Psykologin kommentti miehen osallistumattomuuudesta lapsenhoitoon, onko toisaan näin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rumasti sanottu mutta siinä oli totuuden siemen.

Miehet haluaa niitä lapsia mutta vaan silloin kun ne on kivoja ja hymyileviä ja niiden kanssa voi leikkiä tai puuhata muuta mukavaa. Ne ei halua yöherätyksiä, kakkavaippoja, huutoitkuja, aamupuuroja ja väsynyttä lapsen äitiä (ja kaikki nää tulee pakosti kaupan päälle). Miehet ei vaan tajua asiaa. 

Ei kannata yleistää. Kyllä osallistuvia miehiä on, ei kaikki ole rusinat pullasta tyyppejä, vaikka jostain syystä haluatkin uskotella niin.

Juuri näin. Oma mieheni osallistuu kaikkeen lapsiin liittyvään täysin tasa-arvoisesti. Hoitaa, herää yöllä, ruokkii, pesee, leikkii, käyttää lääkärissä jne. ja oli hoitovapaallakin lasten kanssa omasta halustaan.

Omassa kaveripiirissä on ihan normaalia, että isät on täysipainoisesti mukana perhe-elämässä, eipä tule mieleen yhtään vastuustaan luistavaa isää.

Psykologi koulutukseen ja ammatin saadakseen pitäisi mielestäni olla tiukempi seula. ( Esim. Narsisti osaa manipuloida psykologin täysin pauloihinsa, jos psykologilla ei ole kokemusta narsismista. Narsismin tunnistaminen on täysin lapsen kengissä suomessa. Janne Viljamaa, Tommy Hellsten sekä Hannu Lauerma yms, he tietävät narsismista, koska heillä on vuosien kokemus asiasta.)

Ajan siis takaa sitä, että miten paljon kokemus merkitsee psykologin työssä. Koulun penkiltä valmistunut, ei kokemusta käytännössä ei voi ymmärtää mielestäni ainakaan narsistin viheliäistä luonnetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen psykologin kanssa samaa mieltä eikä hän tehnyt mitään virhettä. Mies halusi lapsen, mutta ei välttämättä lapsesta aiheutuvaa vaivaa. Ap taas valitsi sen, että perheeseen tuli lapsi, koko ajan oli mahdollisuus kieltäytyä. Olisi kannattanut etukäteen avoimesti keskustella, miten mies lasta hoitaa jne. eikä jättää asiaa siihen, että mies haluaa lapsen.

Itsekseni mietin, että kyllä on ihmisillä ongelmat vähissä, jos tuosta syystä käy psykologin juttusilla.

Niin, ei minusta ole reilua, että ap joutuu yksin lapsensa hoitamaan, mutta ei psykologilla ole päätösvaltaa perheeseenne. On myös yksi hyvä valita hakea avioeroa, silloin kärsimys päättyy.

Lukutaito vai luetun ymmärtäminen hukassa? Ap kertoi miehen luvanneen osallistua ja mitä kaikkea lupailikin. Eikö se ole avointa keskustelua. Toki jälkeenpäin sitten ilmeni, että ap oli ainoastaan avon ja rehellinen, mies ei. Eli susta miehen valehtelu on ihan ok. Miksi? Tuntuu, ettet muutenkaan ole penaalin terävin kynä.

Lukutaito ei ole hukassa, koska mies toki lupasi osallistua, mutta ei se ole muuta kuin lupaus, jos ei halua osallistua. Avoimessa keskustelussa ei lupausta pidetä lupauksena, se on keino vakuuttaa vastapuoli. Ei miehen valehtelu ole OK, mutta kuten se psykologi sanoi, niin mies halusi lapsen ja se on hänen osuutensa asiassa, ap puolestaan valitsi, että tuo haluttu asia toteutuu.

Saattaa olla, että en ole penaalin terävin kynä, mutta en ymmärrä keskustelua, jossa miehen "haluan meille lapsen" tulkitaan niin, että mies haluaa osallistua lapsen hoitamiseen. Ei hän niin ole sanonut, vaikka on luvannut aikoinaan lasta hoitaa. Ei kannata parisuhteessa laittaa sanoja toisen suuhun!

Moniko nainen sanoo, että "minä haluan meille uuden auton" ja sitten kaikki autoon liittyvä jää miehen kontolle? Ihan liian moni!

Jos haluaa selvittää kuka on oikeassa ja kuka väärässä, kuuluu tavata lakimies, ei terapeutti. On aivan turha mennä tapaamaan psykologia tai terapeuttia toiveena kuulla olevansa oikeassa.

Terapeutti ei voi puuttua miehen tekemisiin, koska mies ei käy terapeutilla. Ainoa jonka ajatuksiin ja tekoihin terapeutti voi vaikuttaa on Ap. Joten ihan oikeassahan hän on, kun hän tarjoilee niitä kahta vaihtoehtoa jotka ovat Ap:n vallassa, ero tai tilanteen hyväksyminen. Miehen pakottaminen osallistumaan ei kuulu sen paremmin terapeutin kuin Ap:nkaan keinovalikoimaan eikä siitä voi siten etsiä ratkaisua.

Henkilökohtaisesti en usko psykologin suositelleen eroa teille ellei suhteessa ole väkivaltaa. Se pistää herättää kysymyksiä.

Lisäksi vaikuttaa, että haet psykologia jotenkin vaan myötäilemään sinua.

Meillä vaimo halusi omakotitalon, mutta eipä tuo ole pudottanut katolta lunta, putsannut rännejä tai edes leikannut orapihlaja-aitaa. Aika outoa palstalaisten mielestä, eikös?

Toivottavasti itse olen tulevaisuudessa kelpo psykologi ja psykoterapeutti. Totta on että suuri osa psykoterapeuteista ainakin istuu hiljaa ja hokee ”joo, kyllä, aivan, oletko kokeillut puhumista?”

Kävin kerran psykiatrilla ja hänkin vain nyökkäili ja pyysi minua lähinnä kertomaan elämästäni, jonka jälkeen kehotti käyttämään unilääkettä. Thats it. 200€ meni siihenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen psykologin kanssa samaa mieltä eikä hän tehnyt mitään virhettä. Mies halusi lapsen, mutta ei välttämättä lapsesta aiheutuvaa vaivaa. Ap taas valitsi sen, että perheeseen tuli lapsi, koko ajan oli mahdollisuus kieltäytyä. Olisi kannattanut etukäteen avoimesti keskustella, miten mies lasta hoitaa jne. eikä jättää asiaa siihen, että mies haluaa lapsen.

Itsekseni mietin, että kyllä on ihmisillä ongelmat vähissä, jos tuosta syystä käy psykologin juttusilla.

Niin, ei minusta ole reilua, että ap joutuu yksin lapsensa hoitamaan, mutta ei psykologilla ole päätösvaltaa perheeseenne. On myös yksi hyvä valita hakea avioeroa, silloin kärsimys päättyy.

Lukutaito vai luetun ymmärtäminen hukassa? Ap kertoi miehen luvanneen osallistua ja mitä kaikkea lupailikin. Eikö se ole avointa keskustelua. Toki jälkeenpäin sitten ilmeni, että ap oli ainoastaan avon ja rehellinen, mies ei. Eli susta miehen valehtelu on ihan ok. Miksi? Tuntuu, ettet muutenkaan ole penaalin terävin kynä.

Lukutaito ei ole hukassa, koska mies toki lupasi osallistua, mutta ei se ole muuta kuin lupaus, jos ei halua osallistua. Avoimessa keskustelussa ei lupausta pidetä lupauksena, se on keino vakuuttaa vastapuoli. Ei miehen valehtelu ole OK, mutta kuten se psykologi sanoi, niin mies halusi lapsen ja se on hänen osuutensa asiassa, ap puolestaan valitsi, että tuo haluttu asia toteutuu.

Saattaa olla, että en ole penaalin terävin kynä, mutta en ymmärrä keskustelua, jossa miehen "haluan meille lapsen" tulkitaan niin, että mies haluaa osallistua lapsen hoitamiseen. Ei hän niin ole sanonut, vaikka on luvannut aikoinaan lasta hoitaa. Ei kannata parisuhteessa laittaa sanoja toisen suuhun!

Moniko nainen sanoo, että "minä haluan meille uuden auton" ja sitten kaikki autoon liittyvä jää miehen kontolle? Ihan liian moni!

Minua kiinnostaa tietää, miten puolisosi kokee tämän tekosyyn lupauksien pettämiseen "keskustelussa lupauksia ei pidetä lupauksina". Kyllä minä nimenomaan odotan, että luotetun ihmisen lupaukset on lupauksia eikä mitään tyhjiä myyntipuheita. Jos olen väärässä, on se ihmissuhde siinä.

Miksi terapeuttiSI pitäisi paneutua miehesi ongelmiin? Hänhän on sinun terapeuttisi, ei miehesi. Jotta saisitte yhteistä apua, menkää molemmat yhdessä tai erikseen terapiaan.

Suuria uutisia ap:lle! Huonon miehen kanssa ei ole pakko olla ja huonon terapeutin luona ei tarvitse käydä. Mutta jos valittaminen maistuu paremmin kuin valintojen tekeminen niin kannattaa jatkaa miehen ja terapeutin kanssa, niin saa valittaa jatkossakin.

Ymmärrän kyllä pointin. Mies halusi lapsen. Ei kuitenkaan missään vaiheessa lupautunut hoitamaan sitä. Ts sai mitä halusi. Sinä oletit, että haluamiseen kuului myös vastuunotto, vaikkei mies puhunut siitä mitään.

Selkärangaton luuseri tuo mies on. Tuskinpa siitä miksikään muuttuu. Ottaisin eron.

Kyllähän se niin on että lapset ja kodinhoito kuuluu naiselle. Miehet käy töissä ja hommailee. Naiset käy töissä ja hoitaa kotiaskareet ja lapset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen psykologin kanssa samaa mieltä eikä hän tehnyt mitään virhettä. Mies halusi lapsen, mutta ei välttämättä lapsesta aiheutuvaa vaivaa. Ap taas valitsi sen, että perheeseen tuli lapsi, koko ajan oli mahdollisuus kieltäytyä. Olisi kannattanut etukäteen avoimesti keskustella, miten mies lasta hoitaa jne. eikä jättää asiaa siihen, että mies haluaa lapsen.

Itsekseni mietin, että kyllä on ihmisillä ongelmat vähissä, jos tuosta syystä käy psykologin juttusilla.

Niin, ei minusta ole reilua, että ap joutuu yksin lapsensa hoitamaan, mutta ei psykologilla ole päätösvaltaa perheeseenne. On myös yksi hyvä valita hakea avioeroa, silloin kärsimys päättyy.

Lukutaito vai luetun ymmärtäminen hukassa? Ap kertoi miehen luvanneen osallistua ja mitä kaikkea lupailikin. Eikö se ole avointa keskustelua. Toki jälkeenpäin sitten ilmeni, että ap oli ainoastaan avon ja rehellinen, mies ei. Eli susta miehen valehtelu on ihan ok. Miksi? Tuntuu, ettet muutenkaan ole penaalin terävin kynä.

Lukutaito ei ole hukassa, koska mies toki lupasi osallistua, mutta ei se ole muuta kuin lupaus, jos ei halua osallistua. Avoimessa keskustelussa ei lupausta pidetä lupauksena, se on keino vakuuttaa vastapuoli. Ei miehen valehtelu ole OK, mutta kuten se psykologi sanoi, niin mies halusi lapsen ja se on hänen osuutensa asiassa, ap puolestaan valitsi, että tuo haluttu asia toteutuu.

Saattaa olla, että en ole penaalin terävin kynä, mutta en ymmärrä keskustelua, jossa miehen "haluan meille lapsen" tulkitaan niin, että mies haluaa osallistua lapsen hoitamiseen. Ei hän niin ole sanonut, vaikka on luvannut aikoinaan lasta hoitaa. Ei kannata parisuhteessa laittaa sanoja toisen suuhun!

Moniko nainen sanoo, että "minä haluan meille uuden auton" ja sitten kaikki autoon liittyvä jää miehen kontolle? Ihan liian moni!

Nyt kyllä vielä enemmän ihmettelen teorioitasi. Mikä sinua vaivaa?? Oletko ihan pihalla normaalista elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä pointin. Mies halusi lapsen. Ei kuitenkaan missään vaiheessa lupautunut hoitamaan sitä. Ts sai mitä halusi. Sinä oletit, että haluamiseen kuului myös vastuunotto, vaikkei mies puhunut siitä mitään.

Selkärangaton luuseri tuo mies on. Tuskinpa siitä miksikään muuttuu. Ottaisin eron.

Sinäkin jankkkaat ettei luvannut hoitaa, aloituksessahan nimenomaan kerrottiin että lupasi. Vai oletko nyt tuo, joka vänkää, ettei lupaus osallistua olekaan mikään oikea lupaus?

Vierailija kirjoitti:

Terapeutti ei voi puuttua miehen tekemisiin, koska mies ei käy terapeutilla. Ainoa jonka ajatuksiin ja tekoihin terapeutti voi vaikuttaa on Ap. Joten ihan oikeassahan hän on, kun hän tarjoilee niitä kahta vaihtoehtoa jotka ovat Ap:n vallassa, ero tai tilanteen hyväksyminen. Miehen pakottaminen osallistumaan ei kuulu sen paremmin terapeutin kuin Ap:nkaan keinovalikoimaan eikä siitä voi siten etsiä ratkaisua.

Missä kohdin keskustelua ap mainitsee tämän? En löydä ainuttakaan mainintaa asiasta.