Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
lentokoneiden käyttöikä?
16.08.2015 |
Kuinka monta vuotta lentokoneita yleensä käytetään? Miten esim Suomessa finnairilla, tietääkö joku kuinka vanhoja koneita ovat?
Tuli tuosta Indonesian koneesta mieleen,27 vuotta kuulostaa aika paljolta.. :o
Kommentit (33)
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 20:58"]
Onko dc10 vielä käytössä?
[/quote]
On niitä ainakin rahtikoneina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 20:58"]
Sinänsä ihan hieno selitys teekkarilta(?) mutta ei se muuta sitä tosiasiaa miksikään että kun lentokone seisoo hallissa siivet lerpattavat kohti maata pelkän painovoiman takia ja kun se lentää siivet ovat kaarella ylöspäin nosteen takia. Sykli. Toistuu joka kerran kun lentokone lentää ja sitten taas ei lennä.
[/quote]
Työntömitalla katsottuna se voi näyttää sykliltä. Jokainen kaarre, ilmakuoppa, nousu ja lasku tuo kuitenkin ne rasituksen huiput, jotka vaikuttavat siipien väsymiseen. Vähän kuin oven saranat. Liikkeen pohjalta voisi arvella, että saranat rasittuvat siinä isossa liikkeessä. Se kovin rasitus tulee kuitenkin vasta, kun ne ovat ääriasennossa ja niitä nitkuttaa siinä.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 20:58"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 20:53"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 20:41"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 20:03"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 19:59"]
Eipä se rasitus siivissä kovin syklistä voi olla. Ehkä matkustamossa on, kun nousut ja laskeutumiset saavat tasaisina aikaan syklistä paineenvaihtelua. Siivillä rasitus on kuitenkin hyvin monimuotoista, tuskin koskaan syklistä.
[/quote]
No mietipä nyt millaiset voimat lentokoneen siipeen vaikuttavat kun a) se ei lennä ja b) se lentää.
[/quote]
Syklinen tai dynaaminen ravistava rasitus on kaksi eri asiaa. Syklinen noudattaa esim. sinimuotoista rasituksen muutosta, jota tapahtuu kun paine-ero muuttuu tasaisesti. Lentokoneiden siipien huippukuormat vaihtelevat jatkuvasti välillä äkillisesti turbulensseissa jne.
Jos siiven kuormaa ajattelisi vain sillä, että se ei lennä tai lentää, kuorma olisi binäärisluontoinen, eikä syklinen. Se on aika rasittava sellaisenaan ja tyypillisesti rasittavampi kuin syklinen kuorma. Matkustamo on kuitenkin painesäiliö, jossa kuorma jakautuu koko pinnalle, jolloin sen laajuuden ja pinta-alan kautta syntyvien suurien voimien vuoksi se on hyvinkin rasittava etenkin kiinnityspisteissä tai aukoissa, joihin syntyy suurehko loven muotoluku.
[/quote]
Joku ekan vuoden teekkari koittaa pari lujuusopin termiä opeteltuaan päteä?
[/quote]
Juu ei... Olen ihan työni puolesta laskenut mm. paineistettuja säiliöitä ja dynaamista kuormaa jo toista kymmentä vuotta, mutta miten vaan. Jos asiassa ei ole mielestäsi enempää argumentoitavaa, sitten ei.
[/quote]
Tavallaan huolestuttavaa :)
Kerro vielä että minkä firman säiliöt pitää kiertää tavallista kauempaa?
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 21:02"]
Työntömitalla katsottuna se voi näyttää sykliltä. Jokainen kaarre, ilmakuoppa, nousu ja lasku tuo kuitenkin ne rasituksen huiput, jotka vaikuttavat siipien väsymiseen. Vähän kuin oven saranat. Liikkeen pohjalta voisi arvella, että saranat rasittuvat siinä isossa liikkeessä. Se kovin rasitus tulee kuitenkin vasta, kun ne ovat ääriasennossa ja niitä nitkuttaa siinä.
[/quote]
Se näyttää sykliltä koska se on sykli. Listallasi olikin nousut/laskut joten kiitos kun olet samaa mieltä.
Ja kiitos Sherlock. Olenkin aina ihmetellyt miksi ovi jää käteen aina kun vedän sen enemmän auki kuin mitä saranoiden liikerata antaisi myöden. Nyt tiedän toimia jatkossa toisin.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 21:08"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 20:58"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 20:53"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 20:41"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 20:03"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 19:59"]
Eipä se rasitus siivissä kovin syklistä voi olla. Ehkä matkustamossa on, kun nousut ja laskeutumiset saavat tasaisina aikaan syklistä paineenvaihtelua. Siivillä rasitus on kuitenkin hyvin monimuotoista, tuskin koskaan syklistä.
[/quote]
No mietipä nyt millaiset voimat lentokoneen siipeen vaikuttavat kun a) se ei lennä ja b) se lentää.
[/quote]
Syklinen tai dynaaminen ravistava rasitus on kaksi eri asiaa. Syklinen noudattaa esim. sinimuotoista rasituksen muutosta, jota tapahtuu kun paine-ero muuttuu tasaisesti. Lentokoneiden siipien huippukuormat vaihtelevat jatkuvasti välillä äkillisesti turbulensseissa jne.
Jos siiven kuormaa ajattelisi vain sillä, että se ei lennä tai lentää, kuorma olisi binäärisluontoinen, eikä syklinen. Se on aika rasittava sellaisenaan ja tyypillisesti rasittavampi kuin syklinen kuorma. Matkustamo on kuitenkin painesäiliö, jossa kuorma jakautuu koko pinnalle, jolloin sen laajuuden ja pinta-alan kautta syntyvien suurien voimien vuoksi se on hyvinkin rasittava etenkin kiinnityspisteissä tai aukoissa, joihin syntyy suurehko loven muotoluku.
[/quote]
Joku ekan vuoden teekkari koittaa pari lujuusopin termiä opeteltuaan päteä?
[/quote]
Juu ei... Olen ihan työni puolesta laskenut mm. paineistettuja säiliöitä ja dynaamista kuormaa jo toista kymmentä vuotta, mutta miten vaan. Jos asiassa ei ole mielestäsi enempää argumentoitavaa, sitten ei.
[/quote]
Tavallaan huolestuttavaa :)
Kerro vielä että minkä firman säiliöt pitää kiertää tavallista kauempaa?
[/quote]
En kerro. Sopimus estää... Niitä on kuitenkin ympäri Eurooppaa ja kotimaassa vieläkin enemmän. Ihan on Inspectan tarkastajatkin menneet useamman kerran halpaan. Eikä ole ihan peruspönttöjä, yhden tiedän mossautetun briteissä, mutta se meni ihan laskujen mukaan, kun nostivat paineen reippaasti yli sallitun. Vahinkoa ei sattunut, kun turvamekanismikin toimi juuri niinkuin oli laskettu.
Eikä ne ole ainoita painelaitteita, joita olen laskenut. Alkuaikoina tein ihan vaurioanalyysi laskuja ja jos tietyt (ulkomailla käytetyt, ei Suomessa edes laskettu) junat irtoavat toisistaan, minua voi syyttää, tosin silloin proffa tarkisti laskut. Lämpövoimalan turbiinin akseleiitakin olen laskenut ja tietääkseni ihan käyrien mukaan elinkaari on mennyt. Nykyään vähän muuhun kuin pelkkään laskemiseen painottuvat hommat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valmistajat ovat määritelleet kullekin konetyypille miten monta lentoa (paineistussykliä) koneen rungon tulisi turvallisesti kestää. Yleensä tähän sisältyy 100% turvamarginaali, eli jos ilmoitettu on esim. 50 000 sykliä, niin koneen oletetaan kestävän ainakin 100 000. Pitkänmatkan koneille kuten Boeing 747:lle syklejä kertyy tietysti huomattavasti hitaammin kuin vaikka 737:lle, jollainen saattaa lentää puolentusinaa reittiä vuorokaudessa siinä missä pitkänmatkan kone vain yhden. DC3:sta taas ei paineisteta lainkaan, joten sykli-ikääntyminen ei koske sitä ja osia vaihtamalla kone lentää likimain ikuisesti.
Esimerkiksi tuolla Alohan koneella oli lennetty paljon lyhyitä reittejä, siis paljon paineistussyklejä. Huonosti kävi, mutta ei ihme kyllä tippunut.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aloha_Airlinesin_lennon_243_onnettomuus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se helposti sen 30 vuotta on. Finnairilla on aika nuori laivasto nykyään. Koneitahan huolletaan (ainakin säällisissä yhtiöissä) säännöllisesti ihan pohjamutia myöten.
Koneilla ei ole määrättyä käyttöikää. Koneita huolletaan jatkuvasti lentotuntien ja kalenteriajan mukaan konevalmistajan ohjeita noudattaen.
Esim dc-3 koneista löytyy vielä yli 70-vuotiaita, jotka lentävät yhä säännöllisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä vanhemmat koneet muutetaan rahtikoneiksi tai johonkin kehittymättömimpiin maihin käyttöön.
Foxilta on tullut moneen kertaan ohjelma jossa 24v boeing 747 kierrätetään, kone laskeutui ja sitten purettiin osiksi.Moottorit oli myyty jo edeltä käsin n.1,6milj$ joten kysyntää oli ja motit voivat olla melko uusia tai perushuollettuja.Koko koneesta omistaja nettosi n.7milj$.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko finnairilla vielä atr koneita?
niillehän on tapahtunut monia pahoja onnettomuuksia huonossa kelissä
Norralla (joka lentää Finnairille) On.
A340-300 (joita Finnairillakin on) sertifioitu max. käyttöikä taitaa olla jossain 150 000 tunnin ja 80 000 syklin tienoilla
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 20:58"]
Sinänsä ihan hieno selitys teekkarilta(?) mutta ei se muuta sitä tosiasiaa miksikään että kun lentokone seisoo hallissa siivet lerpattavat kohti maata pelkän painovoiman takia ja kun se lentää siivet ovat kaarella ylöspäin nosteen takia. Sykli. Toistuu joka kerran kun lentokone lentää ja sitten taas ei lennä.
[/quote]
Sama sykli ilmeisesti pätee myös siihen teekkariin ?