2-vuotias ei osaa leikkiä yksin
Lapsi on ollut aina vaativa. Ei ole koskaan osannut leikkiä yksin edes 10 minuuttia. Huutoa on riittänyt. Olen yrittänyt kaikkea, kuten leikkinyt mukana, laittanut leikin aluilleen, kieltäytynyt leikkimästä ja sanonut, että äidin pitää tehdä kotitöitä.
Muiden lasten kanssa tulee usein tappelu. Omia leluja ei osaa jakaa.
Olemme vanhempina varmasti antaneet liikaa huomiota (esikoinen), mutta hän on sitä vaatinut sellaisella palolla että!
On ollut kotihoidossa ja aloittaa päiväkodissa syyskuussa. Voisiko tämä tuoda hänelle vähän omatoimisuutta? Pääsen töissä 100 kertaa helpommalla kuin kotona tämän diktaattorin kanssa.
Kommentit (22)
[quote author="Vierailija" time="21.08.2015 klo 22:15"][quote author="Vierailija" time="21.08.2015 klo 21:07"]Mua jotenkin huvittaa aina nuo "vaativat lapset". Ne on kuulkaa ihan tavallisia lapsia, mutta te taidatte olla laiskoja. 2-vuotiaan pitäisi leikkiä yksinään ja olla omatoiminen?!
[/quote]
En sano että 2v:n pitäisi osata leikkiä yksin (ei pidä), mutta se vaativuus tulee tästä; jos tunnistit vauvana miksi vauvasi itkee - sinulla ei ole vaativa lapsi. Jos et, vaan vauva rääkyi aina pää punaisena, olipa nälkä, väsy, tai pelkkä tylsyys - sinulla on vaativa lapsi. Meillä tätä on jatkunut nyt yli 5v, eli lapsella ei ole mietoja tai erilaisia reaktioita vaan aina vaaditaan huomio täysillä ja siis se alkoi jo vauvana. Neuvolassa sanoin etten tiedä mitä tehdä kun vauva todella repii pelihousunsa ihan kaikesta eikä pienen vauvan rääkymistä voi jättää huomioimatta. Mutta siis 4v jälkeen alkaa helpottamaan vähitellen jos vaan muistaa palkita pienetkin positiiviset asiat positiivisella huomiolla ja vähentää negatiivista nalkutusta sekä tietysti jättää huomioimatta sen negatiivisen rääkymisen. Onnea koitokseen ap.
[/quote]
Osasinkohan lainata oikein edellistä. Mutta tunnistan edellä kuvatun vaativan vauvan. Sellainen vauva juuri oli.
Ap
Luulen, että on peiliin katsomisen paikka jos lapsi ei osaa hetkeäkään leikkiä yksin.
Kyllä meilläkin lapsi mielellään leikkii seurassa, mutta on oppinut leikkimään myös yksin kun seuraa ei aina ole saatavilla; en muutenkaan hyppää aina lapsen tahdon mukaan, vaikka pääosin touhuamme yhdessä.