Miten hyväksyä oma ikuinen lihavuus? Ei koskaan onnistu laihtumaan

Vierailija kirjoitti:

lihavuus on oma valinta, vaikka voithan sinä yrittää syyttää läskeistäsi ilmastonmuutosta, ahneita suuryrityksiä, ukrainan sotaa, miehiä ym

Ei ole oma valinta, minulla ei ole itsehillintää kun kyse on syömisestä.

Ap

Vuosi mennyt ja olen edelleen lihava (100kg)

Vahingossa paino putosi viime keväänä 4kg, juhannuksena punnitsin itseni ja tullut 6kg takas.

+- 4kg koko vuosi. Mikä siinä on , että muut elää normaalia elämää ja minun päässäni liikkuu vain ruoka ja milloin saa seuraavan kerran syödä?ap

Viime kesä meni aivan pilalle sisällä, lapset eivät päässeet koko kesänä uimaan, koska minun lihavuus.

Ap

Minusta lihavuus on suorastaan luonnollinen jatkumo nykypäivän ihmiselle: kaikkea on tarjolla yllinkyllin, tottakai ikivanhat geenimme silloin varastoivat ylimääräisen. Suomalaisia on kuollut nälkään vielä muutama sata vuotta sitten; kaikesta jää merkintä perimäämme. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten et pysty nyt elämään täyttä elämää?

Koko ajan saa pelätä muiden kommentteja, tollojen, juoppojen ja lasten.

Voi käydä vaan isoissa kaupoissa, joihin juopot ei eksy. Ei voi harrastaa liikuntaa julkisesti. Ei voi pukeutua miten haluaa, koska sellaisia vaatteita ei tehdä lihaville.

Ei voi elää. Ja siltikään en saa laihdutettua. Ap

Helatorstaina sain kommenttia painostani alakouluikäisiltä. Kesäkuun alussa juoppo kommentoi kaverille kaupan pihalla kuin "tuo on mulle liian l äski"

Niin,että siinä se kesä sitten meni pääasiassa sisätiloissa "turvassa"

Ap

Vierailija kirjoitti:

Minusta lihavuus on suorastaan luonnollinen jatkumo nykypäivän ihmiselle: kaikkea on tarjolla yllinkyllin, tottakai ikivanhat geenimme silloin varastoivat ylimääräisen. Suomalaisia on kuollut nälkään vielä muutama sata vuotta sitten; kaikesta jää merkintä perimäämme. 

Nykyään laihuus on hyve. 200 vuotta sitten oli toisin.

Nostan,itkettää kesä.

Ap

Itse olen ylipainoinen, en kuitenkaan mikään "läski". Päätin, että haluan laihtua koska oli tulossa monenlaisia terveysuhkia. Kahdessa kuukaudessa olen pudottanut 10 kg painoa noudattamalla oikeaa ruokailurytmiä ja toki käyn kuntosalilla peri kertaa viikossa. Treeni jatkuu edelleen ja tavoitteena on saada painoindeksi alle 25. En missään vaiheessa halunnut hyväksyä lihavuuttani koska olen alunperin hoikka mutta lihonut vain omilla huonoilla valinnoillani.

No niin paino on 110kg

En ole koskaan painanut näin paljon

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vuosi mennyt ja olen edelleen lihava (100kg)

Vahingossa paino putosi viime keväänä 4kg, juhannuksena punnitsin itseni ja tullut 6kg takas.

+- 4kg koko vuosi. Mikä siinä on , että muut elää normaalia elämää ja minun päässäni liikkuu vain ruoka ja milloin saa seuraavan kerran syödä?ap

Tätä tämä on. Mitä nyt aamupalaksi mitä lounaaksi. Mitä minulla onkaan työpaikan jääkaapissa tauolle? Mitä hyvää syön kun saan olla yksin hereillä iltavuoron jälkeen ?

Ap

Tasan ei käy onnen lahjat. Minä inhoan syömistä enkä tunne edes kunnolla nälkää. Tyhjä vatsa tuntuu hieman inhottavalta jolloin on pakko syödä jotain.

Olen nyt keski-ikäisenäkin hieman alipainoinen.

AP, mieti ihan oikeasti terveyttäsi. Ennenpitkää tulee nivelvaivoja ylipainon vuoksi ja se tarkoittaa kipua/liikkumisen vaikeutumista.

Nykyisin ei  tekonivelleikkaukseen nopeasti pääse. Annoskoon pienentäminen ja kotijumppa sekä ulkona kävely ei paljoa vaadi.

Hei!

Ihan vaan ajattelin moikata ja kertoa, että sitten kun nainen laihtuu hänellä on vaarana joutua narsistimiehen pyöritykseen ja lihoa uudelleen. 

Joten, vahvista itseäsi. Hyväksy itsesi ja jätä täysin huomiotta mitä muut sanoo. 

Jos on varaa, osta ompelukone ja tee itsellesi sellainen vaate missä viihdyt.

Sinullakin on ihmisoikeudet. 

Mene rohkeasti kaikkialle minne haluat ja harrasta. 

Jos juopot huutelee niin sano niille, että niin tai näin et kelpais mulle koskaan, ja hymyilet.

Keksi nasevia sanontoja joka lähtöön. 

Kun et stressaa niin voit paremmin.

Seuraukset voi yllättää itsesikin ja sitten: tee ruoka-aika ohjelma, jos sen noudattaminen ei onnistu keksi korvaava toiminta ruoan ottamiselle. Esim. Käsityöt, liikunta sisällä esim. Istu, ylös, istu, ylös tai mikä tahansa muu, mikä sopii just sulle. 

Ulos 2-3 krt viikossa on hyvä aloitus. Pienelläkin lenkillä on iso positiivinen vaikutus mieleen. 

Hyvää joulunalusaikaa Sinulle! 

Tiesitkö, ap, että on monenlaista nälkää? Fysiologisen tankkaustarpeen lisäksi on myös emotionaalista nälkää, jolle osa meistä on alttiimpia. Aiemmin puhuttiin tunnesyömisestä, mutta emotionaalinen nälkä kuvaa tilaa paremmin: tällainen nälkä on aivan yhtä ohittamaton kuin nälkäkuoleman estävä fyysinen tarve syödä. Hoidat ruualla jotain sellaista tarvetta tai puutetta, jota et pysty muuten täyttämään.

Luulen että sinulla, kuten valtaosalla ylipainon kanssa kamppailevista minä mukaan lukien, nälkä on juuri tuota emotionaalista nälkää. Koet pelkoa, huonoutta, ahdistusta, hylkäämistä, alistamista, tylsyyttä jne., jolloin syöt pahan olon hetkeksi pois. Syöminen ei tietenkään poista alkuperäistä ongelmaa, päinvastoin kyseessä on usein itseään ruokkiva kehä: koet negatiivisia tunteita juuri lihavuudesta johtuvien syiden takia, jolloin paradoksaalisesti hoidat ahdistusta sillä ainoalla (hetkellisesti) toimivalla keinolla, eli syömällä.

Laihduttaminen harvoin toimii pitkäjänteisesti, koska siinäkin ohitat ne varsinaiset kipupisteet ja edelleen "hoidat" itseäsi ruuan avulla, eli syömisiä jatkuvasti miettimällä, ohittaen ne oikeat tarpeet. Samasta syystä laihduttamattomuus saattaa toimiakin, koska tällöin käännät katseesi pois syömisestä ja lihavuudesta, ja keskitytkin elämässäsi muihin asioihin ja niiden korjaamiseen.

Jos sinulla on oikeasti halu laihtua, kiinnitä huomio siihen, mitä sinussa tapahtuu silloin, kun tekee mieli syödä.

1. Pysähdy ja kuulostele, mitä tunnet: ahdistusta, huonoutta, tylsyyttä, jotain muuta? Joskus taustalla voi olla oikeasti nälkä, jos esim. edellisestä ateriasta on pitkä aika, mutta usein ei. Vain tiedostettuja tarpeita ja puutteita pystyy korjaamaan.

2. Miksi tunne heräsi, mitä tapahtui jo ennen tuota tunnetta? Voitko jotenkin vaikuttaa tuohon triggeriin? Useinkaan tämä ei ole mahdollista, joten keskeistä on vain tiedostaa tunteen alkulähde, sillä tunteeseen kyllä voit vaikuttaa.

3. Tiedosta, että ajatuksesi ja tunteesi eivät useinkaan ole totta, ne ovat vain ajatuksia. Sisäinen puheesi voi olla vakuuttavaa, mutta voit myös haastaa sen. Esim. jos ajattelet, ettei kukaan rakasta minua, voit yhtä hyvin "sanoa" itsellesi sisäisesti, että höpö höpö, lapseni/vanhempani/puolisoni/x rakastaa minua.

4. Tavoitteena tässä kaikessa on yksinkertaisesti katkaista tapahtuma-ajatus-teko -ketju ajatuksen ja teon väliin. Älä tee automaatiolla sitä, mitä aina teet hankalien tunteiden kohdalla, eli syö. Mieti valmiiksi jotain muuta, esim. juo lasi vettä, soita lempibiisi, käy happihyppelyllä, pese kädet lempisaippualla, rapsuta koiraa jne., mitä tahansa sinulle kivaa, joka katkaisee tilanteen. 

5. Mitkä ovat ne elämäsi oikeat tarpeet? Voit vaikka kirjoittaa ylös, mitä emotionaalisen nälän kohdalla huomaat. Miten voisit korjata tai täyttää näitä tarpeita?

6. Älä yritä ratkaista kaikkea kerralla, vaan valitse jokin asia, jonka muuttaminen tuntuu tärkeältä. Mitä sellaista jo osaat tai teet, joka vie kohti tuota tavoitetta? Miten voisit tehdä tuota lisää? Mikä olisi seuraava miniaskel tuota tavoitetta kohti? Miltä elämä näyttää, kun olet päässyt pari askelta eteenpäin? Entä sitten, kun tavoite on saavutettu? Tässäkin konkretia voi auttaa, suosittelen kirjaamaan tavoitteen, vahvuutesi, jo tekemäsi tavoitetta tukevat asiat ja sen seuraavan askeleen ylös.

Tämä ratkaisukeskeinen tapa häiriintyneen syömisen hoitoon on tehokas tapa kääntää katse syömisestä ja sen ylläpitämistä hankalista tunteista kohti parempaa tulevaisuutta. Tavoitteena ei ole laihtuminen, mutta sitä saattaa tapahtua toissijaisena seurauksena. Toivottavasti tästä on, ap, sinulle apua!

Varaa aika terveyskeskus. Pyydä päästä ENE ryhmään.Se on maksuton ja laihdut aivan varmasti.

Apua.

Ap

Helli itseäsi muulla kuin ruualla, ja hanki sellaista tekemistä, mikä pitää pois ruuan ääreltä. 

Vierailija kirjoitti:

Helli itseäsi muulla kuin ruualla, ja hanki sellaista tekemistä, mikä pitää pois ruuan ääreltä. 

Mikään ei tuo samaa euforiaa...

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miks se pitäisi hyväksyä? Mieti nyt vaikka ihan ensimmäisenä terveyttä.

 

Olen miettinyt, mutta ei motivoi. Olen ihan kipeä päästäni

Ap

Lihavana edistät ilmastonmuutosta. Eikö sekään kiinnosta?

Ruumiinrakenne on niin erilainen eri ihmisillä. Toiset vaan on ihan syntymästä asti isompi kokoisia.

Laihuus on vain trendi, se ei tee ketään onnelliseksi.

Tee niitä asioita mistä pidät, siitä ne onnen tunteet tulee.