Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun molemmat haaveilee nykyään ihan eri asioista?
10.03.2022 |
Ennen naimisiin menoa ja lasten syntymää meidän haaveet oli aika samanlaisia. Haluttiin lomailulta suunnilleen samoja asioita, molemmat haaveili perheestä ja vapaa-ajalla kiinnosti suunnilleen samat asiat. Perhehaave täyttyi, meillä on kaksi pientä lasta. Nykyään kuitenkin haaveet ja halut tulevaisuudelta on ihan eri, siis minulla ja miehellä. Vapaa-ajan suhteen miestä kiinnostaa lähinnä sellaiset aktiviteetit, mitä ei nyt vaan voi pienten lasten kanssa tehdä tai harrastaa. Hän haluaisi minun kanssa kyllä niitä tehdä, mutta ei meillä ole mummeja eikä kummeja hoitamaan lapsia eikä oikein varaa palkata lastenhoitajia. Tulevaisuudelta hän haluaa nykyään aivan eri asioita kuin minä. Olen sanonut, että toteuta yksin, jos ne asiat todella haluat, mutta tämäkään ei kelpaa, kuulemma haluaa ne vain minun kanssa, ja minä taas en yhtään niitä halua. Hän on katkera ja aloittaa usein riidan aiheesta miksi en suostu haluamaan asioita, joita hän haluaa. Kyse on mm. ulkomaille muutosta pysyvästi eli varsin isoista asioista.
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, joiden mielestä ap:n pitäisi muuttaa ulkomaille. Sanoisitteko samoin, jos ap:n miehen unelma olisi muutto Pihtiputaalle tai Näätämöön?
Jos miehellä olisi siihen hyvät perustelut mutta apn ainoa vastalause "kun en vaan haluu", niin joo. Kyllä mielipiteensä pitää pystyä perustelemaan kuin aikuinen. Eikä vain jumiutua asemiinsa ilman oikeita syitä.
Mitä väliä lopulta millään perusteluilla, jos ei kertakaikkiaan vaan halua elää ulkomailla?
Tämä. Jokainen saa valita asuinpaikkansa. AP saa asua kotimaassa ja mikäli mies haluaa erota niin voi vapaasti muuttaa sinne missä pippuri kasvaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teette kompromisseja.
Mikä olisi kompromissi? Minä en halua enkä voi muuttaa ulkomaille. Miehelle ei kelpaa ehdotus että muuta vaikka vuodeksi yksin. Ap
Kompromissi on että tekee toisen mieliksi asioita joita ei halua. Siksi sitä sanotaan kompromissiksi. Ehdottamasi ei ole kompromissi vaan se on sitä että sinä saat tehdä kuten haluat ja kumppanisi saa puolestasi häipyä häiritsemästä elämääsi. -eri
Kompromississa molemmat tulee osan matkaa vastaan. Ei sekään mikään kompromissi olisi että ap muuttaisi miehen mieliksi ulkomaille. Tuossa tilanteessa aika vaikea nähdä mitään kompromissia, jos miehelle ei käy esim. lyhyt aika ulkomailla.
Joo, pahoittelen olisi kai pitänyt vääntää ratakiskosta. Eli: tekee toisen mieliksi mitä ei halua=tulee osan matkasta vastaan jonka seurauksena kumpikin tekee jotain mitä ei halua ja kumpikin saa osittain mitä haluaa.
Mielestäni noin haastavasta ja työläästä suhteesta kannattaa erota. Kumpikaan ei saa mitä haluaa. Ero helpottaa kummankaan n elämää ja kumpikin voi etsiä kumppanin joka haluaa samoja asioita elämässä ja jolla on samansuuntaiset tulevaisuuden tavoitteet
Saisinpa Ap:n miehen! Olen sinkku, koska on todella vaikea löytää Suomesta miestä, joka olisi kiinnostunut ulkomailla asumisesta. Yleensä suomalaiset miehet eivät saa tällaista aikaiseksi. Naiset ovat ne, jotka lähtevät laajentamaan elämänpiiriään ja maailmankuvaansa. Tuskinpa Ap:n mies loppuelämäksi olisi lähdössä, mutta ei ulkomaille lähdetä töille vain muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan. Kyllä siihen on hyvä pariksi vuodeksi sitoutua.
Et kertonut esimerkkejä noista vapaa-ajan aktiviteeteista, joita miehesi haluaa tehdä, mutta joita ei omasta mielestäsi voi tehdä ilman lapsia. Vaikutat rutiiniuskovaiselta. Mies löytää kyllä kiinnostavampaa ja seikkalunhaluisempaa seuraa. Sellaista, jolla ei ole tarvetta selitellä omaa nössöyttään sillä, että "eihän me nyt pikkulasten vanhempina voida":
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on taas niitä tarina-tädin tunnettuja provoja.
Vai että oikein ulkomaille asumaan, mitäs ap sun miehes tekee duunikseen.
Miten hän sieltä ulkomailta sais yleensä työpaikan?
Näkee heti että päästä vetäisty sutaisu on aloitus, täysin epäjohdonmukainen selostus.
Sulla on kyllä tosi pienet ympyrät, kun ajatus ulkomaille muuttamisesta on noin mahdoton kuvitella. Arvatenkin kerran viikossa kauppaan on sinulle järisyttävä seikkailu.
Kaikki ihmiset eivät ole juurettomia ja vastuita vailla. Aika iso osa suomalaisista kuitenkin haluaa syystä jos toisesta elää nimenomaan Suomessa. Kaikki halukkaat pääsevät kyllä vapaasti pois muuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Saisinpa Ap:n miehen! Olen sinkku, koska on todella vaikea löytää Suomesta miestä, joka olisi kiinnostunut ulkomailla asumisesta. Yleensä suomalaiset miehet eivät saa tällaista aikaiseksi. Naiset ovat ne, jotka lähtevät laajentamaan elämänpiiriään ja maailmankuvaansa. Tuskinpa Ap:n mies loppuelämäksi olisi lähdössä, mutta ei ulkomaille lähdetä töille vain muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan. Kyllä siihen on hyvä pariksi vuodeksi sitoutua.
Et kertonut esimerkkejä noista vapaa-ajan aktiviteeteista, joita miehesi haluaa tehdä, mutta joita ei omasta mielestäsi voi tehdä ilman lapsia. Vaikutat rutiiniuskovaiselta. Mies löytää kyllä kiinnostavampaa ja seikkalunhaluisempaa seuraa. Sellaista, jolla ei ole tarvetta selitellä omaa nössöyttään sillä, että "eihän me nyt pikkulasten vanhempina voida":
Yleensä pienten lasten vanhemmat arvostaa turvallinen sta rutiinia, koska elämä on niin helpompaa. Lasten kanssa muuttaessa kannattaa valmistautua siihen, että toinen vanhempi on lasten hoidon vuoksi sidottu kotiin. Siinä ei pääse seikkailemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, joiden mielestä ap:n pitäisi muuttaa ulkomaille. Sanoisitteko samoin, jos ap:n miehen unelma olisi muutto Pihtiputaalle tai Näätämöön?
Jos miehellä olisi siihen hyvät perustelut mutta apn ainoa vastalause "kun en vaan haluu", niin joo. Kyllä mielipiteensä pitää pystyä perustelemaan kuin aikuinen. Eikä vain jumiutua asemiinsa ilman oikeita syitä.
Mitä väliä lopulta millään perusteluilla, jos ei kertakaikkiaan vaan halua elää ulkomailla?
Jos mulla olisi jokin iso unelma, niin haluaisin kyllä kumppanilta paremmat perustelut kuin "en vaan haluu". Ei sillä välttämättä lopputuloksen kannalta ole eroa, mutta a) itsekin voi tarkastella syitään kun ne joutuu toiselle selittämään b) toinen voi huomata että ne syyt ehkä koskevat häntäkin c) kumpikin kokee tulevansa kuulluksi. Yleisesti mielestäni kumppania kohtaan on velvollisuus nähdä vähän vaivaa, eli esim selittää miksi ei halua tehdä jotain mikä toiselle olisi tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisinpa Ap:n miehen! Olen sinkku, koska on todella vaikea löytää Suomesta miestä, joka olisi kiinnostunut ulkomailla asumisesta. Yleensä suomalaiset miehet eivät saa tällaista aikaiseksi. Naiset ovat ne, jotka lähtevät laajentamaan elämänpiiriään ja maailmankuvaansa. Tuskinpa Ap:n mies loppuelämäksi olisi lähdössä, mutta ei ulkomaille lähdetä töille vain muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan. Kyllä siihen on hyvä pariksi vuodeksi sitoutua.
Et kertonut esimerkkejä noista vapaa-ajan aktiviteeteista, joita miehesi haluaa tehdä, mutta joita ei omasta mielestäsi voi tehdä ilman lapsia. Vaikutat rutiiniuskovaiselta. Mies löytää kyllä kiinnostavampaa ja seikkalunhaluisempaa seuraa. Sellaista, jolla ei ole tarvetta selitellä omaa nössöyttään sillä, että "eihän me nyt pikkulasten vanhempina voida":
Yleensä pienten lasten vanhemmat arvostaa turvallinen sta rutiinia, koska elämä on niin helpompaa. Lasten kanssa muuttaessa kannattaa valmistautua siihen, että toinen vanhempi on lasten hoidon vuoksi sidottu kotiin. Siinä ei pääse seikkailemaan.
Pitää tallentaa tämä niille, jotka toisissa keskusteluissa väittävät kuinka "lapset ei muuta mitään ja niiden kanssa voi tehdä ihan samoja asioita kuin lapsettomanakin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saisinpa Ap:n miehen! Olen sinkku, koska on todella vaikea löytää Suomesta miestä, joka olisi kiinnostunut ulkomailla asumisesta. Yleensä suomalaiset miehet eivät saa tällaista aikaiseksi. Naiset ovat ne, jotka lähtevät laajentamaan elämänpiiriään ja maailmankuvaansa. Tuskinpa Ap:n mies loppuelämäksi olisi lähdössä, mutta ei ulkomaille lähdetä töille vain muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan. Kyllä siihen on hyvä pariksi vuodeksi sitoutua.
Et kertonut esimerkkejä noista vapaa-ajan aktiviteeteista, joita miehesi haluaa tehdä, mutta joita ei omasta mielestäsi voi tehdä ilman lapsia. Vaikutat rutiiniuskovaiselta. Mies löytää kyllä kiinnostavampaa ja seikkalunhaluisempaa seuraa. Sellaista, jolla ei ole tarvetta selitellä omaa nössöyttään sillä, että "eihän me nyt pikkulasten vanhempina voida":
Saisit samantien pari lastakin.
Ap:n mies on ehkä vain kyllästynyt lapsiarkeen ja yrittää löytää vaihtelua. Jos mies olisi seikkalunhaluinen olisi jo lähtenyt vaikka yksin ulkomaille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisinpa Ap:n miehen! Olen sinkku, koska on todella vaikea löytää Suomesta miestä, joka olisi kiinnostunut ulkomailla asumisesta. Yleensä suomalaiset miehet eivät saa tällaista aikaiseksi. Naiset ovat ne, jotka lähtevät laajentamaan elämänpiiriään ja maailmankuvaansa. Tuskinpa Ap:n mies loppuelämäksi olisi lähdössä, mutta ei ulkomaille lähdetä töille vain muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan. Kyllä siihen on hyvä pariksi vuodeksi sitoutua.
Et kertonut esimerkkejä noista vapaa-ajan aktiviteeteista, joita miehesi haluaa tehdä, mutta joita ei omasta mielestäsi voi tehdä ilman lapsia. Vaikutat rutiiniuskovaiselta. Mies löytää kyllä kiinnostavampaa ja seikkalunhaluisempaa seuraa. Sellaista, jolla ei ole tarvetta selitellä omaa nössöyttään sillä, että "eihän me nyt pikkulasten vanhempina voida":
Yleensä pienten lasten vanhemmat arvostaa turvallinen sta rutiinia, koska elämä on niin helpompaa. Lasten kanssa muuttaessa kannattaa valmistautua siihen, että toinen vanhempi on lasten hoidon vuoksi sidottu kotiin. Siinä ei pääse seikkailemaan.
Pitää tallentaa tämä niille, jotka toisissa keskusteluissa väittävät kuinka "lapset ei muuta mitään ja niiden kanssa voi tehdä ihan samoja asioita kuin lapsettomanakin".
Kyllä se elämä muuttuu melkoisesti vaikka ulkomaille muuttaisi sinkkunakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen kotimaahan? Somalia vai Iraq?
Ihan supisuomalainen mies on. Ap
Tämä. Suomalaiset ovat Euroopan sisäsiittoisin kansa. Katsokaa tuota kuvaa:
https://www.nytimes.com/2008/08/13/science/13visual.html?_r=3&adxnnl=1&o...
"The map identifies the existence of two genetic barriers within Europe. One is between the Finns (light blue, upper right) and other Europeans."
Miestä ei vain kiinnosta perhe-elämä enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo miehen katkeruus ja riidanhaastaminen kertoo siitä, että miehellä ei ole kaikki hyvin välttämättä missään asiassa. Ei hänen elämänsä olisi perheen kanssa yhtään sen parempaa, vaikka perhe muuttaisi ulkomaille, vaan päinvastoin koko homma voisi kaatua täydellisesti sielläkin. Ei miehestä siis todellakaan tulisi onnellinen hyväntuulinen mies, jos koti pakattaisiin muuttolaatikoihin ja Suomi jätettäisiin taakse toistaiseksi.
Veikkaan, että miehen pää ei kestäisi ulkomailla oloa ollenkaan, jos se ei meinaa kestää täälläkään katkeroitumatta ja riidoitta. Tottakai ensimmäiset kuukaudet saattaisivat olla hänelle upeita ja pelkkää hyvää, mutta arki se on arkea ulkomaillakin ja ulkomailla arki voi iskeä todella voimakkaasti sellaisilla tavoilla, joihin ei ole varautunut millään tavoin. Jo sellainen asia kuin vaikka miehen sairastuminen, henkinen tai fyysinen, olisi katastrofi ihan kaikille.
Miten siitä sitten edettäisiin, jos miehen häilyväinen mieli sairastuisi? Kun Suomeen on katkottu ja poltettu suuri piirtein kaikki sillat ja uudessa maassa ei ole mitään pysyvää, rahantulo on toistaiseksi loppu ja mies tillintallin sängynpohjalla? Se kääntyisi varmasti miehen mielestä vaimon syyksi. Ei, en lähtisi tuollaisen miehen kanssa yhtään minnekään, enkä edes vaikka taustalla olisi lähettävä firma. Tosin lähettävät firmatkin teettävät vastuullisesti kunnon psykologiset testit ennen kuin mahdollista ulkomaille lähtemistä mietitään enempää. Ne tehdään myös puolisoille, sillä keskeytyneet komennuksen ovat todella kalliita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisinpa Ap:n miehen! Olen sinkku, koska on todella vaikea löytää Suomesta miestä, joka olisi kiinnostunut ulkomailla asumisesta. Yleensä suomalaiset miehet eivät saa tällaista aikaiseksi. Naiset ovat ne, jotka lähtevät laajentamaan elämänpiiriään ja maailmankuvaansa. Tuskinpa Ap:n mies loppuelämäksi olisi lähdössä, mutta ei ulkomaille lähdetä töille vain muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan. Kyllä siihen on hyvä pariksi vuodeksi sitoutua.
Et kertonut esimerkkejä noista vapaa-ajan aktiviteeteista, joita miehesi haluaa tehdä, mutta joita ei omasta mielestäsi voi tehdä ilman lapsia. Vaikutat rutiiniuskovaiselta. Mies löytää kyllä kiinnostavampaa ja seikkalunhaluisempaa seuraa. Sellaista, jolla ei ole tarvetta selitellä omaa nössöyttään sillä, että "eihän me nyt pikkulasten vanhempina voida":
Yleensä pienten lasten vanhemmat arvostaa turvallinen sta rutiinia, koska elämä on niin helpompaa. Lasten kanssa muuttaessa kannattaa valmistautua siihen, että toinen vanhempi on lasten hoidon vuoksi sidottu kotiin. Siinä ei pääse seikkailemaan.
Pitää tallentaa tämä niille, jotka toisissa keskusteluissa väittävät kuinka "lapset ei muuta mitään ja niiden kanssa voi tehdä ihan samoja asioita kuin lapsettomanakin".
Kyllä lasten kanssa voi tehdä todella paljon, vaikka sitten muuttaa ulkomaille, mutta luonnollisesti se vaatii enemmän valmistautumista monella tapaa. Jos valmistautuminen on täysin yhden ihmisen harteilla ja toinen vain ajattelee itseään, menee kaikki pieleen. Useimmat ihmiset eivät kaipaa elämäänsä enempää mitään erikoishankaluuksia, vaan he tykkäävät tasaisesta elämästä.
Ulkomaille muuttaminen pitää olla yhteinen unelma, jos meinaa, että se onnistuu. Kun se on koko perheen asia, niin eteen tulevat mahdolliset vaikeat asiat ovat mahdollista hoitaa järkevästi ja kaikkia huomioiden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ymmärrettävää että pienten lasten kanssa eläessä alkaa haaveilla asioista joita ei enää niiden lasten takia pysty tekemään. Lapset jonnekin hoitoon ja vanhemmille vapaailta jollon voitte rauhassa harrastaa mitä haluatte ilman että tarttee lapsista murehtia, ulkomaanmatka kahdenkesken että saatte kunnolla aikaa myös toisillenne. Ja niitä unelmia voi toteuttaa vähän pidemmällä aikavälillä, ulkomaille väliaikaisesti muutto sitten kun lapset ovat isompia tai vaikka pysyvästi sitten eläkeiässä kun lapset on jo aikuisia.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ymmärrettävää että pienten lasten kanssa eläessä alkaa haaveilla asioista joita ei enää niiden lasten takia pysty tekemään. Lapset jonnekin hoitoon ja vanhemmille vapaailta jollon voitte rauhassa harrastaa mitä haluatte ilman että tarttee lapsista murehtia, ulkomaanmatka kahdenkesken että saatte kunnolla aikaa myös toisillenne. Ja niitä unelmia voi toteuttaa vähän pidemmällä aikavälillä, ulkomaille väliaikaisesti muutto sitten kun lapset ovat isompia tai vaikka pysyvästi sitten eläkeiässä kun lapset on jo aikuisia.
Ap kirjoittaa että tukiverkkoja heillä ei ole hoitamaan lapsia. Minne ne pienet lapset voi vanhempien ulkomaanmatkan ajaksi silloin laittaa?
Vierailija kirjoitti:
Ihan ymmärrettävää että pienten lasten kanssa eläessä alkaa haaveilla asioista joita ei enää niiden lasten takia pysty tekemään. Lapset jonnekin hoitoon ja vanhemmille vapaailta jollon voitte rauhassa harrastaa mitä haluatte ilman että tarttee lapsista murehtia, ulkomaanmatka kahdenkesken että saatte kunnolla aikaa myös toisillenne. Ja niitä unelmia voi toteuttaa vähän pidemmällä aikavälillä, ulkomaille väliaikaisesti muutto sitten kun lapset ovat isompia tai vaikka pysyvästi sitten eläkeiässä kun lapset on jo aikuisia.
Mies haaveilee epämääräisiä, räkyttää ja syyllistää, ei ap. Ap:n ei tarvitse innostua tästä nykyisestä lähes tuntemattomaksi osoittautuvasta tyypistä. Ei siinä viitsi mitään lastenhoitajaa ottaa, jos mies yrittää saada huomiota huonolla käytöksellä. Ihmiset saavat muuttua, mutta ei voi olettaa, että toinen olisi klooni itsestä, vaikka joskus ajatukset ovat yhteen sopineetkin.
Elämä on nyt tätä mitä on ja on ihan turha alkaa sitkuttelemaan jotain "eläkkeellä voidaan muuttaa ulkomaille" juttua, jos jo nyt toinen ärsyttää. Jos miehelle ei nykyinen elämä ole tarpeeksi hyvää, niin hän lähtee etsimään sitä hyvää muualta, mutta lopettaa syyllistämisen siitä, että toinen ei innostu omista haihatteluista.
Vierailija kirjoitti:
Kannat vastakkain ja lusikat jakoon.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, joiden mielestä ap:n pitäisi muuttaa ulkomaille. Sanoisitteko samoin, jos ap:n miehen unelma olisi muutto Pihtiputaalle tai Näätämöön?
Jos miehellä olisi siihen hyvät perustelut mutta apn ainoa vastalause "kun en vaan haluu", niin joo. Kyllä mielipiteensä pitää pystyä perustelemaan kuin aikuinen. Eikä vain jumiutua asemiinsa ilman oikeita syitä.
Mitä väliä lopulta millään perusteluilla, jos ei kertakaikkiaan vaan halua elää ulkomailla?
Jos mulla olisi jokin iso unelma, niin haluaisin kyllä kumppanilta paremmat perustelut kuin "en vaan haluu". Ei sillä välttämättä lopputuloksen kannalta ole eroa, mutta a) itsekin voi tarkastella syitään kun ne joutuu toiselle selittämään b) toinen voi huomata että ne syyt ehkä koskevat häntäkin c) kumpikin kokee tulevansa kuulluksi. Yleisesti mielestäni kumppania kohtaan on velvollisuus nähdä vähän vaivaa, eli esim selittää miksi ei halua tehdä jotain mikä toiselle olisi tärkeää.
Jos minun mies alkaisi ehdottelemaan ulkomaille muuttoa perheen kanssa ja olettaisi minun innostuvan asiasta, niin olisin todella pettynyt. Olisin pettynyt siihen, että mies ei tunne minua yhtään. Minäkään en ole millään tavoin matkustelijaihminen, vaan viihdyn kotona ja rauhoitun mm. kun teen puutarhahommia omassa pihassa ja leivon kotona lasten kanssa. En ole ollut ikinä mikään reppureissaava suupaltti, jota olisi kiinnostanut lähteä vaikka naapurimaahan tai joka olisi lähtenyt vaikka Ruotsin laivalle rymyämään.
Minä olen minä, tällainen olen ollut aina ja en tunne mitään tarvetta muuttua erilaiseksi. Täällä Suomessa on minulle kaikki mitä tarvitsen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, joiden mielestä ap:n pitäisi muuttaa ulkomaille. Sanoisitteko samoin, jos ap:n miehen unelma olisi muutto Pihtiputaalle tai Näätämöön?
Jos miehellä olisi siihen hyvät perustelut mutta apn ainoa vastalause "kun en vaan haluu", niin joo. Kyllä mielipiteensä pitää pystyä perustelemaan kuin aikuinen. Eikä vain jumiutua asemiinsa ilman oikeita syitä.
Mitä väliä lopulta millään perusteluilla, jos ei kertakaikkiaan vaan halua elää ulkomailla?
Jos mulla olisi jokin iso unelma, niin haluaisin kyllä kumppanilta paremmat perustelut kuin "en vaan haluu". Ei sillä välttämättä lopputuloksen kannalta ole eroa, mutta a) itsekin voi tarkastella syitään kun ne joutuu toiselle selittämään b) toinen voi huomata että ne syyt ehkä koskevat häntäkin c) kumpikin kokee tulevansa kuulluksi. Yleisesti mielestäni kumppania kohtaan on velvollisuus nähdä vähän vaivaa, eli esim selittää miksi ei halua tehdä jotain mikä toiselle olisi tärkeää.
Jos minun mies alkaisi ehdottelemaan ulkomaille muuttoa perheen kanssa ja olettaisi minun innostuvan asiasta, niin olisin todella pettynyt. Olisin pettynyt siihen, että mies ei tunne minua yhtään. Minäkään en ole millään tavoin matkustelijaihminen, vaan viihdyn kotona ja rauhoitun mm. kun teen puutarhahommia omassa pihassa ja leivon kotona lasten kanssa. En ole ollut ikinä mikään reppureissaava suupaltti, jota olisi kiinnostanut lähteä vaikka naapurimaahan tai joka olisi lähtenyt vaikka Ruotsin laivalle rymyämään.
Minä olen minä, tällainen olen ollut aina ja en tunne mitään tarvetta muuttua erilaiseksi. Täällä Suomessa on minulle kaikki mitä tarvitsen.
Sama juttu, onneksi olen löytänyt samanlaisen miehen. Voimme katsoa matkailuohjelma, mutta vaikka niissä olisi kuinka upeita paikkoja, niin emme tunne mitään kiinnostusta mennä pällistelemään niitä itse.
Kannat vastakkain ja lusikat jakoon.