Älkää ikinä ajautuko velkakierteeseen

[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 14:37"]

Reissannut en, mutta lastenvaatteita, omia vaatteita, kodinkoneita hajonneiden tilalle. Mutta sitten kyllä myös ruokaa ja muuta päivittäistavaraa varmaan ainakin puolella tuolla summalla. Enkä tätä muutamassa kuukaudessa ole aiheuttanut, vaan on tähän kaikkeen mennyt neljä vuotta aikaa. Ja varmaan ainakin 4t tuosta on korkoa. Plus päälle tulee sitten vielä ne ulosottokulut. Eli summa kasvaa vielä paljon. Ap

[/quote]

Jos ei ole rahaa osta huuto.net:stä.

Eihän tuo asia välttämättä äitiyteesi kuulu...irrota nuo kaksi aihepiiriä toisistaan. Jos ja kun pääset velkajärjestelyyn, energiaa vapautuu perheelle,vaikka se nyt valuu väärään osoitteeseen.

Meille syntyi toinen lapsi, kun olin vasta-alkanut pienyrittäjä. Yritys jäi, tienasin vuokra-ja keikkatyöllä, luottotiedot oli katkolla. Silti sain lopulta suoran järjestelyn kautta suurimman velallisen saatavat pois (asiaa ns. hoitanut juristikin hukutti paperit eikä enää vastannut puheluihin), 200 e/kk, ja loput hoidin muutamassa erässä. Kirjanpitorästejä ym.

Nyt ei ole kuin asuntolainaa ja vähän Visaa, jonka kyllä pystyn maksamaan.

[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 15:05"]

Velka tai perintään joutuminen ei ole aina oma vika. Sukulaiseni työnantaja ei maksanut palkkoja 4 kk ajalta, vaikka koko ajan vakuutti maksujen tulevan... joten sukulaiselleni olisi todellakin tullut pienipalkkaisena ihmisenä merkintä jos eivät vanhemmat olisi jelpanneet ja maksaneet 4kk erääntyneitä maksuja.

Työnantajissakin on mulkkuja.

[/quote]Nimenomaan, siellähän ne kasvaa.

Ei velkojille soittelu paljoa auta jos ei rahat riitä. Hyvä se on sanoa että maksa pääoma mutta jos ei pysty siihen! Esim mulla on mennyt maksusuunnitelmia uo:n koska en ole pystynyt maksamaan. Jos en olisi lääkityksellä tuskin pystyisin elää ahdistavassa velkakierteessä. Mistään ei saa apua kun mua ei hyväksytty järjestelyyn. Sossu ei auta myöskään. T. 34000 ulosotossa

Ei 14 000€ pääse velkajärjestelyyn, ehkä takuusäätiön takauksen voisi saada. Mutta nyt velkaneuvojan juttusille mars, sieltä sitten neuvotaan jatkot. Tsemppiä jatkoon!

Vähän off topic mutta:
Mua pelottaa että mun avokki on vielä tuossa jamassa :( kahdesti luottotiedot ovat menneet (nyt jo merkinnät poistuneet), mutta nyt on lyhyen ajan sisään puhelin ja auto osamaksulla ja pankista laina hoitamaan kelan sakkoja ja lyhentämään opintolainaa. Nyt harkitsee asunnonostoa ja mua pelottaa niin perkeleesti miten käy :(
Itse olen jo vuosia säästänyt _kaikesta_ ja hyväksynyt, etten nyt opiskeluaikana ainakaan osta vaatteita, käy kampaajalla saati laita rahaa muuhun kuin ruokaan. Tulevaisuus tuntuu pelottavalta, kun asioista ei voi rakentavasti keskustella...

Moikla. Ymmärrän tuskasi. Olin onnettomuudessa ja sen seurauksena 12 kk sairaslomalla. Kelan päätökset ym. kestivät, pois koulusta, nollatuntisopimus. Siihen päälle lääkkeet, matkat kuntoutukseen, vuokrat. Huh. Mulla ei ole enää velkaa ja vuoden päästä vapaa nainen merkinnöistä. Raha-asiat on vain pilkottava pieniksi. Osaksi elämää, jotka eivät ole niin tärkeitä, kuin esimerkiksi terveys. Pikkuhiljaa, päivä kerrallaan ne on mahdollista maksaa. Jos sinua helpottaa, niin meitä on paljon ja koko ajan tulee lisää. Kahden asunnon liulku, lapsen vakava sairaus ja sen vuoksi töistä pois jäänti... Perintöverot. Syitä on niin paljon. Tärkeintä ymmärtää, että raha on cain rahaa, yksiköitä. Ei sen suurempaa. Silloin siihen ei liity niin paljon tunteita. Toimit hölmösti, se siitä. Nyt korjaat asian. Olet juuri yhtä arvokas kuin kaikki muurkin. Jokainen lyödään selkä seinää vadten elämässä ja silloin on otettava vastuu teoistaan, siten niistä pääsee yli. Onnea ja halaus :)

Miten tuollaisia summia ei pystytä hoitamaan?
mullakin on 90000€ lainaa mitä maksan pienestä palkasta +normaalit elämiskulut.

Tiedän ap sun tunteen. Itselläni onneksi takanapäin. Nyt jo 2-vuotta puhtaat luottotiedot..

Voiko lapsesi ottaa opintolainaa? Nosta ne ja maksa velat sillä ja sitten olet vain velkaa lapsillesi

Mä olen ollut tuossa tilanteessa. Velkaa oli sinne sun tänne, en edes pysynyt perässä. Ahdisti ja hävetti. Masennuin, ei huvittanut enää nousta edes sängystä ylös, kun koko ajan tuntui, että kaikki romahtaa enkä pysty edes seisomaan omin jaloin. Yksi päivä sängynpohjalla päätin, että nyt riittää stressaaminen. Päätin jättää kaiken hoitamatta ja päästää ulosottoon. Siten olisi vain yksi paikka, jonne maksan näitä. Olin sairaslomalla ja valumassa kohti työkyvyttömyyseläkettä, lapsia kaksi. Tulot olivat niin pienet, että tuli varattomuusmerkintä. Sain vähemmän rahaa kuin mitä oli suojaosuus. Soitin kuitenkin ulosottomiehelle (jotka ovat oikeasti tosi mukavia ja ymmärtäväisiä ihmisiä, tämä oli todellinen yllätys minulle). Halusin pienistä tuloistani silti lyhentää velkaa, sillä olin nuori ja elämä edessä. En alkuun pystynyt paljoakaan lyhentämään. Oloni oli kuitenkin keventynyt, kun päästin kaikki irralliset lainat ulosottoon ja olin sopinut oikeasti realistisen lyhennystavan niille. Pääsin ylös sängynpohjalta ja elämä alkoi tuntua taas elämältä. Pääsin uuteen työhön ja aloin urakalla lyhentämään velkojani. Laitoin kaikki ylimääräiset rahani lyhennyksiin, maksoin enemmän kuin olisi tarvinnut. Minulla oli sikäli hyvä tilanne, että vanhempani esimerkiksi veivät lapsiani kesällä Lintsille ym., joten minun ei tarvinnut murehtia, että he jäisivät noista jutuista paitsi. Viisi vuotta siihen meni, mutta sain maksettua kaikki velat pois. Nyt olen velaton ja luottotiedot ovat kunnossa.

Tärkein asia koko sopassa oli se, kun mieheni lohdutti minua ollessani pohjimmillani "se on vain rahaa, numeroita tilillä. Meillä on toisemme, perheemme, ystävämme. Muulla ei ole väliä." Tuon jälkeen annoin kaiken valua ulosottoon ja aloin elää henkisesti kevyempää elämää. Tietäen, että aurinko paistaa silti, vaikka kuun viimeinen viikko syödään vain kaurapuuroa.

Tsemppiä jokaiselle tuohon ahdinkoon! Toivon, että löydätte oman sisäisen rauhan ja oikeasti ymmärrätte sen olevan vain rahaa. Elämässä on niin monta muuta tärkeämpää asiaa, ettei mielenterveyttään kannata menettää sen takia.

Nosto

Up

Ulosottoon ei ole itseltä päässyt mitään, mutta veemäinen kierre on takana. Opintolainan takaisinmaksun kanssa oli aikanaan ongelmia, kun ei ollut töitä. Kun sain vakiduunin sairastuin parin vuoden kuluttua vakavasti ja pitkien sairaslomien aikana tulotaso laski. Jouduin ostamaan kalliita lääkkeitä usein luottokortilla ja samoihin aikoihin alkoivat lasten lukio-opinnot. Vuonna 2010 sain takuusäätiön takauksen veloilleni ja maksoin kaikki luotot pois. Kyllä helpotti. Jälkikäteen olen pohtinut, että olinko tyhmä ja holtiton. Olen päätynyt siihen lopputulokseen, että olin tyhmän ylpeä. Piti sinnitellä ja pärjätä ynnä näyttää paremmin toimeentulevalta kuin olikaan. Tänä päivänä olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja pärjään tuloillani kohtuullisesti. Elintasoni on varmasti jonkun mielestä surkea, mutta itse olen tyytyväinen, kun ei tarvitse valvoa öitään ahdistuneena rahoja laskeskellen. Yritän auttaa lapsiani taloudellisesti aina kun voin, koska en halua, että he ahdingossaan lähtevät rahoittamaan elämäänsä kulutusluotoilla.

Nosto

[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 12:54"]

Se on kamalaa. Ahdistavaa. Itse olen. Ensin osareita sitten kulutusluottoja, lisää osareita, pikavippejä. Ja kierre on valmis. Itselläni ulosoton kautta perittäväksi menossa n.14 000. Kyllä, itse aiheutetusti, ihan hävettää. Ahdistaa, hävettää ja vaikea nähdä elämä tämän kaiken takaa. Älkää ikinä, ikinä aiheuttako itsellenne tätä. Tuntuu, että otsassani lukee "luottotiedoton" ja "ulosottovelkainen" tai "taloutensa pilannut".. Tuntuu että koko asia määrittää minut tällä hetkellä. Olen epäonnistunut siinä, tuntuu että olen siksi epäonnistunut elämässä muutenkin, ja äitinä. Asia on mielessä jatkuvasti, kokoajan. Kaikki kulutusluotto- ja pikavippimainokset ahdistaa. Olen niihin sortunut ja nyt tilanne on tämä. Älkää sortuko niihin, tai katkaiskaa kierteenne mahdollisimman lyhyeen. Itse annoin mennä liian pitkälle.

[/quote]

Hieno asia, että jaksat vaikeassa tilanteessasi ajatella muita ja neuvoa heitä. Et ole katkeroitunut ja halua muita samaan tilanteeseen. Nyt sinne velkaneuvojalle.