Mies kutsui minua "vanhaksi ihraläjäksi"
Olen siis 37v. ja 174cm/65kg -- sellaisessa ihan normaalissa kunnossa, en sinänsä omasta mielestäni kovinkaan lihava edes. Perheessä on 2- ja 1-vuotiaat lapset ja huonoksi onnekseni lasten syntymien jäljiltä vatsani iho on jäänyt hieman löysäksi (vatsa on muuten melko normaali), joten vatsani on kuvottavan ja oksettavan näköinen ja täysi turn-off, joten en voi enää koskaan harrastaa mitään intiimimpää tai edes bikineissä oleskelua rannalla. Miten etenisin tästä? Rupeanko treenaamaan raivokkaasti miehen mieliksi vai menenkö oman rauhallisemman arvioni mukaan (edelleen hidasta painonpudotusta ja kohtalaista treeniä sekä joskus tulevaisuudessa vatsan kirurginen korjaus, jos iho ei kiinteydy)? Toisaalta mieheni mielestä olen niin vanha, että "markkina-arvoni" miesten silmissä on jo mennyttä, joten tavallaan kuulemma mun ikäiset saavat rauhassa rupsahtaa ja lakata välittämästä ulkonäöstään tai pukeutumisestaan. Vietän suurimman osan vapaa-ajastani mieheni kanssa, joten sen vuoksi hänen mielipiteensä ovat jo melkein aivopesseet minut uskomaan kaikkia hänen kommenttejaan.
Kommentit (30)
Olen 42v, pituisesi ja painoisesi. Mahakin roikkuu. Erosin vuosi sitten. Kiinnostuneita miehiä on jonoksi asti. Seksikkääksi kehutaan. Nosta leuka ylös ja ole ylpeä.
Ja PS. ero oli minulle parasta pitkään aikaan. Pärjään hyvin, lapsilla menee hyvin, mikä tärkeintä.
Voi vittu jos minun ukkoni VAATISI näyttämään tilitapahtumat ! Vetäsin turpaan ja kunnolla ! Huh !!!
Olet AP, vain mennyt narsistin kanssa naimisiin. Hän arvostelee sinua julmasti, että lopulta uskot itsekin, ettei kukaan mies voisi kiinnostua sinusta. Että olet ruma ja lihava, tyhmä ja tuhlaileva jne. Siihen mustasukkainen äijäsi juuri pyrkii. Pelkää, raukkamainen paska, että jätät hänet.
Minun neuvoni on, että jätä se, mieluummin nopeasti. Jos joku säälin tunne alkaa vaivata, voithan suositella hänelle pikaista hoitoon hakeutumista.
BMI 21,5, oikein kauniisti keskellä normaalipainoa, et voi missään nimessä olla lihava. Jotkut miehet sitä vaan ovat häijyjä vain koska voivat. Eikö sinulla ole ketään mummoa, joka ottaisi lapset tai tulisi sinun ja lasten seuraksi ostoksille? Tottakai nainen tarvitsee uusia vaatteita, kun on kuoriutunut raskaus- ja imetysrytkyistä, vartalon mittasuhteet ovat voineet muuttua ja vanhat ovat jokatapauksessa aika vanhoja. Tuollaista se valitettavasti välillä on (huonossa) parisuhteessa elävällä naisella: kotona mies latistaa, haukkuu ja pihtaa, mutta jos sitten sattuu ihmisten ilmoille siistittynä ja laitettuna omine nokkineen, tulee treffipyyntöjä oikealta ja vasemmalta.
Sähän oot normaalipainonenkin. Eroa. Oksettava mies, hyi.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 15:03"]Voi vittu jos minun ukkoni VAATISI näyttämään tilitapahtumat ! Vetäsin turpaan ja kunnolla ! Huh !!!
[/quote]
No mä en vetäisi turpaan, mutta kysyisin asiallisesti, haluaako hän tosiaan jatkossa kuukausittaisen perhepalaverin, missä molempien tili- ja käteistapahtumat kahlataan läpi sekä pankkitilien ja sijoitusten saldo.
Mikä väli sillä on, vaikkei kukaan koskaan huolisi. Silti on parempi yksin kuin ääliön kanssa. Ohis.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 14:06"]
Olen siis 37v. ja 174cm/65kg -- sellaisessa ihan normaalissa kunnossa, en sinänsä omasta mielestäni kovinkaan lihava edes. Perheessä on 2- ja 1-vuotiaat lapset ja huonoksi onnekseni lasten syntymien jäljiltä vatsani iho on jäänyt hieman löysäksi (vatsa on muuten melko normaali), joten vatsani on kuvottavan ja oksettavan näköinen ja täysi turn-off, joten en voi enää koskaan harrastaa mitään intiimimpää tai edes bikineissä oleskelua rannalla. Miten etenisin tästä? Rupeanko treenaamaan raivokkaasti miehen mieliksi vai menenkö oman rauhallisemman arvioni mukaan (edelleen hidasta painonpudotusta ja kohtalaista treeniä sekä joskus tulevaisuudessa vatsan kirurginen korjaus, jos iho ei kiinteydy)? Toisaalta mieheni mielestä olen niin vanha, että "markkina-arvoni" miesten silmissä on jo mennyttä, joten tavallaan kuulemma mun ikäiset saavat rauhassa rupsahtaa ja lakata välittämästä ulkonäöstään tai pukeutumisestaan. Vietän suurimman osan vapaa-ajastani mieheni kanssa, joten sen vuoksi hänen mielipiteensä ovat jo melkein aivopesseet minut uskomaan kaikkia hänen kommenttejaan.
[/quote]
Miksi olet ihmisen kanssa joka sinua noin nimittelee, täysin vailla kunnioitusta? Mä jättäisin sen ukon. Haloo? Jos puoliso puhuu noin toiselle, on sen puhujan puolelta rakkaus loppu. Siis loppu. Kokonaan ja oikeasti.
Toinen vaihtoehto on että vietät jatkossa vähemmän vapaa-aikaasi miehesi seurassa.Miehesi mielipiteen markkina-arvostasi voit unohtaa, koska se edustaa vain hänen mielipidettään eikä ole totuus vaan ihan puhtaasti loukkausmielessä sanottu. Tuollaisenakin varmasti kelpaisit vaikka kenelle muulle.
Suosittelen kuitenkin hankkimaan harrastuksia ja viittamaan kintaalla uhmaikää potevan ukkosi kälätyksille mikäli aiot suhdetta jatkaa. Se mies on vaan kiukuissaan siitä ettei ole enää sulle no 1 koska teillä on kaksi pientä lasta - eli ihan keskenkasvuinen itsekin.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 14:26"]
[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 14:16"][/quote]Tämä voi kuulostaa paradoksaaliselta, mutta mies suorastaan estää eroaikeitani tietyn rajan jälkeen noilla kommenteillaan, sillä itsetuntoni alkaa olla ihan murskana, joten mihin mä enää uskaltaisin lähteä tai uskoa enää omiin kykyihini selvitä yksin arjesta tai enää edes löytää ketään muuta.
[/quote]
Noin siinä juuri käy, tuttu juttu. Mun oli vaikea lähteä, koska itsetunto ei ollut koskaan aiemminkaan hyvä, mutta suhteen aikana se laski pohjalukemiin. Nykyään tuo lyttääminen ei onnistuisi kuin itsetunto on hyvä ja on kokemusta tuosta vähättelystä.