Vinkkejä hyvän terapeutin etsimiseen?
Olen siis pääsemässä todennäköisesti Kela-terapiaan ja saisin valita itse terapeutin. En tiedä, millaista mun pitäisi etsiä. Mulla on luultavasti posttraumaattinen stressioireyhtymä ja jotain masennusta/ahdistusta. En yllättyisi siitäkään, jos multa löytyisi myös kaksisuuntainen, jokin persoonallisuushäriö tai keskittymishäiriö.... Olisi kiva tulla kunnolla tutkituksi, mutta se akuutein ongelma on ehkä tuo traumaattisten asioiden käsittely ja arkielämästä otteen saaminen.
Millainen terapiamuoto mulle edes sopisi? Sellainen varmaan olisi paras, jolla on jokin "kunnon koulutus" eli joka on psykiatri tai psykologi. Toisaalta, onko jollakulla hyviä kokemuksia muunlaisesta, esimerkiksi taideterapiasta?
Kaikki neuvot ja kokemukset olisivat tervetulleita, kiitos :) Terapeutin pitäisi olla Hämeenlinnasta tai Tampereelta, joten saa ehdottaa jopa ihan jotain tiettyä, jos haluaa.
Kommentit (32)
Tässä Kelan hyväksymiä, voit käyttää paikkakuntahakua (H-linna- Tre)
http://www.kela.fi/tyoikaisille_kuntoutuspsykoterapia
Terapiassa ei asiakkaan sen kummemmin tarvitse olla perehtynyt eri "suuntauksiin", koska useimmat psykoterapeutit käyttävät tyvövälineenään useita.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 12:49"]
Itselläni on sellainen käsitys, että taideterapia on "kevyempää" terapiaa - voihan sieltä jotain yllättävää ponnahtaa, mutta on myös mahdollista piilottaa asioita, jotka tuntuvat liian uhkaavilta. Onkohan asia näin?
Ajattelin, että jos nyt on mahdollista jopa kolmeksi vuodeksi saada Kelan tukea, niin voisin mennä ihan analyyttiseen terapiaan, jossa ruoditaan kaikki. Mulla on ollut dissosiaatiokokemuksia ja muutenkin vähän "ylilyöntejä" stressitilanteissa, joten epäilyttää toisaalta, onko analyyttinen terapia mulle liian raskasta. Onko siis mahdollista, että se tekee musta alttiimman sekoamaan, jos olen aiemmin ollut vaikka lähellä vaipua psykoosiin?
[/quote]
Psykoterapiaprosessi voi olla hyvinkin raskas. Itse en uskalla näin potilaan näkökulmasta ottaa kantaa tuohon psykoosi- asiaan, mutta yleisestihän analyyttisessä suuntauksissa pyritää tuomaan esille tiedostamatonta puolta. Se ei välttämättä ole miellyttävää. Itse olen siis käynyt jo kolme vuota kognitiivista psykoterapiaa (oireina ahdistus, masennus ja pakko-oireet) ja seuraavaksi aion hakeutua analyyttisempään suuntaukseen koska se voisi sopia minulle paremmin. Osa psykiatreistakin kannattaa kognitiivista osa analyyttista.... Analyyttiset psykoterapiat eivät usein yritä parantaa oireta, vaan saada esille ongelman syyn. Sen sijaan kognitiiviset psykoterapiat auttavat esim oireisiin (mutta löytyykö syy..?)
Tässä hieman esim psykodynaamisesta psykoterapiasta:
"Kaikki psykodynaamiset yksilöterapiat perustuvat siihen, että menneisyys vaikuttaa ihmisen nykyiseen kokemusmaailmaan. Huomio on lapsuudessa ja varsinkin varhaislapsuuden kokemuksissa. Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen kehityshistoriansa, ja koetut psyykkiset vaikeudet liittyvät lapsuuden, nuoruuden ja ajankohtaisen vaiheen kokemuksiin."
"Psykodynaamiseen teoriaan rakentuvat psykoterapiat voidaan jakaa neljään ryhmään: psykoanalyysi, psykoanalyyttinen psykoterapia, psykodynaaminen lyhytpsykoterapia ja supportiivinen psykoterapia."
"
Psykoanalyyttinen psykoterapia on eniten käytetty psykoterapiamuoto. Se perustuu analyyttiseen tietoon. Sillä hoidetaan hyvin laajasti psykiatrisia häiriöitä: psykooseja, mieliala- ja persoonallisuushäiriöitä, tuskatiloja ja neuroottisia tiloja. Koska psykoterapian käyttöalue on näinkin laaja, on psykoanalyyttisesta psykoterapiasta kehitetty erityissovelluksia, kuten psykoositerapia ja rajatilapotilaiden terapia.
Kuten psykoanalyysissäkin, pyritään psykoanalyyttisessa psykoterapiassa ymmärtämään ja selvittämään niitä tiedostamattomia tekijöitä ja voimia, jotka vaikeuttavat potilaan päivittäistä elämää."
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00103
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 12:56"]
Tässä Kelan hyväksymiä, voit käyttää paikkakuntahakua (H-linna- Tre)
http://www.kela.fi/tyoikaisille_kuntoutuspsykoterapia
Terapiassa ei asiakkaan sen kummemmin tarvitse olla perehtynyt eri "suuntauksiin", koska useimmat psykoterapeutit käyttävät tyvövälineenään useita.
[/quote]
Kyllä tarvitsee asiakkaan perehtyä. Todellakaan kaikki psykoterapeutit eivät käytä "kaikkia" menetelmiä vaan osa käyttää tiukasti vain kognitiivista ja osa psykodynaamista. Näillä kahdella lähestystavalla on ihan olennaisia eroja. On todella tärkeää valita itselleen sopiva suuntaus. Varsinkin kun on kyse vaikeista ongelmista, ei ole sama hoidetaanko asiaa kognitiivisilla vai analyyttisillä menetelmillä. t. aiemmin vastannut.
Psykoosi ja kognitiivinen psykoterapia:
http://www.kognitiivinenpsykoterapia.fi/verkkolehti/2013/kognitiivinen-psykoterapia-2013-maatta-anttonen.pdf
Täällä kun on ollut paljon analyysin puolesta niin mä ajattelin psykoanalyysissa käyneenä kertoa oman mielipiteeni siitä. Toki ajateltavaa antoi terapeutin sanomista mutta mua turhautti pakonomainen "vääristä paikoista kaivelu" jotka eivät siis liittyneet ongelmani (burnoutin ja syitä haettiin ylläriylläri lapsuudesta). Käytännössä kaikki ajatustyö jätettiin mulle. Itse olisin toivonut että terapeutti osallistuu muutenkin kuin sanomalla hmm aina silloin tällöin, eli että olisin saanut peilata omaa tilannetta jonkun toisen kautta. Olisi myös kaivannut käytännöntason ratkaisuja miten en tulevaisuudessa ajaudu samaan tilanteeseen ja tähän kognitiivinen/ratkaisukeskeinen olisi ollut parempi kuin random yläastemuistoista puhuminen..
Suosittelen oman masennukseen liittyvän lyhytterapiakokemuseni pohjalta, että käyt muutamien kiinnostavien terapeuttien luona kokeilukerran. Varmaan tämän tiesitkin jo, mutta se ehdottomasti selventää päätöksentekoa sitten siinä vaiheessa, kun jo olet saanut vaihtoehdot rajattua muutamaan.
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidosta eri psykoterapiamentelmillä:
http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo91258.pdf
lyysiin.
Miten Kelan tukemaan terapiaan pääsee? Minä kävin pari vuotta YTHS:n psykologilla ja siitä oli tarkoitus jatkaa terapeutille, olisin saanut YTHS:ltä B-lausunnon, mutta se jäi kun ei olisi ollut varaa siihen edes sen Kelan tuen jälkeen. Nyt tuosta on muutama vuosi ja en ole enää opiskelija, mutta on alkanut tuntua etten jaksa enää ja tarvitsisin apua. Mitä kautta voisin tuon B-lausunnon saada? Terveyskeskuksen lähetteellä? Ottaako ne arvauskeskuksessa vakavasti vai juutunko jonnekin sairaanhoitajalle joka on yhtä tyhjän kanssa. Työterveyshuollon piirissä en ole, enkä ole myöskään rikas.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 13:11"]
Täällä kun on ollut paljon analyysin puolesta niin mä ajattelin psykoanalyysissa käyneenä kertoa oman mielipiteeni siitä. Toki ajateltavaa antoi terapeutin sanomista mutta mua turhautti pakonomainen "vääristä paikoista kaivelu" jotka eivät siis liittyneet ongelmani (burnoutin ja syitä haettiin ylläriylläri lapsuudesta). Käytännössä kaikki ajatustyö jätettiin mulle. Itse olisin toivonut että terapeutti osallistuu muutenkin kuin sanomalla hmm aina silloin tällöin, eli että olisin saanut peilata omaa tilannetta jonkun toisen kautta. Olisi myös kaivannut käytännöntason ratkaisuja miten en tulevaisuudessa ajaudu samaan tilanteeseen ja tähän kognitiivinen/ratkaisukeskeinen olisi ollut parempi kuin random yläastemuistoista puhuminen..
[/quote]
Joo, psykoanalyysi on pitkä ja raskas prosessi, jossa ei välttämättä mitään käytännön neuvoja saa. Sen sijaan psykodynaamisessa psykoterapiassa psykoterapeutilla on aktiivisempi rooli, tosin ei välttämättä niin aktiivinen kuin kognitiivisessa, jossa psykoterapeutti saattaa puhua aika kauankin....
Psykoanalyysi ja psykodynaaminen psykoterapia ovat eri asioita vaikka molemmat toki saman suuntaisia. Sen sijaan kognitiivinen eroaa näistä jo lähestymistavallaan.
Nämä ovat vahvasti myös persoonakysymyksiä. Sen takia suosittelen, että ap lukisi kognitiivisesta ja psykodynaamisesta terapiasta molemmista ja kävisi vaikka arviokäynnillä muutamalla psykoterapeutilla (jos siis on taloudellisesti mahdollista).
Itsellä on henk koht mielipide kognitiivisesta se, että siinä raapaistaan vain pintaa. Yritetään muuttaa ajattelutapaa ja vähentää oireita mutta silti se "jokin jää" uupumaan. Mutta joillekin se sopii ja se pitää itse katsoa mikä on itselle hyväksi. Ja ennenkaikkea, ei voi tarpeeksi painottaa sitä, että psykoterapeutin, oli mitä suuntausta tahansa, pitää olla sellainen jolle juuri SINÄ uskallat puhua. Ja joka tuntuu sinusta hyvältä.
t.aiemmin vastannut
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 13:18"]
Miten Kelan tukemaan terapiaan pääsee? Minä kävin pari vuotta YTHS:n psykologilla ja siitä oli tarkoitus jatkaa terapeutille, olisin saanut YTHS:ltä B-lausunnon, mutta se jäi kun ei olisi ollut varaa siihen edes sen Kelan tuen jälkeen. Nyt tuosta on muutama vuosi ja en ole enää opiskelija, mutta on alkanut tuntua etten jaksa enää ja tarvitsisin apua. Mitä kautta voisin tuon B-lausunnon saada? Terveyskeskuksen lähetteellä? Ottaako ne arvauskeskuksessa vakavasti vai juutunko jonnekin sairaanhoitajalle joka on yhtä tyhjän kanssa. Työterveyshuollon piirissä en ole, enkä ole myöskään rikas.
[/quote]
Jos julkiselta puolelta haluat niin terveyskeskus -> ohjaavat mielenterveystoimistoon/psyk polille (muista VAATIA että pääset sinne, siellä on useimmissa kaupungeissa törkeät jonot, sairaan ihmisen pitää oikeasti vaatia että saa hoitoa) -> siellä väh 3 kk hoidossa -> b-lausunto ja psykoterapeutin etsiminen -> toivottavasti hyväksytty päätös ja terapian alku
yksityiselle psykiatrille suoraan- > 3 kk hoidossa->b-lausunto ja psykoterapeutin etsiminen -> toivottavasti hyväksytty päätös ja terapian alku
Oho, kiitos suuresti panostuksesta!
(ps 6 = ap)
-ap