Onko possessiivisuffiksi jäämässä pois Suomen kielestä?

Tänään minä niin pahoitin mieleni, kun Iltalehdessä toimittaja käytti sanaa -tavan- korvaamaan tavallisen.

Oksettaa juuri tuo tavan🤮oksennus eikä tavallinen oksennus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, näitä näkee nykyään toimittajienkin kirjoittamana koko ajan. Toinen vakioinhokkini on kyvyttömyys ymmärtää epäsuoraa kysymyslausetta. Tosi usein näkee tätä että "Voidaankin kysyä, miten tilanne tulee kehittymään?" Olen miettinyt, onko toimittajien koulutus jotenkin muuttunut. Kirjoitustaidolla ei ole enää niin väliä, tärkeämpää mm. verkostot.

Laudatur plakkarissa äikästä, silti en ymmärrä, mitä tässä esimerkissä on väärin. Avaisiko joku tätä.

" Voidaankin kysyä, miten tilanne tulee kehittymään" on toteamus, ei kysymys. Siksi kysymysmerkki lopussa on virhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti on jäämässä pois. Lapseni, joka on muuten varsin hyvä kieliopissa, ei huomaa possessiivisuffiksivirheitään. Vielä se kirpaisee, mutta niin se kieli kehittyy. Kieli pyrkii yleensä yksinkertaistumaan niin, että ymmärtämisen kannalta ei-välttämättömät ainekset jäävät pois.

Kieli taantuu.

Elää ja muuttuu.

Suomalaisten älykkyysosamääräkin on laskussa.

Sekin vielä, tuon posseviisuviiksen poistumisen lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

3. persoonassa possessiivisuffiksi säilyy mutta genetiivisijainen persoonapronomini katoaa.

"Kävin kanssaan treffeillä."

Tästäkin näkee virheellistä muotoa jatkuvasti. Esim. "Meidän talo rakennettiin omin voiminsa".

Possessiivisuffiksin häviämisen ensimmäinen merkki on on että yleensä tarpeentonta pääsanaa käytetään:

"Minun isäni" sen sijaan että sanoisi "Isäni"

Joo tai "Meidän talo rakennettiin omin voimineen".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

3. persoonassa possessiivisuffiksi säilyy mutta genetiivisijainen persoonapronomini katoaa.

"Kävin kanssaan treffeillä."

Tästäkin näkee virheellistä muotoa jatkuvasti. Esim. "Meidän talo rakennettiin omin voiminsa".

Possessiivisuffiksin häviämisen ensimmäinen merkki on on että yleensä tarpeentonta pääsanaa käytetään:

"Minun isäni" sen sijaan että sanoisi "Isäni"

Joo tai "Meidän talo rakennettiin omin voimineen".

Kunde tillägga "Myyn halpoja hirsitaloja, hirrestä riippuen".

Vierailija kirjoitti:

Possessiivisuffiksi saa mennä. Ja ottakkoon mukaan muutkin takaliitteet, eihän niitä käytä kuin juntti-suomi ja joku Unkari. Olkaamme sivistyneesti eurooppalaisia.

Tsiisus!

Possessive affixes are found in many languages of the world. The World Atlas of Language Structures lists 642 languages with possessive suffixes, possessive prefixes, or both out of a total sample of 902 languages. Possessive suffixes are found in some Austronesian, Uralic, Altaic, Semitic, and Indo-European languages.

Vierailija kirjoitti:

minun autoni? kuinka monta omistusliitettä oikein tarvitaan?

Minun auto on oikein

No jätä vielä se minun siitä alusta pois ja korvaa se emojilla tai jollain luolamaalauksella.

Aivan sietämättömiä kaikki mainokset tyyliin "onko tämä sinun uusi koti?"

Kyllä on. Sen sijalle tullee suffeksiisipuffeksi.

Minun Sonera - luki mainoksessa joskus. Kyllähän tuo hiukan vähä-älyiseltä kuulostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

3. persoonassa possessiivisuffiksi säilyy mutta genetiivisijainen persoonapronomini katoaa.

"Kävin kanssaan treffeillä."

Tästäkin näkee virheellistä muotoa jatkuvasti. Esim. "Meidän talo rakennettiin omin voiminsa".

Possessiivisuffiksin häviämisen ensimmäinen merkki on on että yleensä tarpeentonta pääsanaa käytetään:

"Minun isäni" sen sijaan että sanoisi "Isäni"

Joo tai "Meidän talo rakennettiin omin voimineen".

Kunde tillägga "Myyn halpoja hirsitaloja, hirrestä riippuen".

Moni ei ymmärrä, mikä vika tässä on, ne samat joilta possessiivisuffiksin käyttökään ei onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, näitä näkee nykyään toimittajienkin kirjoittamana koko ajan. Toinen vakioinhokkini on kyvyttömyys ymmärtää epäsuoraa kysymyslausetta. Tosi usein näkee tätä että "Voidaankin kysyä, miten tilanne tulee kehittymään?" Olen miettinyt, onko toimittajien koulutus jotenkin muuttunut. Kirjoitustaidolla ei ole enää niin väliä, tärkeämpää mm. verkostot.

Laudatur plakkarissa äikästä, silti en ymmärrä, mitä tässä esimerkissä on väärin. Avaisiko joku tätä.

" Voidaankin kysyä, miten tilanne tulee kehittymään" on toteamus, ei kysymys. Siksi kysymysmerkki lopussa on virhe.

Kysymysmerkki tekee siitä kysymyksen, huutomerkki toteamuksen.

Pieni juttu: se on suomen kieli, ei Suomen kieli.

onko hiekka pill ex vanha piika opettajilla joku yhdistys kun viikoittain joku itsensä viisaaksi tunteva tällekkin palstalle viisauttaan jakaa. teidän yhdistys voisi tehdä jonkun jäsen etu tarjouksen jäsenille liukkarista ja sauvoista pattereita unohtamatta. vai  oletteko niin narsisteita ettette voi luopua vanhoista tavoistanne. näytän keskaria entiselle suomen lehtorille ämmä pakenee NYT KOSTETAAN

Kenen kans oot rannalla?

Oon täällä mun kaverin kans.

Tuu pois mun autosta!

Näpit irti mun tavaroista!

Ihan normaalia puhekielessä. 

Posessiivisuffiksin käyttäminen samassa lauseessa posessiivipronominin kanssa on tarpeetonta ja kömpelöä.

Miten kirjoitettu teksti voi särähtää korvaan? Terv. autisti

Vierailija kirjoitti:

Possessiivisuffiksi itsessään on viaton tähän ongelmaan. Sen sijaan katseet on siirrettävä lehtien toimitusten oikolukuun, joka tuntuu olevan pitkälti alasajettu funktio kaikissa julkaisuissa (IS, HS, IL, ehkä jopa YLE).

Kaikenlainen pikablogailu aiheesta kuin aiheesta mainosrahojen toivossa tuntuu olevan lehdille tärkeämpää kuin oikeanlainen kirjoitusmuoto. Ehkä siihen on menty pakosta, vaihtoehtona ollessa julkaisun alasajo ja journalismin loppu.

Olet oikeassa. Ei lehdissä enää mitään oikolueta. Suurin osa lehtiin tulleista artikkeleista ja erityisesti uutisista ei enää edes kirjoiteta toimittajan kautta, vaan sen kirjoittaa algoritmi tiettyjen avainsanojen pohjalta.

Käytännössä kaikki uutiset ovat nykyään algoritmien kirjoittamia, koska kuulemma uutismaailma muuttuu niin nopeasti että uutinen on saatava välittömästi eetteriin kun se uutinen on jostain saatu. Tästä syystä nämä toimittajaharjoittelijat, jotka kehtaavat kutsua itseään journalisteiksi, ovat niin hanakoita laittamaan nimensä ja naamansa artikkelinsa perään.

Kuitenkin tuota uutismaailman nopeaa tahtia on hyvin vaikea uskoa, sillä esimerkiksi nämä kaapelitelevisioverkon 247 uutiskanavat (kuten myös nettikanavat) eivät todellakaan tuota uusia uutisia koko ajan, vaan samat uutiset pyörivät käytännössä päivän ajan, ja vasta seuraavana päivänä on tullut mukaan päivitettyjä uutisia. (siis CNN, France TV, Al Jazeera jnejne.)