Lue keskustelun säännöt.
Miksi puolet nuorista menee lukioon??
10.08.2015 |
Korkeakoulupaikkoja ei kuitenkaan ole läheskään 50% nuorista, eikä pidäkään olla! Lukion pointti on valmentaa korkeakouluopintoihin, joten mikä järki on siinä, että suuri osa lukiolaisista ei koskaan pääse 3. asteen oppilaitoksiin?
Nythän vain 1/3 abeista pääsee suoraan yliopistoon/ammattikorkeaan, että onpas fiksua kun muualla maailmassa...
a) valmistutaan lukiota vastaavasta koulusta 18-vuotiaana
b) mennään suoraan korkeakouluun
Kommentit (74)
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:57"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:52"]
Samaa mieltä AP:n kanssa... Itse olen 23-vuotias, myös lukiovaihdossa ollut ja fuksivuosi alkaa loppukuusta.
20-vuotiaana valmistuin lukiosta ja jäin sinä vuonna pisteen päähän yliopistopaikasta. 21-vuotiaana enää vain 0,7 pisteen päähän ja 22-vuotiaana meni huonosti, 1,5 pistettä opiskelupaikasta. Tänä vuonna VIIMEIN pääsin unelma-alalleni.
En ole mikään luuseri tai epäonnistunut valintakokeissa aiempina vuosina. Taso on kova, ja raja vedetään aina johonkin. Valtavasti hyviä hakijoita jää joka vuosi vaille opiskelupaikkaa.
Olisi pitänyt ehkä lähteä ulkomaille opiskelemaan, E-papereillani olisin päässyt suoraan moniin ulkomaisiin yliopistoihin.
[/quote]
Mitä opiskelet?
[/quote]
Psykologia. Paikkaa en kerro, mutta kyseessä ei ole Itä-Suomen yliopisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä kehittyneemmät taidot pakkoruotsissa, sitä hienommat mahdollisuudet selvitä kaikkialla maailmassa.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:04"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:51"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:36"]
(ap jatkaa)...ja ulkomailla opiskellaan yleensä vain alempi korkeakoulututkinrto (amk/kandi) ja valmistutaan siis 21-22-vuotiaana.
Suomalaiset pääsevät vasta tuossa iässä ALOITTAMAAN opiskelut ja sitten ovat lähes 30 kun pääsevät kunnolla työelämään. Mikä järki siinä on??
[/quote]
Miksi ihmeessä et päässyt opiskelemaan ekalla yrittämällä? Olen 22v kandi ja periaatteessa voisin lopettaa opinnot tähän. Kyse ei ole järjestelmästä vaan siitä, että sinä päätit pitää vaihto-oppilasvuoden ja sinä mokasit pääsykokeet. Miksi menit vaihtoon, jos se jälkikäteen on järjestelmän vika?
[/quote]
Monissa maissa vaihto-oppilasvuodesta saa "hyvityksen" lukiossa. Esim. omat vaihtarikaverini valmistuivat ikätovereidensa kanssa eli 18-vuotiaana, vaikka olivat vuoden vaihdossa. Itse olin tosiaan 20, kun sain lakin päähän.
En päässyt opiskelemaan ekalla yrittämällä koska no, alle 10% hakijoista valittiin ja jäin 5. varasijalle alle pisteen päähän hyväksymisrajasta. Tyhmemmänkin luulis tajuavan, että ei ole epäonnistumista, jos saa hyvät pisteet ja raja vedetään juuri epäsuotuisaan kohtaan. Ei se ole epäonnistumista, että tietty määrä hakijoita on onnistunut kokeessa paremmin kuin itse.
[/quote]
Ahaa, ei ole epäonnistumista, että ei pääse opiskelemaan haluamaansa alaa, koska muut olivat parempia? Järjestelmän vika?
Sinulle ei taida olla kovin tuttu suomalainen lukiojärjestelmä, jossa pitää suorittaa tietty määrä kursseja. Olisit voinut vaihto-oppilasvuotena niitä suorittaa tai tenttiä palattuasi Suomeen, jolloin olisit kirjoittanut yhtä aikaa "oman ryhmäsi" kanssa. Outoa, että kukaan ei kertonut tästä mahdollisuudesta. Oma luokkakaverini teki niin ilman ongelmia. Vaatii tietysti vähän enemmän, mutta onnistuu.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:57"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:47"]
Tutkin eri maiden koulujärjestelmiä ja kertomasi on minulle aika tuntematon asia. Kerro vaikka 5 maata, joissa lukiosta mennään suoraa korkeakouluun ja kaikille ylioppilaille on korkeakoulupaikka.
Jos yhtään perehtyisit meidän järjestelmäämme niin tietäisit, että meillä on paljon enemmän väyliä hankkia ammatti kuin esim. Ranskassa. Tai tietäisit, että esim. Sveitsissä on ihan tavallista hankkia ensin ammatillinen tutkinto, sitten täydentää se ylioppilastutkinnoksi ja sitten hakeutua korkeakouluun.
[/quote]
Ei suoraan suoraan, mutta tyypillisesti ilman naurettavia välivuosia kuten Suomessa. Esim. Yhdysvallat, Japani, Iso-Britannia, Kiina, Hollanti, yms. ovat tällaisia maita.
Kerro yksikin maa, jossa 3 välivuotta lukion jälkeen on yleistä. Siis jos ei tarvitse kerätä rahaa lukukausimaksuihin, vaan puhtaasti jää ilman opiskelupaikkaa.
[/quote]
hetkinen - ei Kiinassa ole läheskään jokaiselle ylioppilastutkintoa vastaavan koulumäärän suorittaneelle korkeakoulupaikkaa! Eikä ole tietojeni mukaan briteissäkään, joten nyt kyllä tempaisit ihan hatusta nuo maat.
Esimerkiksi USA:ssa on ihan normaalia, että pidetään välivuosia ennen opintojen jatkamista. Osalla se on todella rahakysymys, osa ei tiedä, mitä haluaa, osa haluaa tiettyyn yliopistoon jne.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:10"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:04"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:51"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:36"]
(ap jatkaa)...ja ulkomailla opiskellaan yleensä vain alempi korkeakoulututkinrto (amk/kandi) ja valmistutaan siis 21-22-vuotiaana.
Suomalaiset pääsevät vasta tuossa iässä ALOITTAMAAN opiskelut ja sitten ovat lähes 30 kun pääsevät kunnolla työelämään. Mikä järki siinä on??
[/quote]
Miksi ihmeessä et päässyt opiskelemaan ekalla yrittämällä? Olen 22v kandi ja periaatteessa voisin lopettaa opinnot tähän. Kyse ei ole järjestelmästä vaan siitä, että sinä päätit pitää vaihto-oppilasvuoden ja sinä mokasit pääsykokeet. Miksi menit vaihtoon, jos se jälkikäteen on järjestelmän vika?
[/quote]
Monissa maissa vaihto-oppilasvuodesta saa "hyvityksen" lukiossa. Esim. omat vaihtarikaverini valmistuivat ikätovereidensa kanssa eli 18-vuotiaana, vaikka olivat vuoden vaihdossa. Itse olin tosiaan 20, kun sain lakin päähän.
En päässyt opiskelemaan ekalla yrittämällä koska no, alle 10% hakijoista valittiin ja jäin 5. varasijalle alle pisteen päähän hyväksymisrajasta. Tyhmemmänkin luulis tajuavan, että ei ole epäonnistumista, jos saa hyvät pisteet ja raja vedetään juuri epäsuotuisaan kohtaan. Ei se ole epäonnistumista, että tietty määrä hakijoita on onnistunut kokeessa paremmin kuin itse.
[/quote]
Ahaa, ei ole epäonnistumista, että ei pääse opiskelemaan haluamaansa alaa, koska muut olivat parempia? Järjestelmän vika?
Sinulle ei taida olla kovin tuttu suomalainen lukiojärjestelmä, jossa pitää suorittaa tietty määrä kursseja. Olisit voinut vaihto-oppilasvuotena niitä suorittaa tai tenttiä palattuasi Suomeen, jolloin olisit kirjoittanut yhtä aikaa "oman ryhmäsi" kanssa. Outoa, että kukaan ei kertonut tästä mahdollisuudesta. Oma luokkakaverini teki niin ilman ongelmia. Vaatii tietysti vähän enemmän, mutta onnistuu.
[/quote]
Ei. Oli toki oma vikani, etten ollut yhtä hyvä kuin opiskelupaikan saaneet, mutta ei se tarkoita, että olisin EPÄONNISTUNUT. Epäonnistumiseksi koen sen, että koe menee täysin penkin alle ja saa alhaiset pisteet, en sitä, että pärjää hyvin vaikka joku pärjää hiuskarvan verran paremmin. Ehkä en ole tyypillinen suomalainen pessimisti.
Olin kyllä tietoinen ja tentinkin kursseja omatoimisesti, mutta se ei riittänyt. Ehkä nippa nappa 75 kurssia olisi saanut kasaan 2 suomivuodessa, mutta olin vähän ahkerampi opiskelija. Se, että systeemi vituttaa ei tarkoita sitä, ettenkö olisi tietoinen siitä. Päin vastoin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:07"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:57"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:52"]
Samaa mieltä AP:n kanssa... Itse olen 23-vuotias, myös lukiovaihdossa ollut ja fuksivuosi alkaa loppukuusta.
20-vuotiaana valmistuin lukiosta ja jäin sinä vuonna pisteen päähän yliopistopaikasta. 21-vuotiaana enää vain 0,7 pisteen päähän ja 22-vuotiaana meni huonosti, 1,5 pistettä opiskelupaikasta. Tänä vuonna VIIMEIN pääsin unelma-alalleni.
En ole mikään luuseri tai epäonnistunut valintakokeissa aiempina vuosina. Taso on kova, ja raja vedetään aina johonkin. Valtavasti hyviä hakijoita jää joka vuosi vaille opiskelupaikkaa.
Olisi pitänyt ehkä lähteä ulkomaille opiskelemaan, E-papereillani olisin päässyt suoraan moniin ulkomaisiin yliopistoihin.
[/quote]
Mitä opiskelet?
[/quote]
Psykologia. Paikkaa en kerro, mutta kyseessä ei ole Itä-Suomen yliopisto.
[/quote]
Onko Itiksessä jotain vikaa?
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:14"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:57"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:47"]
Tutkin eri maiden koulujärjestelmiä ja kertomasi on minulle aika tuntematon asia. Kerro vaikka 5 maata, joissa lukiosta mennään suoraa korkeakouluun ja kaikille ylioppilaille on korkeakoulupaikka.
Jos yhtään perehtyisit meidän järjestelmäämme niin tietäisit, että meillä on paljon enemmän väyliä hankkia ammatti kuin esim. Ranskassa. Tai tietäisit, että esim. Sveitsissä on ihan tavallista hankkia ensin ammatillinen tutkinto, sitten täydentää se ylioppilastutkinnoksi ja sitten hakeutua korkeakouluun.
[/quote]
Ei suoraan suoraan, mutta tyypillisesti ilman naurettavia välivuosia kuten Suomessa. Esim. Yhdysvallat, Japani, Iso-Britannia, Kiina, Hollanti, yms. ovat tällaisia maita.
Kerro yksikin maa, jossa 3 välivuotta lukion jälkeen on yleistä. Siis jos ei tarvitse kerätä rahaa lukukausimaksuihin, vaan puhtaasti jää ilman opiskelupaikkaa.
[/quote]
hetkinen - ei Kiinassa ole läheskään jokaiselle ylioppilastutkintoa vastaavan koulumäärän suorittaneelle korkeakoulupaikkaa! Eikä ole tietojeni mukaan briteissäkään, joten nyt kyllä tempaisit ihan hatusta nuo maat.
Esimerkiksi USA:ssa on ihan normaalia, että pidetään välivuosia ennen opintojen jatkamista. Osalla se on todella rahakysymys, osa ei tiedä, mitä haluaa, osa haluaa tiettyyn yliopistoon jne.
[/quote]
Kiinassa rahakysymys: ne jotka jatkavat opiskelua, eivät kyllä pidä mitään välivuosia. 18-vuotiaana yliopistoon. Suuri osa toki jättää opiskelematta joko oman osaamistason/rahanpuutteen vuoksi. Ei ole tavallista, että hakisi enää päälle parikymppisenä yliopistoon.
Yhdysvalloissa ns. tavalliset nuoret menevät heti collegeen. Haahuilijat ja köyhät haluavat miettimis/säästämisaikaa, mutta Suomen tasoista välivuosien pitämistä ei siellä ymmärretä. Ei ole normaalia, jos kiitettävällä keskiarvolla varustettu nuori ei pääse collegeen, Suomessa 9-tasoiset opiskelijat jäävät vähän väliä vaille yliopistopaikkoja (psykologian opiskelu tyypillinen esimerkki).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:21"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:07"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:57"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:52"]
Samaa mieltä AP:n kanssa... Itse olen 23-vuotias, myös lukiovaihdossa ollut ja fuksivuosi alkaa loppukuusta.
20-vuotiaana valmistuin lukiosta ja jäin sinä vuonna pisteen päähän yliopistopaikasta. 21-vuotiaana enää vain 0,7 pisteen päähän ja 22-vuotiaana meni huonosti, 1,5 pistettä opiskelupaikasta. Tänä vuonna VIIMEIN pääsin unelma-alalleni.
En ole mikään luuseri tai epäonnistunut valintakokeissa aiempina vuosina. Taso on kova, ja raja vedetään aina johonkin. Valtavasti hyviä hakijoita jää joka vuosi vaille opiskelupaikkaa.
Olisi pitänyt ehkä lähteä ulkomaille opiskelemaan, E-papereillani olisin päässyt suoraan moniin ulkomaisiin yliopistoihin.
[/quote]
Mitä opiskelet?
[/quote]
Psykologia. Paikkaa en kerro, mutta kyseessä ei ole Itä-Suomen yliopisto.
[/quote]
Onko Itiksessä jotain vikaa?
[/quote]
Ei, mutta kunhan sanoin. Olis kuitenkin joku huudellut, että varmaan sinne lopulta pääsin. T: 28
Kaikki koulutus yläasteen jälkeen oli turhaa. Siellä työpaikalla koulutetaan tehtäviin. Duunarit ei tarvitse mitään korkeakoulututkintoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:27"]
Kaikki koulutus yläasteen jälkeen oli turhaa. Siellä työpaikalla koulutetaan tehtäviin. Duunarit ei tarvitse mitään korkeakoulututkintoa.
[/quote]
No siksipä lukioon ei tarvisi 50% nuorista ottaa...
Hoh. No eihän ammattikoulutuskaan tarkoita työllistymistä. Itse asiassa korkeakouluista työllistyy paremmin. Nythän uudistusten myötä yritetään saada nuoria aloittamaan korkeakouluopinnot aiemmin. Ei voi enää tutkintoshoppailla ja huvikseen opiskella jotain, mistä ei aio koskaan valmistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:47"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:45"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:43"][quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:39"] Että osaisivat ilmaista itseään paremmin kuin elämämkoulun suorittanut AP. [/quote] Hienoa päättelyä, mutta metsään meni. Olen katkera vanhus, joka vietti vastikään fuksivuoden kiitos Suomen surkea koulutusjärjestelmä (vaihto-oppilasvuosi + toisella yrityksellä yliopistoon = 22-vuotias fuksi). Vaihtarikaverini muista maista ovat jo koulunsa käyneet. T: ap [/quote] Ja sitten heräsit amiskan hitsarilinjalta.
[/quote]
Myönnettäköön, että sain myös amispaikan, koska epätoivoisesti hain varavaihtoehtona myös sinne. En olisi halunnut toista välivuotta. T: ap
[/quote] monessa maassa on niin että kaikki suurinpiirtein voi aloittaa yliopistossa mutta vuoden parin sisällä osa tippuu eli baskat tippuu rattailta.
Kitisitköhän samaa, jos lukio-opintosi olisivat menneet penkin alle (siis vielä enemmän kuin ilmeisesti menivät)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:29"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:27"]
Kaikki koulutus yläasteen jälkeen oli turhaa. Siellä työpaikalla koulutetaan tehtäviin. Duunarit ei tarvitse mitään korkeakoulututkintoa.
[/quote]
No siksipä lukioon ei tarvisi 50% nuorista ottaa...
[/quote]
Mutta kun monelle se lukio on ainoa oppilaitos 50 km säteellä. Amikseen lähtevän pitää muuttaa pois kotoa eikä kaikilla vanhemmilla ole varaa maksaa 800 e/kk lapsen opiskelusta (asunto+ruoka+ matkat, asuntolapaikkoja ei todellakaan riitä kaikille)
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:22"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:14"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:57"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:47"]
Tutkin eri maiden koulujärjestelmiä ja kertomasi on minulle aika tuntematon asia. Kerro vaikka 5 maata, joissa lukiosta mennään suoraa korkeakouluun ja kaikille ylioppilaille on korkeakoulupaikka.
Jos yhtään perehtyisit meidän järjestelmäämme niin tietäisit, että meillä on paljon enemmän väyliä hankkia ammatti kuin esim. Ranskassa. Tai tietäisit, että esim. Sveitsissä on ihan tavallista hankkia ensin ammatillinen tutkinto, sitten täydentää se ylioppilastutkinnoksi ja sitten hakeutua korkeakouluun.
[/quote]
Ei suoraan suoraan, mutta tyypillisesti ilman naurettavia välivuosia kuten Suomessa. Esim. Yhdysvallat, Japani, Iso-Britannia, Kiina, Hollanti, yms. ovat tällaisia maita.
Kerro yksikin maa, jossa 3 välivuotta lukion jälkeen on yleistä. Siis jos ei tarvitse kerätä rahaa lukukausimaksuihin, vaan puhtaasti jää ilman opiskelupaikkaa.
[/quote]
hetkinen - ei Kiinassa ole läheskään jokaiselle ylioppilastutkintoa vastaavan koulumäärän suorittaneelle korkeakoulupaikkaa! Eikä ole tietojeni mukaan briteissäkään, joten nyt kyllä tempaisit ihan hatusta nuo maat.
Esimerkiksi USA:ssa on ihan normaalia, että pidetään välivuosia ennen opintojen jatkamista. Osalla se on todella rahakysymys, osa ei tiedä, mitä haluaa, osa haluaa tiettyyn yliopistoon jne.
[/quote]
Kiinassa rahakysymys: ne jotka jatkavat opiskelua, eivät kyllä pidä mitään välivuosia. 18-vuotiaana yliopistoon. Suuri osa toki jättää opiskelematta joko oman osaamistason/rahanpuutteen vuoksi. Ei ole tavallista, että hakisi enää päälle parikymppisenä yliopistoon.
Yhdysvalloissa ns. tavalliset nuoret menevät heti collegeen. Haahuilijat ja köyhät haluavat miettimis/säästämisaikaa, mutta Suomen tasoista välivuosien pitämistä ei siellä ymmärretä. Ei ole normaalia, jos kiitettävällä keskiarvolla varustettu nuori ei pääse collegeen, Suomessa 9-tasoiset opiskelijat jäävät vähän väliä vaille yliopistopaikkoja (psykologian opiskelu tyypillinen esimerkki).
[/quote]
Eli ehdotat USA:n systeemiä - noin 30 000 korkeakoulupaikkaa lisää, jotta jokainen pääsee lukemaan sitä, mitä tahtoo. Mutta samalla pitää muistaa, että vain osa korkeakouluista on sellaisia, että sieltä nuoret myös pääsevät töihin. Eli tervetuloa lukemaan psykologiaa Parikkalaan, mutta psykologiksi et meidän korkeakoulusta koskaan pääse.
Kannattaa muistaa, että ihmisiä asuu muuallakin kuin suurissa kaupungeissa. Monella pienemmällä paikkakunnalla maakunnissa voi olla sellainen tilanne, että omassa kunnassa ainoa toisen asteen koulu on juurikin lukio, johon pääsee usein vaatimattomallakin keskiarvolla ja johon 80% kaikista kavereistakin menee, kun ammattikouluun saattaa olla parin tunnin päivittäiset bussimatkat.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:36"]
(ap jatkaa)...ja ulkomailla opiskellaan yleensä vain alempi korkeakoulututkinrto (amk/kandi) ja valmistutaan siis 21-22-vuotiaana.
Suomalaiset pääsevät vasta tuossa iässä ALOITTAMAAN opiskelut ja sitten ovat lähes 30 kun pääsevät kunnolla työelämään. Mikä järki siinä on??
[/quote]
Se, että sinulla on työelämäfetisismi, ei tarkoita, että muilla olisi.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 23:06"][quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:36"]
(ap jatkaa)...ja ulkomailla opiskellaan yleensä vain alempi korkeakoulututkinrto (amk/kandi) ja valmistutaan siis 21-22-vuotiaana.
Suomalaiset pääsevät vasta tuossa iässä ALOITTAMAAN opiskelut ja sitten ovat lähes 30 kun pääsevät kunnolla työelämään. Mikä järki siinä on??
[/quote]
Se, että sinulla on työelämäfetisismi, ei tarkoita, että muilla olisi.
[/quote]
Muu maailma on samoilla linjoilla kuin hän... Suomalaiset opiskelevat yksin 30v asti, muualla ollaan silloin jo uraputkessa.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:37"][quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:29"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:27"]
Kaikki koulutus yläasteen jälkeen oli turhaa. Siellä työpaikalla koulutetaan tehtäviin. Duunarit ei tarvitse mitään korkeakoulututkintoa.
[/quote]
No siksipä lukioon ei tarvisi 50% nuorista ottaa...
[/quote]
Mutta kun monelle se lukio on ainoa oppilaitos 50 km säteellä. Amikseen lähtevän pitää muuttaa pois kotoa eikä kaikilla vanhemmilla ole varaa maksaa 800 e/kk lapsen opiskelusta (asunto+ruoka+ matkat, asuntolapaikkoja ei todellakaan riitä kaikille)
[/quote]
Entä sitten? Ei lukion pitäisi olla mikään teinien päivähoitopaikka!
Koska #yleissivistys