Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
lentokoneiden käyttöikä?
16.08.2015 |
Kuinka monta vuotta lentokoneita yleensä käytetään? Miten esim Suomessa finnairilla, tietääkö joku kuinka vanhoja koneita ovat?
Tuli tuosta Indonesian koneesta mieleen,27 vuotta kuulostaa aika paljolta.. :o
Kommentit (33)
Lähinnä koneita poistuu käytöstä sen takia, että kuluttavat enemmän kuin nykykoneet ja tulevat näin kalliimmiksi yhtiöille. Kuten joku sanoi, liikkuvat omistajilta toisille kuin autot, eli rikkaammilta köyhemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Donald Trumpinkin yksityiskone on kymmeniä vuosia vanha.
Huolloissa vaihdetaan tarvittavat osat ja metallin väsyminen tutkitaan. Vanhassa koneessa on pirusti uutta osaa.
Muistelen hämärästi jonkun laskeneen että DC-3:n rungon käyttöikä on käytännössä ikuinen. Kokometallirunko oli vielä sen verran uutta ja ihmeellistä että vetivät marginaalit niin tappiin ettei mitkään hiusmurtumat kykene leviämään katastrofaalisiksi.
Lentokonehan puretaan huolloissa lähes atoimeiksi ja huonossa kunnossa olevat osat vaihdetaan. Ei kai lentokoneilla mitään varsinaista maksimikäyttöikää ole.
30-40 vuotta on vielä ihan tyypillinen. Monet nykyisistä konetyypeistä, jotka ovat vielä tuotannossakin, ovat alunperin suunniteltu 60- tai 70-luvulla. Noita lentokoneita pidetään useimmiten kuin kipeetä pillua, eikä mitään paikkaa päästetä hajoamaan. Ja jos hajoaa niin vaihdetaan välittömästi. Samalla logiikalla huoltaen on henkilöautonkin käyttöikä tuota luokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 19:24"]
30-40 vuotta on vielä ihan tyypillinen. Monet nykyisistä konetyypeistä, jotka ovat vielä tuotannossakin, ovat alunperin suunniteltu 60- tai 70-luvulla. Noita lentokoneita pidetään useimmiten kuin kipeetä pillua, eikä mitään paikkaa päästetä hajoamaan. Ja jos hajoaa niin vaihdetaan välittömästi. Samalla logiikalla huoltaen on henkilöautonkin käyttöikä tuota luokkaa.
[/quote]
Siis miten sinä pidät kipeetä pillua?
Isoilla "laatu" yhtiöillä sama kone on usein n 15-20 vuotiaaksi asati, sitten ne myydään halpisyhtiöille tai rahtikoneiksi. Joskus vaihdetaan nopeammin uudempaan jos lentokonetehdas on tehnyt diilin että ostaa takaisin vanhat ja vaihtaa uudempaan malliin, esim Finnairin Caravalle-koneet vaihdettiin uudempiin Super Caravelleihin jo 5 vuoden ikäisinä. Sama on tapahtumassa nyt n 10 vuotiaiden Airbus 330 ja 340 koneiden kanssa, ne vaihdetaan 350 -sarjaan. Toisaalta tiukentuneet melu- ja pakokaasumääräykset ovat tehneet hyväkuntoisistakin koneista museokamaa lyhyessä ajassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 19:28"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 19:24"]
30-40 vuotta on vielä ihan tyypillinen. Monet nykyisistä konetyypeistä, jotka ovat vielä tuotannossakin, ovat alunperin suunniteltu 60- tai 70-luvulla. Noita lentokoneita pidetään useimmiten kuin kipeetä pillua, eikä mitään paikkaa päästetä hajoamaan. Ja jos hajoaa niin vaihdetaan välittömästi. Samalla logiikalla huoltaen on henkilöautonkin käyttöikä tuota luokkaa.
[/quote]
Siis miten sinä pidät kipeetä pillua?
[/quote]
Tuo on sanonta. Jotain pidetään kuin kipeetä pillua, eli hellävaroen ja huolellisesti.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 19:29"][quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 19:28"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 19:24"]
30-40 vuotta on vielä ihan tyypillinen. Monet nykyisistä konetyypeistä, jotka ovat vielä tuotannossakin, ovat alunperin suunniteltu 60- tai 70-luvulla. Noita lentokoneita pidetään useimmiten kuin kipeetä pillua, eikä mitään paikkaa päästetä hajoamaan. Ja jos hajoaa niin vaihdetaan välittömästi. Samalla logiikalla huoltaen on henkilöautonkin käyttöikä tuota luokkaa.
[/quote]
Siis miten sinä pidät kipeetä pillua?
[/quote]
Tuo on sanonta. Jotain pidetään kuin kipeetä pillua, eli hellävaroen ja huolellisesti.
[/quote]
Aika inhottava sanonta :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syklinen rasitus siivissä ja paineistetussa matkustamossa hiljalleen väsyttää metallia. Se miten nopeasti tilanne muuttuu vaarallisen suureksi riskiksi hajota riippuu suunnittelusta.
B-52illa aiotaan lennellä vielä ainakin vuoteen 2045, yli 80 vuotta valmistamisen jälkeen. Eikä mitään satunnaisia museolentoja vaan osana Yhdysvaltain Ilmavoimia.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 19:34"]
Syklinen rasitus siivissä ja paineistetussa matkustamossa hiljalleen väsyttää metallia. Se miten nopeasti tilanne muuttuu vaarallisen suureksi riskiksi hajota riippuu suunnittelusta.
B-52illa aiotaan lennellä vielä ainakin vuoteen 2045, yli 80 vuotta valmistamisen jälkeen. Eikä mitään satunnaisia museolentoja vaan osana Yhdysvaltain Ilmavoimia.
[/quote]
Eipä se rasitus siivissä kovin syklistä voi olla. Ehkä matkustamossa on, kun nousut ja laskeutumiset saavat tasaisina aikaan syklistä paineenvaihtelua. Siivillä rasitus on kuitenkin hyvin monimuotoista, tuskin koskaan syklistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 19:28"][quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 19:24"]
30-40 vuotta on vielä ihan tyypillinen. Monet nykyisistä konetyypeistä, jotka ovat vielä tuotannossakin, ovat alunperin suunniteltu 60- tai 70-luvulla. Noita lentokoneita pidetään useimmiten kuin kipeetä pillua, eikä mitään paikkaa päästetä hajoamaan. Ja jos hajoaa niin vaihdetaan välittömästi. Samalla logiikalla huoltaen on henkilöautonkin käyttöikä tuota luokkaa.
[/quote]
Siis miten sinä pidät kipeetä pillua?
[/quote]
entisessä työpaikassa pomo sanoi että firman autoa on pidettävä kuin kipeetä vittua.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 19:59"]
Eipä se rasitus siivissä kovin syklistä voi olla. Ehkä matkustamossa on, kun nousut ja laskeutumiset saavat tasaisina aikaan syklistä paineenvaihtelua. Siivillä rasitus on kuitenkin hyvin monimuotoista, tuskin koskaan syklistä.
[/quote]
No mietipä nyt millaiset voimat lentokoneen siipeen vaikuttavat kun a) se ei lennä ja b) se lentää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko finnairilla vielä atr koneita?
niillehän on tapahtunut monia pahoja onnettomuuksia huonossa kelissä
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 20:03"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 19:59"]
Eipä se rasitus siivissä kovin syklistä voi olla. Ehkä matkustamossa on, kun nousut ja laskeutumiset saavat tasaisina aikaan syklistä paineenvaihtelua. Siivillä rasitus on kuitenkin hyvin monimuotoista, tuskin koskaan syklistä.
[/quote]
No mietipä nyt millaiset voimat lentokoneen siipeen vaikuttavat kun a) se ei lennä ja b) se lentää.
[/quote]
Syklinen tai dynaaminen ravistava rasitus on kaksi eri asiaa. Syklinen noudattaa esim. sinimuotoista rasituksen muutosta, jota tapahtuu kun paine-ero muuttuu tasaisesti. Lentokoneiden siipien huippukuormat vaihtelevat jatkuvasti välillä äkillisesti turbulensseissa jne.
Jos siiven kuormaa ajattelisi vain sillä, että se ei lennä tai lentää, kuorma olisi binäärisluontoinen, eikä syklinen. Se on aika rasittava sellaisenaan ja tyypillisesti rasittavampi kuin syklinen kuorma. Matkustamo on kuitenkin painesäiliö, jossa kuorma jakautuu koko pinnalle, jolloin sen laajuuden ja pinta-alan kautta syntyvien suurien voimien vuoksi se on hyvinkin rasittava etenkin kiinnityspisteissä tai aukoissa, joihin syntyy suurehko loven muotoluku.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 20:41"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 20:03"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 19:59"]
Eipä se rasitus siivissä kovin syklistä voi olla. Ehkä matkustamossa on, kun nousut ja laskeutumiset saavat tasaisina aikaan syklistä paineenvaihtelua. Siivillä rasitus on kuitenkin hyvin monimuotoista, tuskin koskaan syklistä.
[/quote]
No mietipä nyt millaiset voimat lentokoneen siipeen vaikuttavat kun a) se ei lennä ja b) se lentää.
[/quote]
Syklinen tai dynaaminen ravistava rasitus on kaksi eri asiaa. Syklinen noudattaa esim. sinimuotoista rasituksen muutosta, jota tapahtuu kun paine-ero muuttuu tasaisesti. Lentokoneiden siipien huippukuormat vaihtelevat jatkuvasti välillä äkillisesti turbulensseissa jne.
Jos siiven kuormaa ajattelisi vain sillä, että se ei lennä tai lentää, kuorma olisi binäärisluontoinen, eikä syklinen. Se on aika rasittava sellaisenaan ja tyypillisesti rasittavampi kuin syklinen kuorma. Matkustamo on kuitenkin painesäiliö, jossa kuorma jakautuu koko pinnalle, jolloin sen laajuuden ja pinta-alan kautta syntyvien suurien voimien vuoksi se on hyvinkin rasittava etenkin kiinnityspisteissä tai aukoissa, joihin syntyy suurehko loven muotoluku.
[/quote]
Joku ekan vuoden teekkari koittaa pari lujuusopin termiä opeteltuaan päteä?
Sinänsä ihan hieno selitys teekkarilta(?) mutta ei se muuta sitä tosiasiaa miksikään että kun lentokone seisoo hallissa siivet lerpattavat kohti maata pelkän painovoiman takia ja kun se lentää siivet ovat kaarella ylöspäin nosteen takia. Sykli. Toistuu joka kerran kun lentokone lentää ja sitten taas ei lennä.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 20:53"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 20:41"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 20:03"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 19:59"]
Eipä se rasitus siivissä kovin syklistä voi olla. Ehkä matkustamossa on, kun nousut ja laskeutumiset saavat tasaisina aikaan syklistä paineenvaihtelua. Siivillä rasitus on kuitenkin hyvin monimuotoista, tuskin koskaan syklistä.
[/quote]
No mietipä nyt millaiset voimat lentokoneen siipeen vaikuttavat kun a) se ei lennä ja b) se lentää.
[/quote]
Syklinen tai dynaaminen ravistava rasitus on kaksi eri asiaa. Syklinen noudattaa esim. sinimuotoista rasituksen muutosta, jota tapahtuu kun paine-ero muuttuu tasaisesti. Lentokoneiden siipien huippukuormat vaihtelevat jatkuvasti välillä äkillisesti turbulensseissa jne.
Jos siiven kuormaa ajattelisi vain sillä, että se ei lennä tai lentää, kuorma olisi binäärisluontoinen, eikä syklinen. Se on aika rasittava sellaisenaan ja tyypillisesti rasittavampi kuin syklinen kuorma. Matkustamo on kuitenkin painesäiliö, jossa kuorma jakautuu koko pinnalle, jolloin sen laajuuden ja pinta-alan kautta syntyvien suurien voimien vuoksi se on hyvinkin rasittava etenkin kiinnityspisteissä tai aukoissa, joihin syntyy suurehko loven muotoluku.
[/quote]
Joku ekan vuoden teekkari koittaa pari lujuusopin termiä opeteltuaan päteä?
[/quote]
Juu ei... Olen ihan työni puolesta laskenut mm. paineistettuja säiliöitä ja dynaamista kuormaa jo toista kymmentä vuotta, mutta miten vaan. Jos asiassa ei ole mielestäsi enempää argumentoitavaa, sitten ei.
Alue: Aihe vapaa
Kymmeniä vuosia.