Työhaastattelu --> et tullut valituksi
Miten näistä selviää, että käy kivassa työhaastattelussa, kaikki menee tosi hyvin, odotukset korkealla ja ei tule sitten valituksi. Ihan hirveetä, miten tätä jaksaa tai kuin monta kertaa?! :( :( :( :( :(
Kommentit (26)
Minulla on ollut elämäni, 35v, aikana vain 2 työhaastattelua. Ja olen lähettänyt hakemuksen vain kahteen paikkaan. Olen myös ollut kahdessa paikassa töissä. Valitettavasti ei ole kokemusta epäonnistuneista työhaastatteluista. Tsemppiä, looseri.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 19:32"]Minulla on ollut elämäni, 35v, aikana vain 2 työhaastattelua. Ja olen lähettänyt hakemuksen vain kahteen paikkaan. Olen myös ollut kahdessa paikassa töissä. Valitettavasti ei ole kokemusta epäonnistuneista työhaastatteluista. Tsemppiä, looseri.
[/quote]
Ja kun saat kenkää, olet totaalisen hukassa, koska et osaa hakea töitä nykyisillä työmarkkinoilla.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 18:52"]
Mä olen vanha, melkein 50. Varmaankaan siksi eivät palkkaa. Tosin ihmetyttää, miksi sitten kutsuvat edes haastatteluun, CV:ssä näkyy kyllä syntymävuosi.
[/quote]
Siksi kutsutaan haastatteluun, että et voi syyttää (ikä)syrjinnästä, jos valituksi tulee nuorempi ja toista sukupuolta oleva.
Tiedättehän, että varsinkin julkisissa paikoissa haastattelu on yleensä pelkkä muodollisuus, sillä yhä useammin tulee valituksi joku sellainen, joka "on hoitanut tehtävää useita vuosia hyvällä menestyksellä" (= suora lainaus päätöksestä), eli paikka on täytetty ajat sitten, mutta vakinaiset virat on aina laitettava julkiseen hakuun.
Sekin on huomattava, että mahdollisuus saada työ haastattelun perusteella on aina enintään 50% silloinkin, kun on ainoa haastateltava. Jos haastatellaan 2, se on n. 33% ja 3 haastateltavasta 25%. On aina se vaihtoehto, että paikka jätetään täyttämättä. Näin on minulle käynyt useamman kerran. Joko rahat lopussa, uudestaan hakuun, jotta "oma" henkilö ehtii hakea tai oikeasti ei kenenkään taidot siihen työhön riittäneet.
Vihreähiuksinen lävistelty ja tatuoitu "rokkimimmi" joka haluaa olla "oma itsensä"? Paras tottua hylkäämisiin, niitä tulee ja paljon.
Oma mielipide on se, että työpaikan saa se joka on pätevin paperilla; sopivin koulutus ja työkokemus. Yleensä työntekijä on valittu jo ennen haastatteluja. Haastatteluun siis otetaan suunnilleen kolme muuta tyyppiä, joiden on melkein mahdoton enää muuttaa asetelmia. Ja tässä ei enää auta vaikka olisit todella supliikki ja hyvä tyyppi. Itse olen erittäin hyvä haastatteluissa (omasta mielestäni ja saanut myös siitä palautetta), mutta monta kertaa paikkaan on valittu henkilö jolla on "enemmän vaan sitä työkokemusta" eli joku 40-v mies. Onneksi viimeinkin sain vakiviran. Kannattaa myös itse olla tosi aktiivinen, ottaa yhteyttä suoraan firmoihin, lähettää avoimia hakemuksia suoraan pomoille tai yrittää tehdä orjaharjoitteluita joiden kautta pääsisi töihin. Kaikki keinot kunniaan!
Olen niin väsynyt tähän nykyajan työelämään. Pätkää pätkän perään ja välissä aina työttömänä. Ja koko ajan työttömyysjaksot pitenevät. Joskus ennen parin kuukauden työttömyysjakso oli kauhistus, nyt noin vuosi tuntuu olevan normi. Tätäkö varten koulutin itseni yliopistossa, muutin paikkakunnalta toiselle työn perässä, tein pitkää päivää, joustin ja venyin? Pestin päättymisen jälkeen aina sama rumba alusta: laitat kymmeniä hakemuksia, käyt haastatteluissa, odotat ja ahdistut, saat töitä, opettelet taas uuden työpaikan ihmiset ja tavat jne. Pestin päättyessä saat kyllä kehuja, kiitoksia ja erinomaisen työtodistuksen mutta siinä kaikki. Ja taas uutta työtä hakemaan. Olen niin väsynyt. Tekisi vain mieli luovuttaa ja ryhtyä yhteiskunnan elätiksi.