Onko kuinka tavallista? Onko muilla?
Siis sellainen taipumus, kuin ajatuksien poukkoilu.
Jos esim ajan autoa. Keskityn liikenteeseen mutta samalla mietin, kauppalistaa ja jotain kivaa ruokaohjeita, pitäisikö googlata ennen kauppaa.. Samassa mietin, mitä lapselle armeijaan kuuluu. Yhtäkkiä huomaan muistelevat keskustelua jonkun työkaverin kanssa tai äidinkielen pilkkusääntöjä. Ja kuinkas sen yhden laulun sanat menivätkään? Ja se laulaen. Tämä kaikki ja enemmän kahden minuutin matkalla kauppaan. Ja tuota jatkuu ja jatkuu. Kotona ruokaa laittaessa, pyykätessä, telkkaria katsoessa jne.
Tuota on ollut aina.
Mietin vaan, että onhan näin kaikilla?
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Ok, eli ei huolestuttavaa
Itse olen vähän kyllä huolissani kun ajaminen tulee niin lihasmuistista, että ne ajatukset on tosiaan ihan jossain muussa kuin siinä liikenteessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok, eli ei huolestuttavaa
Itse olen vähän kyllä huolissani kun ajaminen tulee niin lihasmuistista, että ne ajatukset on tosiaan ihan jossain muussa kuin siinä liikenteessä.
Niinpä. Mutta minä en ainakaan tietoisesti ajattele jotain. Eli ei niin, että nyt kun olen auton ratissa, niin on aikaa ajatuksille. Niitä ajatuksia vaan tulee ja tulee. Edellinen ei ole "valmis" kun toinen jo tulvii mieleen. Niitä pyörii mielessä joka paikassa, kävellessä, vessassa, syödessä, lukiessa jotain, töissäkin.
Mulla ainakin ajatukset poukkoilee siihen malliin, että saatan kesken keskustelun huomaamatta vaihtaa aihetta ihan täysin. Tai palata pitkän ajan kuluttua takaisin siihen aiheeseen, josta jokin aika sitten keskusteltiin.
Teini aina naureskelee näitä mun poukkoiluja.
Se voi olla ADHD tai jos käytät liikaa älypuhelimia, somea tai muuta nopeaa viihdettä niin kykysi keskittyä on heikentynyt.
Älypuhelimnta en liiemmälti käytä. Olen pikemmin some-passiivi. Mutta ADHD voisi olla, kun on sukurasitekin.
Mutta itse olen olettanut, että kakilla ajatus juoksee tuolla tavalla ja sinkoilee. Mistä senkään tietää.
Touhuissani on sitä adhd vikaa kyllä. Olen sen jo kauan sitten havainnut.
Jos matka on vain 2 min, niin miksi ihmeessä menet autolla?
Unohdit listasta vielä "käännöstyöt", välillä pitää ajatella englanniksi tai ruotsiksi, kääntää jotain vanhaa keskustelua tai suomentaa englanninkielistä laulua.
Tai sitten toi lisä on vaan mulla 🙂
Hmm, noh… meillä ihmisillä on tapana ajatella.
Ihmetyksen aihetta herättäisi se, että ajattelisivat vain ja ainoastaan ajatusta etkä todellakaan mitään muuta, tosin silloin me emme tietäisi ongelmastasi yhtään mitään koska sinulle ei olisi mieleenkään kirjoittaa tänne, koska sinä VAIN MIETIT YHTÄ AJATUSTA…
Yritäpä ajatella kaksi minuuttia vain yhtä ajatusta, vain yhtä, eli et edes sitä että menikö se kaksi minuuttia jo.
Olen onnellinen että ajattelet, mutta liikenteessä pyri keskittämään ajatuksesi siihen… ja mukavaa olisi jos käsittelisit ainoastaan kulkuneuvon näppäimiä…
Tekeekö sinun pyöräillessäkin mieli Googlailla?
Kai sinulla on kypärä…
Kyllä mä ainakin pyörittelen ajatuksia tuolla tapaa. Mulla kyllä liittyy ajatuksenjuoksuun aina vähän sellaista omakehua, että jos pohdin jotak ilmiötä ja tulee mieleen joku uusi syvällisyys niin aina onnittelen itseäni kuinka nokkela olinkaan :D mut oken kyllä aika itsekriittinenkin, että sitäkin päässä kaikuu. Sellaista tajunnanvirtaa. Ei johonkin kauppalistaan jaksa mielessään kummemmin keskittyä, lähinnä muistuttaa itseään jostain asiasta, miettii ehkä vähän muuta rahatilannetta. Sitten mieleen tulee jo jotain ihan muuta. Eri asioiden läpikäyntiä, uusien asioiden ihmettelyä, muistelua, haikailua, tsemppausta, unelmointia, itsekuria... sellaista aika nopeatempoista tajunnanvirtaa yleensä. Riippuu vähän päivästä mihin keskittyy, mutta arkena paljon tuollaista.