Miehen ja minun eri tulevaisuuden tavoitteet.

Ihan mielenkiinnosta kyselisin, et oot ap miettinyt, miten käytännössä ja missä järjestyksessä haluat/aiot noi unelmat toteuttaa? Enkä siis puhu pelkästään taloudellisesta puolesta... Listaan niitä tähän tuosta sun kirjoituksesta:
Toinen lapsi: Milloin? Ennen vai jälkeen opiskelun? Miten oot ajatellu toteuttaa matkustelun pienen lapsen kanssa? Tuleeko sulle jossain vaiheessa ikä vastaan?
Unelma-ammatti: Tiedätkö jo mikä on sun unelma-ammattis? Kuinka helppo päästä sisään opiskeleen? Tääkö vaatis paikkakunnan vaihtoa?
Paikkakunnan vaihtaminen: Jos muutatte, niin onko teillä uudella paikkakunnalla tukiverkkoa? Ystäviä? Mites ne harrastukset?
Harrastaa: Mikä estää sua nyt harrastamasta? Ootko miettiny, miten hoidat pienen lapsen hoidon harrastuksen ajan?
Matkustella: Suomessa vai ulkomailla? Opiskelujen aikana? Miten ajattelit rahoittaa?
Nauttia yhteisestä arjesta: Nautitteko te nyt arjesta yhdessä? En usko, että stressi opiskeluista ja univelat tentteihin lukemisesta/vauvan kanssa valvomisesta tekee arjesta ainakaan nykyistä nautittavampaa.
En halua lytätä sun unelmias, mun mielestä ainoa tapa päästä elämässä eteenpäin on unelmoida, mutta sun pitää tehdä unelmista tavoitteita eli laittaa sun unelmille päivämäärä, koska toteutuvat, ja sitten tehdä suunnitelma, miten ne saavutat.

Joo en tarvitse miestäni elättämään minua, ihan mulla omat rahat ja omat menot on olleet alusta alkaen, lasketaan puoliksi kaikki että molemmat maksaa osansa. Sepä se etten voi toteuttaa haaveitani miehen kanssa. Lapsiasia nyt oli sellanen isku vasten kasvoja, ettei vaan mene minun jakeluun ollenkaan. Kun siitä yhteisestä lapsesta ollaan puhuttu (josta keskustelun mies alunperin aloitti,että haluaa omia lapsia), tottakai sitä toivoo että jossain vaiheessa sitten saisi sen toisen lapsen kun toinenkin on sitä halunnut. Vaan ei enää halua, enkä tiedä miksi. Ja kyllä minun on vaikeaa tässä parisuhteessa matkustella tai harrastaa mitään, olen kerran käynyt ulkomailla yksin ja mies(uskokaa tai älkää) suuttui tästä, koska mulla oli rahaa a)lähteä ulkomaille b) hän ei vou matkustella, siltikin sanoo minulle että matkustelu on turhaa rahantuhlausta :D ristiriitaista, eikö? Minun harrastukseni ovat jääneet miehen kanssa kokonaan, esim. Ratsastus. Meidän rahojenjaon takia minulla ei jää rahaa enää harrastaa, koska mies työntää kaikkensa tuohon pyörään, mikä tarkoittaa näinollen että kun hänellä ei ole rahaa on jonkun pidettävä ruoka pöydässä. Että se niistä tasajaoista menojen suhteen. Ja ne minun unelmat ja tavoitteet on ihan toteutettavissa olevia asioita mutta sehän tässä mättää että mun pitäs heittää koko suhde sen takia että haluan tehdä elämälläni jotakin. Ja mitä noihin hänen unelmiinsa tulee niin tosiaankin ilmoitti mulle viikonloppuna että ne on täytetty kun hällä on työ ja moottoripyörä. En tiedä sitten käykö täysillä vai ei, mutta mulle ainakin tuli olo ettei hän nyt tarvitse elämäänsä muuta kun kaikki on saavutettu, tarvinneeko minuakaan? Tai tarvitsee joo, pitämään kodin siistinä ja vaatteet puhtaana sillä välin kun hän käy töissä ja ajelee sillä moottoripyörällään. -ap

AP: Kokeile kuunnella miestä rauhassa ja selvitä, mistä mies oikeasti unelmoi. Jos mies ei ole totaalinen nihilisti, löytyy unelmia ihan varmasti moottoripyörän ja tämänhetkisen vakituisen työn lisäksi. Kaikista unelmista ei välttämättä voi kertoa kaikissa tilanteissa puolisolle.

Olisiko joissain kohdin kompromissia tyyliin matkustelkaa yhdessä moottoripyörällä? Tuo ettei mies halua lasta voi taas olla pikaistuksissa sanottu kommentti, keskustele asiasta jollain toisella kertaa, ei riitelyn yhteydessä. Kouluttautuminen unelma-ammattiin taas on todennäköisesti enemmänkin sinusta kiinni, älä laita sitä miehen syyksi.

m38

No jaa, tämä on tää perinteinen "MITÄ JOS jään loppuäikseni yksin"!!??

No mitäs sitten vaikka jäisitkin?

Vai oletko mielummin miehen kanssa, joka vaikuttaa a)masentuneelta b)tylsältä ja/tai c)juntilta? Kannattaa miettiä!

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 15:05"]

Joo en tarvitse miestäni elättämään minua, ihan mulla omat rahat ja omat menot on olleet alusta alkaen, lasketaan puoliksi kaikki että molemmat maksaa osansa. Sepä se etten voi toteuttaa haaveitani miehen kanssa. Lapsiasia nyt oli sellanen isku vasten kasvoja, ettei vaan mene minun jakeluun ollenkaan. Kun siitä yhteisestä lapsesta ollaan puhuttu (josta keskustelun mies alunperin aloitti,että haluaa omia lapsia), tottakai sitä toivoo että jossain vaiheessa sitten saisi sen toisen lapsen kun toinenkin on sitä halunnut. Vaan ei enää halua, enkä tiedä miksi. Ja kyllä minun on vaikeaa tässä parisuhteessa matkustella tai harrastaa mitään, olen kerran käynyt ulkomailla yksin ja mies(uskokaa tai älkää) suuttui tästä, koska mulla oli rahaa a)lähteä ulkomaille b) hän ei vou matkustella, siltikin sanoo minulle että matkustelu on turhaa rahantuhlausta :D ristiriitaista, eikö? Minun harrastukseni ovat jääneet miehen kanssa kokonaan, esim. Ratsastus. Meidän rahojenjaon takia minulla ei jää rahaa enää harrastaa, koska mies työntää kaikkensa tuohon pyörään, mikä tarkoittaa näinollen että kun hänellä ei ole rahaa on jonkun pidettävä ruoka pöydässä. Että se niistä tasajaoista menojen suhteen. Ja ne minun unelmat ja tavoitteet on ihan toteutettavissa olevia asioita mutta sehän tässä mättää että mun pitäs heittää koko suhde sen takia että haluan tehdä elämälläni jotakin. Ja mitä noihin hänen unelmiinsa tulee niin tosiaankin ilmoitti mulle viikonloppuna että ne on täytetty kun hällä on työ ja moottoripyörä. En tiedä sitten käykö täysillä vai ei, mutta mulle ainakin tuli olo ettei hän nyt tarvitse elämäänsä muuta kun kaikki on saavutettu, tarvinneeko minuakaan? Tai tarvitsee joo, pitämään kodin siistinä ja vaatteet puhtaana sillä välin kun hän käy töissä ja ajelee sillä moottoripyörällään. -ap

[/quote]

Kuulostaa vähän siltä, että suhteenne on tulossa tiensä päähän. Sinulle tulee olemaan paljon helpompaa toteuttaa haaveesi ilman parisuhdetta, jossa toinen on mukana vain painolastina. Suosittelen valitettavasti eroa, mieshän on onnellinen työnsä ja pyöränsä kanssa joten tuskin vaipuu mihinkään suureen epätoivoon eron myötä. Ehkä hänkin löytää naisen joka haluaa vain käydä töissä ja olla.

Mies ei ole enää rakastunut sinuun, sehän on selvä. Lähde äkkiä suhteesta, ennen kuin pilaat oman elämäsi. Tuhlaat vaan aikaasi (ja nuoruutesi?) tuohon luuserimieheen. Elä omaa elämääsi ja yritä vähitellen toteuttaa unelmasi yksi kerrallaan. Kaikkea ei voi saada, mutta unelmia pitää olla. Miehesi kuulostaa joko kusipäiseltä tai yksinkertaiselta. Jos omassa elämässä ei ole enää mitään saavutettavaa, kun on jo se moottoripyörä saavutettu, niin aika ahdistavan tylsältä kuullostaa! Kuka sellaisen miehen kanssa haluaa olla? Mitä sinä siitä suhteesta muka saat? Ja jos mies ei edes ole lapsesi isä, niin on aivan päivänselvää että mies pihalle ja uutta etsimään! Tsemppiä!

Kävisköhän tähän tilanteeseen se klisee, että jokainen on vastuussa omasta onnellisuudestaan omilla teoillaan ja valinnoillaan, eikä voi odottaa, että joku mies (nykyinen tai tuleva) sen tuo tullessaan. Nuo mainitsemasi asiatkin ovat pääsääntöisesti sellaisia, ettei niihin toista tarvitse. Tuo teidän rahanjako on tietysti vielä ongelma erikseen.

Onko ap vielä linjoilla?

Miehesi on oivaltanut jotakin oleellista. Kärsimys johtuu haluamisesta. Itse olen paljon onnellisempi nykyisin, kun en enää aseta itselleni mitään tavoitteita. Elän vain sellaista elämää kuin tuntuu hyvältä.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 15:05"]

Lapsiasia nyt oli sellanen isku vasten kasvoja, ettei vaan mene minun jakeluun ollenkaan. Kun siitä yhteisestä lapsesta ollaan puhuttu (josta keskustelun mies alunperin aloitti,että haluaa omia lapsia), tottakai sitä toivoo että jossain vaiheessa sitten saisi sen toisen lapsen kun toinenkin on sitä halunnut. Vaan ei enää halua, enkä tiedä miksi.

[/quote]Et tiedä miksi? Valoja päälle nyt. Mies ei halua enää lapsia, koska hän on saanut nyt omakohtaisesti kokea, minkälaista se lapsiperhe-elämä todellisuudessa on.

t. mes

Jaa. Miehelle riittää siis työpaikka ja moottoripyörä. Sä haluat paljon muuta. Kummallakaan ei taida olla tavoitteena onnellinen parisuhde?

Eikö ensin eletä sitä omaa elämää toteuttamalla omia haaveita ja sitten vasta perustetaan se perhe, eikä oleteta että perhe taipuu niihin omiin haaveisiin.

Ennemmin tulet jossain vaiheessa katumaan sitä, jos et tavoittelekaan unelmiasi ja jos "uhraudut" ja jäät suhteeseen koska kaikki on ihan hyvin.
Onko mies sanonut ehdottomasti ei lapsille, tai ehdottomasti ei matkustelulle tai harrastuksille"
Kannattaisi varmaan myös puhua miehelle siitä että sinusta tuntuu että haluat erota, koska tulevaisuuden haaveenne poikkeavat niin kovin toisistaan.

En ymmärrä miksi sinä tuota meiltä kysyt. Itse sinun on päätökset tehtävä vaikka ne olisi sitten niitä virheellisiä päätöksiä.

Onnellisuudesta et puhu mitään. Eli se ei ole vielä sulle tärkeää näköjään. Mutta tee päätös itse jos josksu kadut niin sitten kadut sitä että teit päätöksen etkä sitä kun teitä päätöksen muiden mielipiteiden tähden.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 12:12"]

Keskusteltiin viikonloppuna miehen kanssa yhteisestä tulevaisuudesta ja minä totesin että sitä ei ole. Minulla on tavoitteita ja päämääriä, mies sanoo jo saaneensa kaiken elämässään mitä on halunnut. Ne on vakituinen työpaikka ja moottoripyörä. Minulla on lapsi, mies ei ole lapsen isä. Ollaan joskus puhuttu yhteisestä lapsesta mutta nyt mies sanoikin ettei haluakaan ikinä lapsia. Minä haluan joskus toisen lapsen. Minä olen vielä kesken elämäni kanssa. Haluan kouluttautua unelma-ammattiini, vaihtaa paikkakuntaa, harrastaa, matkustella ja nauttia siltikin yhteisestä arjesta. Mies ei halua mitään näistä. Hänelle riittää työ ja moottoripyörä. Olen miettinyt eroa, mutta tuntuu jotenkin typerältä erota kun kaikki on muuten suht hyvin. Entä jos minun tavoitteeni eivät toteudukaan? Tai jään loppuelämäkseni yksin? Tulenko katumaan eropäätöstä?

[/quote] Kyllä sä voit matkustaa, opiskella ja harrastaa parisuhteessakin, se on ihan itsestäsi kiinni. Nuo on typeriä tekosyitä erota.

Lasten hankkiminen on sitten vaikeampi asia kun siinä ei ole kompromisseja tehtävissä. 

Listalle voisi tehdä yhden lisäyksen... työpaikka, moottoripyörä ja nainen jolta saa seksiä... Jospa alat vähän hankalaksi että sitä yhtä ei tulekaan automaattisesti, niin voi alkaa kiinnostamaan myös sun unelmasi enemmän. 

Kaikki on muuten suht hyvin?! Vihaan tätä lausetta, mutta... Onko mies jokin välttämätön asuste, joka sinulla on oltava, että tyydyt puolikkaseen vain siksi, että on mahdollisista jäädä yksin. 

En minä miestäni pakota omiin haaveisiini, on ollut kyllä tietoinen mitä minä haluan tulevaisuudeltani. Näistä asioista ollaan puhuttu ja ennen nämä eivät ole tuntuneet miehestä ongelmalta, on vaan nyt kääntänyt selkänsä kaikelle mitä ollaan joskus yhdessä haaveiltu ja keskusteltu. Nyt ne ovat vaan minun haaveitani. Ennen hän ajatteli meitä kokonaisuutena, nyt ajattelutapa on vaan minäminäminä ja minun tarpeet. Minun tarpeeni, haaveeni ja suunnitelmani ovat toissijaista... ehkä tässä nyt pitää miettiä mikä olis paras ratkaisu. En vaan halua nähdä itseäni viiden vuoden päästä edelleen haaveilemassa samoista asioista joita en koskaan saanut toteutettua. -ap

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 12:36"]

Listalle voisi tehdä yhden lisäyksen... työpaikka, moottoripyörä ja nainen jolta saa seksiä... Jospa alat vähän hankalaksi että sitä yhtä ei tulekaan automaattisesti, niin voi alkaa kiinnostamaan myös sun unelmasi enemmän. 

[/quote]

Miehen tarve ja naisen monopoli sillä tarpeella kiristäminen, kur kur.<3 Miksiköhän naista kohdellaan yhteiskunnassa eritavalla kuin miehiä. Naisista tulee kuin pikkulapsia, joilta on viety kaikki lelut ja karkit, jos kaikki ei mene niin kuin he suunnittelevat. :D