Lue keskustelun säännöt.
Akateemista työtä tekevät, millainen työtahti teillä on töissä? Onko aina kiire vai onko rentoa?
11.03.2022 |
Suorittavissa töissä on monesti kiire, kiinnostaisi tietää millaista on korkean tason asiantuntijatöissä, etenkin tohtoritason koulutuksen saaneilla, jotka olette vaikka osa jotain tutkimustiimiä. Onko töissä kiire, vai saako tehdä omaan tahtiin ilman paineita?
Nyt ei sitten tarvi tulla "akateemisten" tradenomien tulla kommentoimaan heh.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tällaista työtä tekevilla ihan hirveä kutsumus, vai mikä siihen tutkimustyöhön vetää?
Tutkimuksen tekeminen.
Tuosta syystä lopetin tutkijana. Tuntui, että rahoitusta saadakseen pitää syytää pikavauhtia huonolaatuisia artikkeleita, mikä oli etiikkani vastaista eikä sitä, mitä tutkijan töistä halusin.
Olen it-alalla, vaihdoin alan "normaaleihin" töihin, ja nykyään asiakkaat pitävät huolen siitä, että saan tehdä työni kunnolla, mikä on minulle tärkeää. Harrastuksekseni selvittelen sitten samoja ongelmia, joita aikoinaan tutkijana. Ilman mitään aikataulupaineita. Alani on siitä kätevä, että tutkimus ei vaadi mitään erityisiä laitteistoja tms., mitä kuka tahansa ei voisi hankkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanan rentoa. Voin halutessani olla tekemättä yhtään mitään kuukaudenkin.
Mutta eiköhän tuo ole aika tavallista valtion hommissa.
inssinen kirjoitti:
Olen amk inssi eli en siis täysin akateeminen.
Muodollisesti on kuitenkin siis korkeakoulututkinto tämä.
Työ toimistoissa toki on ollut kiireistä.
Vastuu, kiire ja stressi painaa.
Liikaa on ongelmien ratkomista.
10 + firmaa ja pari kuntaakin nähtynä jo, kiire on ollut lähes kaikissa paikoissa.
Eli ei ole herkkua tämä(kään) työ.
Yleensä ongelmien takana on huono johtaminen, epäselvät vastuut, alimittaiset resurssit ja liian kiireiset aikataulut.
Eli kaikki siis käytännössä johtamisongelmia.
Et ole tippaakaan akateeminen, joten tämä kysely ei koskenut sinua.
Hammaslääketieteen tohtori. Osakkaana yksityisessä klinikassa. Teen töitä sen verran mitä huvittaa ja sillä aikataululla, joka minulle sopii. Käytännössä lomailen puolet vuodesta. Kannatti opiskella aikoinaan!
Vierailija kirjoitti:
Hammaslääketieteen tohtori. Osakkaana yksityisessä klinikassa. Teen töitä sen verran mitä huvittaa ja sillä aikataululla, joka minulle sopii. Käytännössä lomailen puolet vuodesta. Kannatti opiskella aikoinaan!
Hyvät sulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihanan rentoa. Voin halutessani olla tekemättä yhtään mitään kuukaudenkin.
Mutta eiköhän tuo ole aika tavallista valtion hommissa.
Mielenkiintoista. Valtiolla on töissä alle satatuhatta työntekijää, joista puolet turvallisuusalalla (puolustusvoimat, poliisilaitos, rajavartiosto) ja oikeuslaitoksessa. Mitä sinä teet?
Olen ”vain” maisteri, työskentelen asiantuntijaorganisaatiossa päällikkötasolla. Työ on suurimmaksi osaksi todella hektistä, pitää hallita samanaikaisesti monia kokonaisuuksia ja tehdä nopeita päätöksiä sellaisistakin asioista, joiden substanssia ei tunne kovin syvällisesti. Päivät venyvät usein, toisaalta harvoina hiljaisempana hetkinä voi vapaasti tehdä lyhyempää päivää.
Työpaikalla suurimpaan ääneen kiirettä valittelevien suorittavan tason työntekijöiden tekisi hyvää kokeilla tätä hommaa, niin oma työ tuntuisi sen jälkeen aika leppoisalta. Olen itse tehnyt sitäkin, joten vertailukohtaa löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko nykypäivänä juurikaan olemassa sellaisia töitä, missä olisi paljon luppoaikaa eikä olisi yhtään kiire? Ja onko sellainenkaan edes kivaa?
Niinpä. Työpäivähän voi tuntua todella pitkältä, jos töitä on hyvin vähän.
Otan mieluummin tylsältä tuntuvan vähätöisen työpäivän kuin kiireisen a.k.a. stressaavan työpäivän. Tylsästä työpäivästä on helpompi tehdä ei-tylsä puuhailemalla jotain ihan muuta, mutta stressaavaa työpäivää ei pääse pakoon mitenkään.
Mua taas stressaa huomattavasti enemmän tylsyys, joten teen oikein mielelläni työtä pienessä kiireessä ja paineessa. Vastapainoksi sluibailen vapaa-ajalla hyvällä omatunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Rentoa. Saan isoa palkkaa siitä että delegoin työt muille ja vahdin että he tekevät mitä pitää. Varmaan jo arvasitte että olen töissä julkisella sektorilla.
Jaa. Minä olen töissä julkisella sektorilla johtotehtävissä, ja jatkuvasti on kiire. Samoin kollegoilla. Mistähän näitä suojatyöpaikkoja todellisuudessa löytyy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kielenkääntäjän hommissa minäkin. Näkyvästi kiireestä ei oikein voi puhua, kun homma ei hosumalla parane. Lähdekieliset tekstit ovat alallani sen verran raskassoutuisia ja käännökseltä vaadittu laatutaso sen verran korkealla, että ei se rentoakaan ole. Hitaasti kiiruhtamista älynystyröitä hieroessa.
Vierailija kirjoitti:
Onko tällaista työtä tekevilla ihan hirveä kutsumus, vai mikä siihen tutkimustyöhön vetää? En, ei millään pahalla, vaan mitenkään ymmärrä miksi kukaan haluaa jäädä yliopistolle töihin jos on kerran rahkeita ollut kouluttautua eli aivoja pitäisi löytyä. Työ kuulostaa olevan (koulutustasoon nähden) todella surkeasti palkattua pätkätyötä hirveällä työkuormalla ja huonolla johtamisella. Mikä on se positiivinen puoli verrattuna siihen että menisi "oikeisiin" töihin yliopiston ulkopuolelle? Itsellä on kaksi maisterintutkintoa, eikä yliopisto"ura" ole koskaan ollut vaihtoehto jossa näkisin mitään hyviä puolia. Palkka on huonompi, työn jatkuvuus on huonompi, johtaminen on huonompaa...
Yliopistossa tyyö on enemmän puhtaasti tieteellistä. Muualla joutuu aina soveltamaan ja tuloksiin vaikuttaa väkisinkin se, kuka palkkasi maksaa. Jos ei suoraan, niin epäsuorasti. Tiedeyhteisön tuki myös yliopistolla parempi. Pelkkiä samanhenkisiä ihmisiä. Olisin jäänyt jos olisin saanut rahoituksen. Tv tohtori
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanan rentoa. Voin halutessani olla tekemättä yhtään mitään kuukaudenkin.
Mutta eiköhän tuo ole aika tavallista valtion hommissa.Mielenkiintoista. Valtiolla on töissä alle satatuhatta työntekijää, joista puolet turvallisuusalalla (puolustusvoimat, poliisilaitos, rajavartiosto) ja oikeuslaitoksessa. Mitä sinä teet?
Mä olen yhdessä näistä arkistonhoitajana. Palkka 2100e/kk, koulutus maisteri ja oman alan töitä siis teen.
Työpäivät on melkein päivittäin 10h. Muuten ei ehdi kaikkea tehdä. Teen siis yksin sen mitä ennen teki 3 ihmistä. Harvemmin ehtii tauoilla käydä. Joskus heinäkuussa kun muut lomailee saattaa tulla sellainen jakso että työpäivä kestää vain 8h.
Saldot on mennyt yli jo aikaa sitten ja ne kolme vapaatakin käytetty, eli menee omasta pussista nuo ylityöt käytännössä. Apua en saa vaikka olen vuosia pyytänyt.
Että en kyllä ihan osaa samaistua tuohon ensimmäiseen viestiin. Toki jos ensimmäinen tyyppi on jokin virastoa johtavan viraston suunnittelija...
Vierailija kirjoitti:
inssinen kirjoitti:
Olen amk inssi eli en siis täysin akateeminen.
Muodollisesti on kuitenkin siis korkeakoulututkinto tämä.
Työ toimistoissa toki on ollut kiireistä.
Vastuu, kiire ja stressi painaa.
Liikaa on ongelmien ratkomista.
10 + firmaa ja pari kuntaakin nähtynä jo, kiire on ollut lähes kaikissa paikoissa.
Eli ei ole herkkua tämä(kään) työ.
Yleensä ongelmien takana on huono johtaminen, epäselvät vastuut, alimittaiset resurssit ja liian kiireiset aikataulut.
Eli kaikki siis käytännössä johtamisongelmia.
Et ole tippaakaan akateeminen, joten tämä kysely ei koskenut sinua.
"Vähän akateeminen" ei, Amk ei ole akateeminen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko nykypäivänä juurikaan olemassa sellaisia töitä, missä olisi paljon luppoaikaa eikä olisi yhtään kiire? Ja onko sellainenkaan edes kivaa?
Helppo tapa saada luppoaikaa: jos työaika on nyt esim. 37,5 h/viikko, niin ehdottaa esimiehelle, että työajaksi laitetaan 60 h/vko. Työltä odotetaan tietysti vain samat tulokset ja maksetaan sama palkka. Sitten on luppoaikaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanan rentoa. Voin halutessani olla tekemättä yhtään mitään kuukaudenkin.
Mutta eiköhän tuo ole aika tavallista valtion hommissa.Mielenkiintoista. Valtiolla on töissä alle satatuhatta työntekijää, joista puolet turvallisuusalalla (puolustusvoimat, poliisilaitos, rajavartiosto) ja oikeuslaitoksessa. Mitä sinä teet?
Mä olen yhdessä näistä arkistonhoitajana. Palkka 2100e/kk, koulutus maisteri ja oman alan töitä siis teen.
Työpäivät on melkein päivittäin 10h. Muuten ei ehdi kaikkea tehdä. Teen siis yksin sen mitä ennen teki 3 ihmistä. Harvemmin ehtii tauoilla käydä. Joskus heinäkuussa kun muut lomailee saattaa tulla sellainen jakso että työpäivä kestää vain 8h.
Saldot on mennyt yli jo aikaa sitten ja ne kolme vapaatakin käytetty, eli menee omasta pussista nuo ylityöt käytännössä. Apua en saa vaikka olen vuosia pyytänyt.
Että en kyllä ihan osaa samaistua tuohon ensimmäiseen viestiin. Toki jos ensimmäinen tyyppi on jokin virastoa johtavan viraston suunnittelija...
Maisteri ja palkkaa oikein 2100/kk. Kannattiko opiskella jotain museotieteitä?
Paljon rennompaa on.
Tein vielä muutama vuosi sitten varsin suorittavaa toimistotyötä, jota inhosin. Tartuin kaikkiin mahdollisuuksiin tehdä mitä tahansa muuta, joten lähdin kaikkiin projekteihin ja työryhmiin ja tein ne perustyöt kauheassa paineessa niiden välissä.
Nyt kun olen vain projekteissa ja työryhmissä, en tarvitse niitä yhtään lisää. Ei tarvitse tarttua jokaiseen vastaantulevaan juttuun. Se on vain lisää työtä, mutta työn mielekkyys ei lisäänny siitä yhtään.
Mitä enemmän työssä on kokouksia, sitä rennompaa se on. Yleensä kokouksiin otetaan varmuuden vuoksi kaikki, joita asia edes etäisesti koskettaa. Parin minuutin tiedonannon vuoksi saattaa roikkua loput 58 min kokouksessa tehden samalla jotain ihan muuta.
On se rentoa kun ei ole asiakkailla suoraan mahdollisuutta ottaa yhteyttä. Ja kun osaa tehdä nopeasti ja tyytyy tarpeeksi hyvään niin aika vähällä pääsee ja näin vanhemmiten on oppinut väistelemään lisävastuita ja jäämään turhista kokouksista pois. Mitään ei kannata ottaa esille, eikä ongelmista raportoida muuten on osa jotain aikaa vievää selvittelyä.