasta ja tajuaa, ettei halua erota tai sitten se erossa oleminen on niin helppoa etkä ikävöi, on helppo todeta että suhde oli sitten siinä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 11:27"]Jos haluat, että liittonne jatkuu, niin älä eroa. Jos taas haluat, että se ei jatku, niin eroa.
[/quote]Olisikin näin helppo päätös :D -ap
Ei tähän voi kukaan muu vastata. Jos suhteenne on vain platoninen kiintymyssuhde eikä yhteisiä tekijöitä ole tarpeeksi, eroaisin.
Onko mies paras ystäväsi? Onko yhteisiä kiinnostuksenkohteita, haaveita, toiveita? Toimiiko kommunikaatio? Yhteinen aallonpituus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tehkää töitä. Esim. MML auttaa näissä asioissa. Jos ei muuta, niin saatte ainakin eron hoidettua kunnialla, parhaassa tapauksessa taas saatte korjattua ongelmat. Esim. Tampereella: http://tampere.mll.fi/eroperheiden-kohtaamispaikka/mista-apua-erotilanteessa/
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 12:48"]
Onko mies paras ystäväsi? Onko yhteisiä kiinnostuksenkohteita, haaveita, toiveita? Toimiiko kommunikaatio? Yhteinen aallonpituus?
[/quote] On paras ystäväni, se ehkä onkin se ongelma että koen hänet nykyään ehkä pikemminki parhaana ystävänä kuin elämäni suurena rakkautena, kun minkäänlaista romantiikkaa ei ole ollut aikoihin... Tulevaisuuden suunnitelmat on aika samat, mitä nyt opiskelut tulee olemaan eri paikkakunnilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 12:51"]Tehkää töitä. Esim. MML auttaa näissä asioissa. Jos ei muuta, niin saatte ainakin eron hoidettua kunnialla, parhaassa tapauksessa taas saatte korjattua ongelmat. Esim. Tampereella: http://tampere.mll.fi/eroperheiden-kohtaamispaikka/mista-apua-erotilanteessa/
[/quote] Mies ei suostu tällasiin. Ja olis se mustakin tosi surullista näin nuorena käydä jossain parisuhdeterapiassa... :/
Itselläni oli aikoinaan sama tilanne. 17-vuotiaana aloitettu seurustelu kesti 5 vuotta ja kihloihinkin ehdittiin. Viiden vuoden yhteiselon jälkeen totesin, että mies on kyllä yksi parhaimmista ystävistäni, mutta se parisuhteen vaatima osa tuntui puuttuvan kokonaan. Mies oli loppuaikana työkeikoilla viikonkin kerrallaan ja sinä aikana ajatukseni vahvistui, sainhan miettiä asiaa rauhassa kotona yksin.
Lopulta valitsin eron ja onneksi välimme säilyivät hyvinä. Ensimmäiset kuukaudet eron jälkeen tapasimme lähes päivittäin ja huomasimme molemmat, että näin on parempi. Olimme jo jonkin aikaa olleet enemmänkin sisarukset kuin avopari (vaikka seksiä olikin, se oli enemmänkin tapa kuin himo). Se kipinä vaan yksinkertaisesti puuttui.
Ollaan vielä nyt 20 vuoden jälkeen ihan väleissä vaikka ei olla tavattukaan vuosiin. Välillä kysellään kuulumisia toisiltamme netin välityksellä :)
Äänestän: erotkaa. Ottakaa vaikka aikalisänä tämä, mutta noin nopeasti ei kannata vanhaa soppaa alkaa lämmitellä. Vain sen takia, että käytännön asiat tuntuvat vaikeilta.