Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ruuan hinta nousee. Mitä kannattaisi viljellä kotipihassa?
10.03.2022 |
Monikin on jo miettinyt, että pitää varmaan enemmän viljellä itse ruokaa, kun ruuan hinta vain nousee ja pulaakin voi tulla joistakin elintarvikkeista. Harrastepuutarhuroin muutenkin, ja hyvin voisin kasvattaa jotain ruokaa niin että sillä olisi ihan merkitystäkin ruokataloudessa.
Mutta mikä olisi sellainen viljeltävä, joka oikeasti tuntuisi ruokakuluissa?
Peruna, muut juurekset ja kaali ovat niin halpoja muutenkin, että vaikka niiden hinta 3-kertaistuisi, ne olisivat edelleen halpoja. Olisiko niiden kohdalla siis panostus ja vaivannäkö sen arvoista?
Vilja nyt olisi aika isotöinen kotiharrastajalle ja vaatisi kaikenlaisia laitteita?
Vihannekset, mikä olisi sellainen vihannes jota kannattaisi säilöä/pakastaa isoja määriä ja kasvatus tulisi halvaksi?
Marjat ja omenat, ne puolestaan olisivat vähän pitemmän aikavälin panostus. Jos nyt istuttaa pensaan/puun, niin menee monta vuotta, ennen kuin satoa tulee mitenkään merkittävästi.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Olen panostanut mansikoihin, vadelmaan, pensasmustikkaa, luumuihin ja kirsikoihin. Niiden kilohinta on satoaikaankin iso. Vadelman ja mansikoiden suhteen olemme omavaraisia. Mustikoita syödään jouluun saakka. Lisäksi tulee satoa viinirypäleitä ja tietysti kasvimaalta perinteisistä juureksista. On omenapuut ja marjapensaat. Omenan ja viinimarjojen suhteen olemme omavaraisia. Oman maan sipulit loppuivat juuri. Kaupassa ostin yhden sipulin, hinta 0,22e. En tiedä tuleeko itse kasvattaen siihen hintaan edullisempaa. Istukkaat maksavat, samoin lannoitteet. Meillä ei riitä kompostin tavara lannoitteeksi koko puutarhan eikä lähellä ole tallia mistä saisi lantaa. Joten keskitys em. kalliiden tuotteiden kasvatukseen.
Hedelmät ovat siitä(kin) hyviä, että niissä on kohtalaisen paljon energiaa. Jos nyt maalaillaan kauheimmat kauhukuvat, kuinka kohta tulee kriisi ja pula ja nälänhätä ja ihan omillaan pitää pärjätä… Niin ja vaikkei maalailtaisikaan, kannattaa juu muutenkin kasvattaa hedelmiä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että itse viljellyt vihannekset tulee sen halvemmaksi loppujen lopuksi, siemenetkin maksaa ja lannoitteet ja multa jos ei ole kasvimaata valmiina. Toki harrastuksen vuoksi jotain voi kasvatella ja esim.salaattia ja yrttejä on kätevämpää napsia omasta maasta kuin ostaa kaupasta.
Panostaisin sienien ja metsämarjojen keräämiseen sekä villiyrtteihin. Niillä oikeasti säästää rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattavinta on varmaan kerätä ihan vapaita luonnon antimia, mustikoita, puolukoita, vattuja, sieniä, ehkä jotain teeaineksia jos tykkää. Kuivaamalla säilyvät käytännössä ilmaiseksi vuosikausia, pakastaminen maksaa sitten hieman. Monihan tekee niinkin, että esim. elo-syyskuussa ostaa kaupasta kesäkurpitsaa, kukkakaalia, tomaattia jne. kun ovat edullisimmillaan, keittää niistä vaikka jotain höystöä ja pakastaa annoksina. Tullee edullisemmaksi kuin ostaa kaikki talvella.
Ja ruokateollisuus on oivaltanut tämän myös. Siksi talvella kannattaakin ostaa kasvikset pakasteina, ovat puolet halvempia kuin hevi-osastolla.
Juuri näin. Ja käsittääkseni ravintoainepitoisuudetkin ovat paremmat, mutta ihmisillä on usein joku ajatus, että "tuore on parasta".
Sori off topic, mutta miten ihmeessä ruoan ravintoarvo paranisi pakastamalla? En ole koskaan kuullutkaan tuollaisesta. Ajatus tuoreuden paremmuudesta liittyy siihen, että kypsentäminen tuhoaa osan ravintoarvosta, joten ei se tuulesta temmattu ole.
Ei pakasteissa ravinteet tietenkään lisäänny, ja on totta, että osa vitamiineista tuhoutuu kuumennuksessa ja pakastuksessa, mutta niitä häviää kuitenkin vähemmän kuin tuoreissa kasviksissa, joita säilytetään useita kuukausia viileässä varastossa. Ainakin kun kevätpuolella ostaa edellisen syksyn juureksia, on niistä jo vitamiinit aika hyvin haihtuneet.
Perunat on helppoja viljellä ja onnistuvat aina. Kaupan salaatit ja yrtit kannattaa laittaa kasvamaan.
Arvelisin, että viljely kannattaa, jos siitä tykkää ja ottaa sen samalla harrastuksena. Ja laskee, ettei käytä tarvikkeisiin ja multiin ja lannoitteisiin enempää rahaa kuin mitä sadon arvo on.
Jos viljely ei innosta ja tuntuisi vastenmieliseltä pakkoraatamiselta, ei kannata ruveta. Hyöty jää sen verran pieneksi. Ennemmin voi saman ajan käyttää johonkin muuhun tuottavaan, mikä on itselle mieleisempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maa-artisokka on kaupassa kallis. Kasvaa itekseen ja satoa voi jättää kerättäväksi kevääseenkin.
Samoin mustajuuri säilyy hyvin ja satoa voi kerätä ympäri vuoden.
Nämä olivat hyviä vinkkejä! Tuo maassa säilyvyys myös.
Omaan käyttöön tulee viljeltyä näin talvisin erilaisia palkokasveja: hernettä, linssejä, mungpapuja. Ituina hyviä salaatin korvikkeita ja myöhemmin kesällä olen saanut jonkinlaista satoakin herneistä. Versotan myös erilaisia siemeniä. Viime kesä oli sen verran lämmin, että sain hieman satoa minipaprikoista ja maissistakin.
Riippuu paljon käytettävästä pinta-alasta. Omalle pihallehan voi laittaa vaikka kurpitsoita, jos tilaa riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omaan käyttöön tulee viljeltyä näin talvisin erilaisia palkokasveja: hernettä, linssejä, mungpapuja. Ituina hyviä salaatin korvikkeita ja myöhemmin kesällä olen saanut jonkinlaista satoakin herneistä. Versotan myös erilaisia siemeniä. Viime kesä oli sen verran lämmin, että sain hieman satoa minipaprikoista ja maissistakin.
Riippuu paljon käytettävästä pinta-alasta. Omalle pihallehan voi laittaa vaikka kurpitsoita, jos tilaa riittää.
Kasvatan juuri herneen versoja ikkunalaudalla ekaa kertaa, yllätyin kuinka hyviä!
Vierailija kirjoitti:
Arvelisin, että viljely kannattaa, jos siitä tykkää ja ottaa sen samalla harrastuksena. Ja laskee, ettei käytä tarvikkeisiin ja multiin ja lannoitteisiin enempää rahaa kuin mitä sadon arvo on.
Jos viljely ei innosta ja tuntuisi vastenmieliseltä pakkoraatamiselta, ei kannata ruveta. Hyöty jää sen verran pieneksi. Ennemmin voi saman ajan käyttää johonkin muuhun tuottavaan, mikä on itselle mieleisempää.
Kyllä ne tarvikkeet, mullat ja lannoitteet maksaa enemmän kuin sadon arvo tulee olemaan. Esim pelkkä lapio maksaa pari kymppiä. Sillä saa 20 kiloa perunaa kaupasta.
Olen harrastuspohjalta viljellyt 5 vuotta ja tarvikkeisiin, multaan ym. on jo mennyt enemmän rahaa kuin mitä pystyn varmaan 20 vuodessa kasvattamaan. Se on harrastus ja vieläpä melko kallis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kalastus kannattaa, joko mato-ongella niin ei tarvitse lupaa, tai hankkii sen luvan. Metsästys ei välttämättä kannata, kestää myös hetken ennen kuin luvan saa. Myös aseet jne maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maa-artisokan ja valkosipulin kilohinta on sellainen että niitä voi jo harkita. Tomaatti on sen verran kallista, että taitava viljelijä tekee ketsuppinsa ja tomaattimurskansa itse omasta sadosta.
Potut, porkkanat sun muut halpikset kannattaa ostaa kaupasta, koska itse vääntämällä jää vaan tappiolle (koska se peltoala on pois muilta kalleimmilta kasveilta).
Tuohon tomaattiin puuttuisin. Tuore tomaatti tosiaan on talvella kallista, mutta tomaattimurskahan on halpaa. Joku halpa X-tra noin 25 snt/tölkki.
Niihin halvimpiin on lisätty vettä. Lisäksi niissä on tomaatin huonoimmat osat eli kuoret ja siemenet.
Kuori on usein kasvin ravinnerikkain osa. Usein myös naatit. Tiesittehän, että esimerkiksi porkkanan naatit ovat täysin syömäkelpoista kamaa? Ironista, että nämä osat on usein nakeltu elukoille syötäväksi ja varattu itselle se osa, mikä ei ravintoa yhtä paljon sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen kasvattanut parvekkeella mm. Kirsikkatomaatteja, avomaankurkkua ja kasvihuonekurkkua, mansikoita.
Nyt olisi tarkoitus kokeilla kasvattaa perunaa myös ja miksei porkkanaa. Myös salaatteja, yrttejä yms olen kasvattanut.
Tokihan se määrä on pieni, mutta kyllä niistä on salaatin jos toisenkin saanut tehtyä.
Tomaatteja (muuta kuin ihan peruslajiketta), paprikaa, yrttejä, mansikoita. Jos tilaa riittää, niin kesäkurpitsaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kasvatan itse osan perheeni syömistä kasviksista. Lisäksi hyödynnän ilmaiset tarjoomukset, naapurilta punaviinimarjat, raparperit ja aroniamarjat, vanhemmiltani talviperunat, toiselta naapurilta olen useamman vuoden saanut kurkkuja noin 10kg/kesä.
Kasvisten kasvatuksessa pääsee ihan edullisesti, jos ei ole mikään välineurheilija. Tästä puhuttiin jo siinä kasvulaatikkoketjussa- se vaan on vissiin jo poistettu? Lisäksi yleensä välineet tarvitsee hankkia vain kerran, tai niiden hankintaväli on useita vuosia. Tottakai olen vähän sokea sille, mitä tavaraa normaali-ihmisillä on kotonaan, mutta maalla asuvana olen pitänyt itsestään selvänä, että joka talossa on nyt vähintään lapio, jolla voi kaivaa maata?
Järkevimpiä kasvatettavia ovat ne, joissa vaadittava panostus (istutusvaiheen jälkeen) on pieni, eli monivuotiset kasvit: raparperi, maa-artisokka, hedelmäpuut, marjapensaat, parsa. Näissä kannattaa hankkia omalle kasvuvyöhykkeelle sopivia.
Mutta jos puhutaan nyt ensi kesänä saatavissa olevasta sadosta, niin yksivuotisiahan silloin haetaan. Kasvisten kasvattamisessa suurta säästöä harvoin tulee varsinaisesti ostohintaan verraten. Itse olen kuitenkin huomannut sen, että jos minulla on kasvimaalla kaikennäköistä saatavilla, niin käytän niitä sitten ruuanlaitossa sen sijaan, että lähtisin kaupasta hakemaan jotain muuta. Jos on kesäkurpitsaa ja perunaa omasta takaa, niin teenkin kesäkurpitsapihvejä ja uusia perunoita sen sijaan, että lähtisin kaupasta ostamaan jauhelihaa ja pastaa...
Eniten kannattaa kasvattaa sellaisia kasviksia, joista tietää, että ne tulee syödyksi - kuten joku jo sanoi, niin jos ei tykkää punajuuresta, ei niitä kannata kylvää.
Helppoja kasvatettavia ovat herneet ja härkäpapu. Ne pärjäävät köyhemmässäkin maassa. Peruna on yleensä helppoa ja satoisaa - paitsi jos on savimaa. Silloin kannattaa kasvattaa peruna joko olkikatteessa tai esimerkiksi multasäkeissä... savimaassa viihtyy yleensä vain härkäpapu ja punajuuri ja ehkä mangoldi (eli lehtijuurekas, joka on melkein kuin punajuuri ilman pattia).
Jos maa ei kuitenkaan ole savea, niin siinä nyt voi kasvattaa mitä vaan. Porkkanat ovat kivoja, retiisi on siitä hauskaa, että se tuottaa satoa hyvin nopeasti - ja retiisistä voi syödä kaiken, harvennetut versot, juuret, lehdet, pehmeät siemenpalot ja vielä ne siemenetkin (tosin ne kannattaa säästää seuraavaan kylvöön). Salaatti on nopeakasvuista.
Kaikkein turhinta on kuitenkin se, jos jättää jotain kokeilematta sen takia, että "ei osaa". Kyllä sieltä kasvimaalta jotain aina onnistuukin, jos ei muuta, niin nokkoset.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittelin juuri eilen eräästä kirjasta ylös arvioitua tuottoa per neliömetri
peruna 1,2 kg
porkkana 3,4 kg
kaalit 2,4 kg
mukulaselleri 1, 4lg
palsternakka 2, 5 km
punajuuri 2 kg
sipulit 6, 4 kg
pinaatti 0, 9 kg
Vitsikirjastako sinä nuo löysit? Pari kilometriä palsternakkaa ei millään sovi yhdelle neliömetrille. Mukulasellerin mittayksikkö on minulle tuntematon, mutta kyllä perunaa tulee neliömetriltä paljon enemmän, kun siihen sopii vähintään 4 siemenperunaa. Isommilla pinta-aloilla toki keskimääräinen tuotto on vähemmän. Sipuli näyttää olevan todella tuottoisaa - mistä saisi ryvässipulin siemeniä?
Ensimmäiseksi katsotaan, mitä itse ostetaan. Niistä kannattaa kasvattaa sitä, mitä muuten ostetaan kaupasta. Esimerkiksi tilliä ja oreganoa on aika helppo kasvattaa koko talven tarpeisiin, vaikka niitä käyttäisi melkein päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Kalastus kannattaa, joko mato-ongella niin ei tarvitse lupaa, tai hankkii sen luvan. Metsästys ei välttämättä kannata, kestää myös hetken ennen kuin luvan saa. Myös aseet jne maksaa.
Metsästys ja kalastus ovat myös harrastuksia. Siksi yhden sorsan hinta voi olla satasia, jos kaikki kulut lasketaan vain ruuan hintaan. Mutta ei kukaan laske osaa kaupasta ostetun lihan hinnasta harrastuskuluksi.
Metsästys kannattaa silloin, kun koko perhe on hirviporukassa, niin mummot, lapset kuin koirat. "Ilmaista" lihaa riittää parhaimmillaan koko vuodeksi, ja kulut kiloa kohti pysyvät kohtuullisina, kun isompi porukka käyttää samoja aseita ja metsästää yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Maa-artisokka on kaupassa kallis. Kasvaa itekseen ja satoa voi jättää kerättäväksi kevääseenkin.
Samoin mustajuuri säilyy hyvin ja satoa voi kerätä ympäri vuoden.
Maa-artisokka on myös sellainen kasvi, joka leviää sitten itsekseen todella herkästi puutarhaan eikä sitä ole enää helppo sieltä kitkeä pois. Tämä kannattaa tietää jos puutarhanhoitoa harrastaa. Palsternakkakin on yksi vähän tyyriimpi juures, joka on suht. helppo kasvattaa ja säilyy hyvin, maahankin voi jättää kevääseen halutessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvelisin, että viljely kannattaa, jos siitä tykkää ja ottaa sen samalla harrastuksena. Ja laskee, ettei käytä tarvikkeisiin ja multiin ja lannoitteisiin enempää rahaa kuin mitä sadon arvo on.
Jos viljely ei innosta ja tuntuisi vastenmieliseltä pakkoraatamiselta, ei kannata ruveta. Hyöty jää sen verran pieneksi. Ennemmin voi saman ajan käyttää johonkin muuhun tuottavaan, mikä on itselle mieleisempää.
Kyllä ne tarvikkeet, mullat ja lannoitteet maksaa enemmän kuin sadon arvo tulee olemaan. Esim pelkkä lapio maksaa pari kymppiä. Sillä saa 20 kiloa perunaa kaupasta.
Olen harrastuspohjalta viljellyt 5 vuotta ja tarvikkeisiin, multaan ym. on jo mennyt enemmän rahaa kuin mitä pystyn varmaan 20 vuodessa kasvattamaan. Se on harrastus ja vieläpä melko kallis.
Pienelläkin pihalla voi kasvattaa hyötykasveja, mm. raparperia, joka kasvaa koko maassa. Pikkuinen yrtti- ja perunamaa pihan perällä ovat siitä kivoja, että sieltä voi kesällä noutaa syötävää suoraan keittiöön.
Multaa on yleensä maassa ostamattakin. Jos se on liian kovaa perunoille, siihen voi laittaa vaikka haravointijätteitä ja muuta sellaista, jos vaan on vähänkään pihaa haravoitavaksi. Ai niin, se harava maksaa ainakin 5 euroa...
Alue: Aihe vapaa
Sori off topic, mutta miten ihmeessä ruoan ravintoarvo paranisi pakastamalla? En ole koskaan kuullutkaan tuollaisesta. Ajatus tuoreuden paremmuudesta liittyy siihen, että kypsentäminen tuhoaa osan ravintoarvosta, joten ei se tuulesta temmattu ole.