Jos Suomi ei ole onnellinen maa, niin kertokaa mulle mikä maa
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en onnistunut Saksassa luomaan paikallisten kanssa minkäänlaisia sosiaalisia verkostoja. Olen asunut ulkomailla 20 vuotta, neljässä eri maassa ja tiedän, että ulkomaalaisena on vaikea ystävystyä paikallisten kanssa. Saksassa tämä oli kuitenkin minulle mahdotonta. Enkä nyt tarkoita työkavereita vaan niitä, joiden kanssa vietti vapaa-aika. Vieläkin harmittaa, vaikken Saksassa ole asunut vuosiin. Koen näköjään tosi tärkeäksi sen, että omat sosiaaliset kuviot ei ole pelkkiä "ulkkaripiirejä".
Tämä on joillekin vaikeaa; kyllä minä sain kavereita (kävin kaljalla ja kattomassa futista :).
Olitko Saksassa asuessasi nuori? Ihmiset usein pitävät nuoruusvuosiaan parhaimpinaan. Ei huolia, ei lapsia, ei lainoja, vastuussa vain itsestään. Minä asuin ikävuodet 19-28 Manchesterissa ja oli todella rentoa ja huoletonta aikaa. Kävin vain keikoilla ja Old Traffordilla. Ei huolettanut, että kaikki raha meni mikä tuli. Nykyään varmaan ahdistuisin, jos olisi samanlainen taloudellinen tilanne.
En kuitenkaan ajattele oman kokemukseni perusteella, että Britannia olisi onnellisempi kuin vaikkapa Suomi.
Olin melkein 40v. Saksassa asuessani. Olen asunut siellä myös parikymppisenä muutaman vuoden.
Minun mielestäni ei varsinaisesti liittynyt ikään; toki nuoruusmuistot on aina kivoja.
Ok. Kiva että viihdyit. On mukava vaihtaa ajatuksia eri maissa asumisesta. Ties mihin sitä seuraavaksi tulee itse päätymään. Kaikkeen on hyvä varautua. :D
Jalkapallo on kyllä usein hyvä jäänsärkijä. Kalja myös, mutta haittaa keski-ikäisen juoksuharrastusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuskriteerit ja johtopäätökset on ihan jokaisen pällisteltävissä, joka ymmärtää edes jotain tutkimustyön perusteista. Fiilispohjalta lyttääjät antavat itsestään harvinaisen yksinkertaisen ja ymmärtämättömän kuvan vuodesta toiseen.
No näinpä. Mutta kun ei jakseta ottaa selvää. Esim. vuodesta toiseen hoetaan, että tuossa (world happiness report) ei edes kysytä ihmisiltä mitään. Jos vaivautuu tarkistamaan asian, niin selviää, että ahaa, siinä nimenomaan kysytään.
Näitä onnellisuustutkimuksia on kyllä ihan aiheellisestikin kritisoitu mm. siitä, että ne määrittelevät onnellisuuden ihan eri tavalla kuin mikä on sanan yleiskielinen merkitys. Jossain artikkelissa tuotiin esille, että jos onnellisuus olisi tutkimuksessa määritelty ilon tunteiden kokemisen mukaan, niin moni Afrikan maa olisi aineiston perusteella mennyt Suomesta ohi onnellisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut sekä muutamissa Euroopan maissa sekä Australiassa, ja omasta mielestäni Italia menee onnellisuudessa Australian edelle. Huom. tämä nyt vain oman kokemuksen perusteella. Italiassa on toki korruptiota ihan valtavasti ja mafia (toki onhan Suomessakin korruptiota, sitä ei vain haluta myöntää) mutta se elämänilo ja -asenne on aivan erilainen mitä esim. Suomessa tai keski-Euroopassa. Ihmisten koko elämänkatsomus tuntuu olevan positiivisempi ja usein tuli sellainen tunne, että he ovat aidosti onnellisia (itse en 4 vuoden aikana huomannut tässä juurikaan eroa etelä- tai pohjois-Italian välillä). Se tarttui myös minuun, ja elin siellä ehkä elämäni onnellisimmat vuodet. No mutta nämä tosiaan vain omia kokemuksia, enkä sulkenut missään maassa silmiäni myöskään maassa olevilta epäkohdilta..
Niin kun mammat, äidit ja rakastajattaret tekevät kaikki työt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en onnistunut Saksassa luomaan paikallisten kanssa minkäänlaisia sosiaalisia verkostoja. Olen asunut ulkomailla 20 vuotta, neljässä eri maassa ja tiedän, että ulkomaalaisena on vaikea ystävystyä paikallisten kanssa. Saksassa tämä oli kuitenkin minulle mahdotonta. Enkä nyt tarkoita työkavereita vaan niitä, joiden kanssa vietti vapaa-aika. Vieläkin harmittaa, vaikken Saksassa ole asunut vuosiin. Koen näköjään tosi tärkeäksi sen, että omat sosiaaliset kuviot ei ole pelkkiä "ulkkaripiirejä".
Tämä on joillekin vaikeaa; kyllä minä sain kavereita (kävin kaljalla ja kattomassa futista :).
Olitko Saksassa asuessasi nuori? Ihmiset usein pitävät nuoruusvuosiaan parhaimpinaan. Ei huolia, ei lapsia, ei lainoja, vastuussa vain itsestään. Minä asuin ikävuodet 19-28 Manchesterissa ja oli todella rentoa ja huoletonta aikaa. Kävin vain keikoilla ja Old Traffordilla. Ei huolettanut, että kaikki raha meni mikä tuli. Nykyään varmaan ahdistuisin, jos olisi samanlainen taloudellinen tilanne.
En kuitenkaan ajattele oman kokemukseni perusteella, että Britannia olisi onnellisempi kuin vaikkapa Suomi.
Olin melkein 40v. Saksassa asuessani. Olen asunut siellä myös parikymppisenä muutaman vuoden.
Minun mielestäni ei varsinaisesti liittynyt ikään; toki nuoruusmuistot on aina kivoja.
Ok. Kiva että viihdyit. On mukava vaihtaa ajatuksia eri maissa asumisesta. Ties mihin sitä seuraavaksi tulee itse päätymään. Kaikkeen on hyvä varautua. :D
Jalkapallo on kyllä usein hyvä jäänsärkijä. Kalja myös, mutta haittaa keski-ikäisen juoksuharrastusta.
Juu, kyllä tässä mieli tekisi vielä jonnekin lähteä, kun on Suomessa asunut taas yli 5 vuotta. Lapsetkin on jo pian opiskelumaailmassa ja töitä löytyisi suht' helposti. No, viimeistään eläkkeellä sitten; meillä on asunto olemassa EU- ja NATO-maassa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki keski-euroopan maat menee ainakin heittämällä ohi. Australia voisi olla myös yksi.. onhan noita kun alkaa miettimään.
Saksa ei kyllä ole onnellinen maa.
Itkin onnesta, kun muutin pois.
Mikä ahdisti Saksassa?
Vierailija kirjoitti:
Norja. Niillä ei oo ees valtionvelkaa.
Tuulenpieksemä kivikasa. Varmaan joku tykkää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki keski-euroopan maat menee ainakin heittämällä ohi. Australia voisi olla myös yksi.. onhan noita kun alkaa miettimään.
Saksa ei kyllä ole onnellinen maa.
Itkin onnesta, kun muutin pois.Se ei ole sinun kotimaa eikä synnyinmaa, siksi.
Asunut Saksassa yli 10 vuotta, on varmasti onnellisempi maa esim. etelässä jo sään takia, kivat terassit, hyvät palkat, kaikki halpaa jne. Pieksää verohelvetti-räntäsade-Suomen kevyesti.
Tai sitten sinä katselet vähän vaaleanpunaisten silmälasien läpi yhä, juuri siksi ettei ole synnyinmaasi. Olen itse myös työskennellyt Saksassa ja viihdyin hyvin, mutta kyllä siellä asuvat tuttavat paljon päivittävät omaan someensa senkin maan epäkohtia.
Asutko vielä ?
En asu, jouduin perhesyistä muuttamaan. Kyllä, Saksassakin on epäkohtia, mutta sellaista huippuonnellisuutta en kyllä ole Suomessa kokenut mitä siellä koin. Upeat maisemat ja tuo hinta-palkkataso oli mainio sekä muutenkin rento meininki.
Saksassa rento meininki? RENTO??
Baijerissa ainakin on
Mittaan maan tasoa sillä kuinka paljon ihmiset tarkasteltavaan maahan haluavat muutenkin hyvistä oloista muuttaa.
Esimerkiksi Suomesta muutetaan halukkaasti Yhdysvaltoihin, mutta Yhdysvalloista ei juuri kukaan halua muuttaa Suomeen,
Suomesta ei kukaan halua muuttaa Venäjälle, mutta Venäjältä muutetaan jonkin verran Suomeen.
Totuus onnellisuudesta löytyy muuttotilastoista - ei tyhjistä puheista.
Tässä aloituksessa on jotain hyvin suomalaista. Eihän onnellisuus ole sitä, että jossain muualla on asiat vielä huonommin.
Tähän asenteeseen tiivistyy mielestäni Suomen ilmapiirin ongelma: Ajatellaan, että me eletään jossain maanpäällisessä paratiisissa, jollaista ei ole missään muualla. Siksi kaikkea pitää vaan sietää eikä mistään saa valittaa, vaikka kuinka harmittaisi. Kaikki harmitus on kiittämättömyyttä tätä Suomessa syntymisen lottovoittoa kohtaan.
Hämmentävän monella tämä ajattelu myös perustuu aivan käsittämättömiin harhakäsityksiin, kuten että missään muualla maailmassa ei olisi ilmaista koulutusta, julkista terveydenhuoltoa tai sosiaalipalveluita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuskriteerit ja johtopäätökset on ihan jokaisen pällisteltävissä, joka ymmärtää edes jotain tutkimustyön perusteista. Fiilispohjalta lyttääjät antavat itsestään harvinaisen yksinkertaisen ja ymmärtämättömän kuvan vuodesta toiseen.
No näinpä. Mutta kun ei jakseta ottaa selvää. Esim. vuodesta toiseen hoetaan, että tuossa (world happiness report) ei edes kysytä ihmisiltä mitään. Jos vaivautuu tarkistamaan asian, niin selviää, että ahaa, siinä nimenomaan kysytään.
Näitä onnellisuustutkimuksia on kyllä ihan aiheellisestikin kritisoitu mm. siitä, että ne määrittelevät onnellisuuden ihan eri tavalla kuin mikä on sanan yleiskielinen merkitys. Jossain artikkelissa tuotiin esille, että jos onnellisuus olisi tutkimuksessa määritelty ilon tunteiden kokemisen mukaan, niin moni Afrikan maa olisi aineiston perusteella mennyt Suomesta ohi onnellisuudessa.
Varmasti totta. Meidän kotiapulainen Malawissa ilahtui lähes rajattomasti esim. siitä, kun annoin hänelle lahjaksi 30 euron kännykän. Myös viikottaisesta ruokakassista riitti iloa.
Ruotsi ehkä oli. Tai Tanska.
Uusi-Seelanti? Pääsi sille listallekin.
Minä voisin luetella ainakin 50 valtiota joissa olisin onnellisempi kuin Suomessa. Kaikki läntiset hyvinvointivaltiot ja monet eteläisen pallonpuoliskon lämpimät maat.
Bhutan. Siellä kansan menestymistä mitataan bruttokansantuotteen sijaan bruttokansanonnellisuudella.
Vierailija kirjoitti:
Minä voisin luetella ainakin 50 valtiota joissa olisin onnellisempi kuin Suomessa. Kaikki läntiset hyvinvointivaltiot ja monet eteläisen pallonpuoliskon lämpimät maat.
Sinähän se aikamoinen eri yhteiskuntien asiantuntija olet. Veikkaan, että kokemusta Suomen ulkopuolella asumisesta kuitenkin vähän? Miksi et muuta? Konditionaalielämä paljon helpompaa lopppujen lopuksi?
Mongolia... elävät sopusoinnussa luonnon kanssa.
Jos Suomi on maailman onnellisin maa, täytyy vain ihmetellä, miten onnettomia ne muut maat ovat.
Rakastan kotimaatani ja kotiani, järkyttävää olisi jos kotini tuhottaisiin niin en toipuisi siitä koskaan jos henkiin jäisi niin että parempi olisi jos sitten tuhoutuisin kotini mukana.
Ihmiset ovat erilaisia ja joillekkin ihan samantekevää missä asuisi ja helppoa olisi lähteä uusiin maisemiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki keski-euroopan maat menee ainakin heittämällä ohi. Australia voisi olla myös yksi.. onhan noita kun alkaa miettimään.
Saksa ei kyllä ole onnellinen maa.
Itkin onnesta, kun muutin pois.Se ei ole sinun kotimaa eikä synnyinmaa, siksi.
Asunut Saksassa yli 10 vuotta, on varmasti onnellisempi maa esim. etelässä jo sään takia, kivat terassit, hyvät palkat, kaikki halpaa jne. Pieksää verohelvetti-räntäsade-Suomen kevyesti.
Samaa mieltä varmaan se kolmea duunia paiskiva, koska joku keksi että "tällä minijobs-systeemillä saadaan pienipalkkaiset käymään kolmessa eri työssä eikä tarvi maksella mitään sossutukia niille". Tai mitäpä siltä mitään kyselemään.
Olin melkein 40v. Saksassa asuessani. Olen asunut siellä myös parikymppisenä muutaman vuoden.
Minun mielestäni ei varsinaisesti liittynyt ikään; toki nuoruusmuistot on aina kivoja.