Lue keskustelun säännöt.
Minulla ei ole elämää eikä ystäviä :|
21.08.2015 |
Lasten saannin jälkeen ei päässyt enää bilettämään niin katosi kaveritkin.
Tammikuussa muutimme uudelle paikkakunnalle, en tunne täältä ketään.
Ja vielä laskettu aika viikon päässä -----> kauhujen talvi tulossa yksin ja neljän seinän sisällä.
Miten tästä selviää?
-30v-
Kommentit (11)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja en osaa puhua ihmisille, hiukan ehkä vaikeuttaa tutustumista kehenkään.
[quote author="Vierailija" time="21.08.2015 klo 20:31"]
Ja en osaa puhua ihmisille, hiukan ehkä vaikeuttaa tutustumista kehenkään.
[/quote]
Eli nyt on hyvä hetki elämässä sosialisoitua kuten muutkin, ikäisesi aikuiset ihmiset.
Kai sä itse nyt tajuat, ettet saa ystäviä ellet osaa itse olla toisille ystävä? Siihen aika luonnollisena osana kuuluu juttelu.
Mistä päin olet? Täällä myös ystävätön
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen 30 v ja juuri sain toisen lapsen. Olen tosi yksinäinen, en oikein osaa mennä minnekään kerhoihin, esikoisen kanssa yritin mutta niissä porukka vähän klikkiytyi. Vanhat ystävät on joko lapsettomia ja elää ihan toisenlaista elämää tai sitten ovat kiireisiä. Olen huono pitämään yhteyttä ihmisiin ja sosiaalisesti hieman kömpelö, mistä varmaan johtuu etten uusia ystäviäkään oikein löydä. Sympatiat siis sinulle ap, et ole ainoa samassa tilanteessa.
Kävin kerhossa mutta jätin pois kun muut olivat jo tuttuja keskenään..
Helmikuussa poistin itseni Facebookista koska inhotti katsella muiden tyttöjen iltoja jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoin täällä yksi yksinäinen. Muutamme nyt syksyn aikana toiseen paikkaan joten jännittää miten mun aika siellä alkaa kulumaan, yritän uskaltautua johonki perhekerhoon, tai toivottavasti sais jonkinlaista seuraa leikkipuistoista ym.
En itse ole mitenkään hirveän sosiaalinen, mä en pälätä luonnollisesti tuntemattomien kans ym.
Yritän olla kuitenkin ystävällinen ja puhun kun sopiva paikka tulee.
Täälläpäin kaikilla on jo omat ympyränsä, ei täällä kovin helposti ystävysty.
Sama tilanne minullakin. Periaatteessa minun pitäisi olla sosiaalinen ihminen koska työskentelen sosiaalialalla ja tykkään jutella ihmisten kanssa. Mutta en pysty muodostamaan läheisiä ystävyyssuhteita. Jos en kävisi töissä, eläisin varmaan täysin erakkona. Kun kävin vielä kapakoissa, oli ystäviä enemmän. Tosin jälkeenpäin ajateltuna useimmat ystävyyssuhteet perustuivat nimenomaan siihen että ryypättiin yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noniin mistä päin olette? Nyt järjestetään tyttöjen baari-ilta!
Netistä "etsin ystävää" palsta?