Kun joskus osaisi valita oikeita sanoja =/
Kaveri soitti, että hänen isä on nyt huonossa hapessa. Leikattu viime yönä ja nyt aamulla uudelleen, ja heikolta näyttää.
Puhelimessa kun pakko jotain sanoa, ei voi hiljaa olla. Nyt tuntuu että kaikki mitä sanoin oli ihan väärin.
En sanonut, että tiedän miltä tuntuu, kun en tiedä. Sanoin, että kun voisin olla hänen luonaan. Silti jäi itselle todella tyhjä ja hölmö olo.
Kommentit (4)
Mutta mäkin olin ihan iloisena menossa ostoksille kun sain puhelun. Ja tosiaan järkytyksessä en siis vaan osannut oikein mitään sanoa.
Kuunteluhan nyt onkin tärkeää, mutta toivon suuresti että kaverin isä vielä jaloilleen nousee
voi kauheeta. Toivotaan ja rukoillaan, että vielä paranee, kun muuta ei voida. Sitten sano, että pyytää hyvää hoitoa ja on surullista, että tämä elämä on luopumista. Kurjaa, kun jokainen joutuu tuollaisten asioiden kanssa tekemisiin. Sitten kysy, haluaako sun menevän sinne.
Puhelimessa on jotenkin tosi vaikea sanoa mitään, livenä, jos näkee voi halata ja niin kertoa tukensa.
Kyllä ihmiset yleensä ymmärtää, ettei osaa järkytyksessä sanoa ihan järkevintä mahdollista. Laita vaikka viesti perään, että jos voit jotenkin auttaa, niin autat mielelläsi?