Mietittekö asiakkaita/potilaita joskus vspaa-ajallakin.

Oli töissä tänään tosi murheellinen tapaus eräällä asiakkaalla enkä saa tapahtumaa pois mielestä.

Käykö kenellekään koskaan näin? Juuri mietin että olisi kauheaa olla lääkäri/juristi/poliisi, heille surulliset ihmiskohtalot ovat ihan arkipäivää. Vai turtuuko niihin, enää ei tunnu missään?