Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei kuulemma "usko" mielenterveysongelmiin
16.08.2015 |
Mies totesi tänään, että hän ei usko mielenterveysongelmiin ollenkaan. Ei suostunut avaamaan mielipidettään sen kummemmin, totesi vain ettei halua tapella, mutta tämä on hänen mielipiteensä eikä aio siitä keskustella kun tulee kuitenkin tappelu. En sitten lähtenyt tivaamaan, mies lähti töihin ja mä jäin yksin kotiin miettimään.
Mulla siis nimittäin on kaksisuuntainen mielialahäiriö, jonka lisäksi olen tapellut koko elämäni ajan syömishäiriöitä vastaan. Tuntuu hämmentävältä ja tietyllä tavalla jopa loukkaavalta, että mies ajattelee noin. Ollaan oltu muutaman vuoden ajan yhdessä, ja rakastan kyllä miestäni, mutta tuo kommentti jäi vaivaamaan ahdistavan paljon. Luuleeko mieheni, että esim. mun syömishäiriöni on vain jotain mun omaa sekoilua tai esittämistä?
Voinko edes olla ihmisen kanssa, jonka mielestä elämäni raskaimpia asioita ei ole olemassa? Olen elämäni aikana joutunut kahdesti vastoin tahtoani osastohoitoon, kun hengenlähtö on ollut lähellä. En näiden juttujen vuoksi ole edes varma, haluanko biologisia lapsia, mutta mitä jos meille tulisi lapsi, joka perisi mielialahäiriöni? Osaisiko mies ottaa asiaa vakavasti ollenkaan?
Vai mietinkö ihan turhia, olenko vain ylireagoinut? Sekavat fiilikset, en oikein tiedä mitä tästä edes ajattelisi.
Kommentit (27)
En kykenisi olemaan tuollaisessa suhteessa. Se ei edistä paranemistasi, päinvastoin. Alat vielä epäillä itseäsi ja oikeuttasi tuntemuksiisi. Miehesi on yksinkertaisesti ilmaistuna ihan saatanan tyhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan noita muutenvaan-tapauksia ja väärin diagnosoituja ihmisiä, tottakai, mutta mieheni ei usko mielenterveysongelmien olemassaoloon ollenkaan. Ei siis usko, että esim. masennusta, skitsofreniaa tms. on olemassa.
Vie mies tapaamaan skitsofreenikkoja, niin eiköhän se tule uskoon. Tosin miehesi kuulostaa tyhmältä, kannattaisiko passittaa hänet lukioon tai vaihtaa miestä?
Onks miehes ihan idiootti? Anorektikot varmaan sitten laihduttelee itsensä ihan huvinvuoksi siihen kuntoon, että sydän pettää.
Minä kyllä miehenä uskon. 99% naisista on jollain tapaa häiriintyneitä tai jopa sairaita. Muun muassa oma vaimoni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä numeroiden 3 ja 5 kanssa: Suurin ongelma minulle tuossa olisi miehen tyhmyys. Mielenterveysongelmat eivät ole mikään uskon asia, vaan tieteellisesti melko tarkkaan kartoitettu ryhmä sairauksia, joilla on joko fyysinen perusta tai fyysisiä seurauksia (syy-seuraussuhteita ei vielä kovin tarkkaan tunneta). Esim. muutokset aivojen välittäjäaineissa ovat tyypillinen oire mielenterveysongelmista, ja nuo muutokset voidaan täysin aukottomasti todentaa. Miehesi on oikeastikin typerä, sinuna vaihtaisin fiksumpaan.
Miehesi pelkää. Hän pelkää, että myös hänellä itsellään viiraa, joten kun asian vaikenee olemattomiin, on se käytännöllisesti katsoen pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 15:57"]
Minä kyllä miehenä uskon. 99% naisista on jollain tapaa häiriintyneitä tai jopa sairaita. Muun muassa oma vaimoni.
[/quote]Kumpikohan teistä se sairas on? :D
syömishäiriö on ainakin täyttä paskaa. esim bulimia mikä muka pakottaa yhtäkkiä ahmimaan? no ei mikään. se on susta itsestä kiinni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä se sika, ap. Haluaisin nähdä miehen naaman kun olen häipynyt tavaroinesi ja jos kyselee perään, niin sainoisit vaan ettet halua selitellä kun kuitenkin tulee riitaa.
Jaa, minä taas en usko katkenneisiin luihin. Mulla tai mun perheessä kellään ei oo koskaan mikään luu murtunut tai jopa katkennut. Enkä ole sellaista nähnyt kuin telkkarissa, ja nehän on näyteltyjä. Jotkut vähän niksauttavat nilkkaansa ja vaativat siihen kipsin, täyttä teatteria että muka luu poikki, pyh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 16:00"]
Miehesi pelkää. Hän pelkää, että myös hänellä itsellään viiraa, joten kun asian vaikenee olemattomiin, on se käytännöllisesti katsoen pois.
[/quote]
Tämä. Saattaiskohan miehesi olla esim. masentunut?
Mitäs jos lakkaisit tekemästä sairauksistasi numeroa. Elä kalastele mieheltä tai keltään muultakaan sääliä, tukea tai ymmärrystä koska ilmeisesti hän ei kykene siihen ja sen vuoksi kieltää mielenterveysongelmien olemassaolon. "Sairaan" kanssa on raskasta olla jos sairaus on jatkuvasti läsnä suhteessa. Elä tee miehestäsi terapeuttia, siihen on olemassa ammattilaisiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 15:54"]
Onhan noita muutenvaan-tapauksia ja väärin diagnosoituja ihmisiä, tottakai, mutta mieheni ei usko mielenterveysongelmien olemassaoloon ollenkaan. Ei siis usko, että esim. masennusta, skitsofreniaa tms. on olemassa.
[/quote]Eli mielisairaalat ovat terveitä täynnä?
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 16:05"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 16:00"]
Miehesi pelkää. Hän pelkää, että myös hänellä itsellään viiraa, joten kun asian vaikenee olemattomiin, on se käytännöllisesti katsoen pois.
[/quote]
Tämä. Saattaiskohan miehesi olla esim. masentunut?
[/quote]Samaa ajattelin minäkin. Kieltäminen on yleensä huono merkki, samoin on myös se, että alkaa löytämään läheisestään merkkejä mielenterveyden ongelmista joita itsellä on. Näin saa näppärästi myös sen läheisen mielen järkkymään.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 16:08"]
Mitäs jos lakkaisit tekemästä sairauksistasi numeroa. Elä kalastele mieheltä tai keltään muultakaan sääliä, tukea tai ymmärrystä koska ilmeisesti hän ei kykene siihen ja sen vuoksi kieltää mielenterveysongelmien olemassaolon. "Sairaan" kanssa on raskasta olla jos sairaus on jatkuvasti läsnä suhteessa. Elä tee miehestäsi terapeuttia, siihen on olemassa ammattilaisiakin.
[/quote]
Ne kerrat, kun ollaan miehen kanssa näistä asioista suhteemme aikana juteltu, on laskettavissa yhden käden sormilla. Nämä on melko henkilökohtaisia ja vähän häpeällisiäkin asioita mulle, en tunne mitään tarvetta tuoda niitä esille.
Pitänee yrittää ottaa asia vielä puheeksi miehen kanssa, suoranaisesti vähä-älyiseltä tuo mielipide munkin mielestä kuulostaa.. Ihan ihmeellistä, miten yksi kommentti voi saada pohtimaan koko suhdetta uudestaan.
Kuinka kauan olet miehesi kanssa ollut? Miten menit ottamaan tuollaisen miehen jonka kanssa et voi puhua mistään? Mistä puhutte jos puhutte? Olisiko aika laittaa mies kiertoon ja vallata seuraava mies hieman huolellisemmin? En käskisi lakaista ongelmaasi maton alle kokonaan, mutta en myöskään jauhamaan siitä kyllästymiseen asti. Pidät itse huolen, että hoitosi on riittävä ja pärjäät, miehesi, toivottavasti pian ex-miehesi, mielipiteistä ei kannata stressiä ottaa.
Ehkä hän tarkoitti vain, että hänen mielestään mielisairaiksi nimitetyillä ihmisillä on vain erilainen tapa katsoa maailmaa ilman että se on sairaus.
En minäkään aivan usko näihin pieniin juttuihin.. Tai en usko, että ihminen vain yhtäkkiä sairastuu, vaan omilla valinnoillaan tekee elämästään sellaista että masentuu. "oikeat" mielisairaudet sitten erikseen. Mutta onhan se vähän naurettavaa, että aina kaikki on masentuneita, kun elämä vähän päähän potkii. Tai kun vain laiskottaa, eikä viitsi itse tehdä elämälle mitään, on heti masentunut ja lääkkeet kouraan..
Sitten nämä oikeasti skitsofreenikot jne. On ihan oma asiansa.
Syömishäiriökään ei ole siinä ihmisessä syntyessään vaan se hankitaan ja sitä ruokitaan omasta tahdosta. Jos se huomattaisiin ajoissa, ei tulisi mitään sairautta. Johan jokainen saa itsensä hulluksi, jos vain keskittyy siihen omaan napaan ja surkeuteensa!
Mutta jos joutuu ulos siitä narsistisesta itsestä ajattelemaan muitakin ennen sairauden puhkeamista, ei sairautta välttämättä tule.
Alue: Aihe vapaa
No 700 000 ihmistä kuulemma syö mielialalääkkeitä ja taitaa tuossa jokunen muuten vaan tapauskin olla. Veikkaan itse noin 600 000.