Lue keskustelun säännöt.
Miten kestät sen, että et ole kenellekään ihana ja tärkeä?
21.04.2024 |
Itselleni tuntuu ainakin todella vaikealta se asia, että en ole löytänyt enkä koskaan löydäkään sellaista ihmistä, joka tykkäisi minusta niin paljon, että haluaisi jakaa elämänsä kanssani.
Kommentit (44)
En ajattele koko asiaa, en välitä siitä. Olen ollut koko elämäni yksin ilman tuon kaltaisia tunteita.
M43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Traumatisoivaa, ja elämä on tosi vaillinaista suorittamista.
Vierailija kirjoitti:
Ja olet säilynyt ilman draamaa ? Voit hyvinkin löytää elämänkumppanin, vaikkei se heti yleensä käy. Osa jää yksin omasta halusta, kun ei löytänyt kumppania, joka olisi sopiva.
En voi löytää, kun mussa on joku perustavanlaatuinen vika enkä löydä epäsopiviakaan kumppaneita, kun en löydä kumppaneita ollenkaan.
Ap
En minäkään noin ajattele.
Draamaa on ollut - vaikka itse sanon niin toisten osapuolien aiheuttamaa minulle... en kerro koska poistetaan palstalta.
Kestän sen koska haluan uskoa, että kohtaan vielä joskus sellaisen ihmisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tottunut. 35 vuotta elänyt enkä ole koskaan seurustellut. Yksin (ehkä) sitten parasta. N35
En osaa kaivata tuollaista kun en ole sellaista koskaan kokenut, siis edes lapsena. Muut ihmiset aiheuttavat minulle pääasiassa kuormitusta tarpeineen. Elän kohtuullisen tyytyväisenä näin, vaikka tiedostan, että elämä voisi olla antoisampaa jos osaisin antaa ja saada ihmisten kanssa vastavuoroisesti. Minulle riittää maailman ihmettely ja tekemisestä saan tyydytystä. Olisi kauhean raskasta elää niin, että minun pitäisi koko ajan saada tukea ja arvostusta toisilta ihmisiltä. Se ei ole koskaan ollut vilpitöntä ja pyyteetöntä, joten parempi olla tavoittelematta sellaista, joka ottaa enemmän kuin antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika on lopussa. Pian 65 v.
Mies jätti vähän aikaa sitten.
En mieti asiaa enää. Tämä oli mun elämä.
Elän nyt toisenlaista elämää.
Kukaan mies ei ilmeisesti oikeasti ole rakastanut minua, vaikka suhteissa olen ollut.
Ei minua rakastettu lapsenakaan.
Pari ystävää minulla on ja jo aikuinen lapsi.
Se on jo kotona isketty päähän hokemalla että sinä olet hyvä silloin kun sinulla voi jotain teettää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyydyn kohtalooni, ajattelen että olen tullut tänne kokemaan juuri tämän kokemuksen.
Vierailija kirjoitti:
Ja olet säilynyt ilman draamaa ? Voit hyvinkin löytää elämänkumppanin, vaikkei se heti yleensä käy. Osa jää yksin omasta halusta, kun ei löytänyt kumppania, joka olisi sopiva.
Typerä kommentti ihmiselle, joka kaipaa toista rinnalleen. Tiedän tunteen, kun kenellekään ei kelpaa eikä niitä kumppaneita tosta vaan ilmesty, eikä yksinolo omasta halusta ole kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos tuttava on ihanassa rakkaus/intohimo suhteessa, niin tottakai se ajatteluttaa, miksei itse voinut löytää sellaista. Toisaalta taas on ystäviä, joille on tärkeä ja jotka ovat tärkeitä. Sitten taas näkee suhteita/virityksiä, joissa ollaan ihan muista syistä kuin rakkaus. Ei kaikki ole aina sitä, miltä näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Tyydyn kohtalooni, ajattelen että olen tullut tänne kokemaan juuri tämän kokemuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta sekin, ettei itsekään voi elää kenen kanssa tahansa. Onhan se kolahdus omille unelmille, että uskot itsekin kohtaavasi sen tärkeän ihmisen ja kappas, et vaan kohtaa.
Onnittelen teitä, jotka osaatte / joudutte elämään yksin. Aina parempi kuin elämä ihmisen kanssa jolla ei ole tunne-elämää lainkaan. Energiavirta yhteen suuntaan, terveys mennyttä. Arvatkaa mihin suuntaan.
Olen ollut suurimman osan elämästäni parisuhteissa. Jokaikisessä on tullut pettämisiä ja valheita. Olen mieluummin rehellisesti yksin yksin kuin valheessa kaksin. Siten. Ei itkuja ei suruja.
Helpottuu kun ei pidä toisten arvioita sinusta itsesi mittana. Elää päivä kerrallansa.
En kaipaa tuollaista tunnetta. Kyllä moni olisi halunnut kanssani olla, mutta minä en ole kokenut samoin. Ja toisaalta itse sitten olen ihastunut ihmisiin, jotka eivät ole tunteneet minua kohtaan tarpeeksi. Sellasta se on!
Jos et ole ihana ja tärkeä itsellesi niin ei se korjaa mitään että joku toinen kokee niin. Ei sitä pysty ikinä uskomaan sillä tasolla että sen aidosti kokisi.
Jos taas olet omastakin mielestäsi ihana ja tärkeä niin et erityisesti kaipaakaan toisen mielipidettä asiasta, toki se voi olla kiva ekstra mutta ei mitään sellaista minkä puuttumista olisi millään tavalla vaikea kestää.
Ja olet säilynyt ilman draamaa ? Voit hyvinkin löytää elämänkumppanin, vaikkei se heti yleensä käy. Osa jää yksin omasta halusta, kun ei löytänyt kumppania, joka olisi sopiva.