Miksei yritysten yhteisönveron roima lasku tuonut työpaikkoja?

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 00:59"]

Hei, sinä lehtijuttujen kopioija: tämä on keskustelupalsta, ei kopiointipalsta.

[/quote]

Olen ottanut asiakseni sivistää palstalaisia...

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 13:02"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 00:59"]

Hei, sinä lehtijuttujen kopioija: tämä on keskustelupalsta, ei kopiointipalsta.

[/quote]

Olen ottanut asiakseni sivistää palstalaisia...

[/quote]

Amen.

Olet linkannut hyvää ja mielenkiintoista materiaalia. Olisi suotavaa jos nämä luettaisiin ajatuksella, koska se saattaisi avata näkökulmaa muuten niin kapeaan näkemykseen.

Olisi todella mukavaa jos jaksaisit jatkaa tätä julkisuudelta piilossa olevien asiantuntijoiden kritiikkiä taloutemme epäpätevää hoitamista kohtaan.

Kiitos.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 13:02"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 00:59"]

Hei, sinä lehtijuttujen kopioija: tämä on keskustelupalsta, ei kopiointipalsta.

[/quote]

Olen ottanut asiakseni sivistää palstalaisia...

[/quote]

Toivon, että jatkat tätä enemmänkin ja useamminkin. Media vaikenee näistä tehokkaasti ja julistaa jumalansa, eli Nordean pääEKONOMISTIN totuuksia Suomen kansantaloudesta.

Niinpä. Miettikää, miten paljon rahaa olisi kulutukseen, jos työntekijöiden verotusta vähennettäisiin 4,5 prosenttiyksiköllä? Meidän kotitaloudessamme se tarkoittaisi lähes 5000 euroa lisää rahaa käteen vuodessa. Eikä todellakaan menisi säästöön kaikki.

2010 vuoden alussa poistettiin työnantajien Kela-maksu, eli valtio menetti siinä 700 milj.€/vuosi. Tätäkin perusteltiin työllisyysvaikutuksilla.

Kuinka pihalla ja EK:n talutushihnassa ovat hallituksemme olleet, kun 2011 odotettiin alkavan selkeän talouskasvun. 

Yhteisöveroa on alennettu pariinkin otteeseen, suurin alennus tehtiin 2013. Taas kerran odotettiin saatavan talouskasvua ja työllisyyttä (naurattaa, vaikka itkettää). Mitä sillä saavutettiin:

UUTISET
TALOUS
Talous 31.1.2015 klo 16:54 | päivitetty 31.1.2015 klo 17:05
Hallitus uskoi yhteisöveron alennuksen dynaamisiin vaikutuksiin – haaveeksi jäi
Veronalennuksen dynaamisten vaikutusten piti piristää taloutta, mutta teho jäi olemattomaksi. Yhteisöverotulot laskivat viime vuonna noin 800 miljoonaa euroa.

Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Viime vuoden alussa voimaan tullut yhteisöveron alennus ei ole tuottanut valtiolle tuloja alun perin kaavailtuun tapaan.

Veronalennuksen dynaamisten vaikutusten piti piristää taloutta, mutta teho jäi olemattomaksi. Yhteisöverotulot laskivat viime vuonna noin 800 miljoonaa euroa.

Ministereillä oli merkittävää kerrottavaa maaliskuussa 2013. Hallitus oli nimittäin päättänyt laskea yhteisöveroa kerralla roimasti, 20 prosenttiin, alle Ruotsin tason. Eduskuntaakin informoitiin kädenojennuksesta yrityksille.

Tuolloinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ilmoitti, että hallitus uskoo uudistuksen synnyttävän sellaisen ilmapiirin, että yritykset haluavat kasvaa ja ennen kaikkea luoda uusia työpaikkoja.

– Työllä tämä maa joko nousee tai kaatuu.  

Pelkoon verotulojen romahduksesta hallitus vastasi maagisella sanaparilla, dynaamisilla vaikutuksilla. Yhteisöveron alentamisen laskettiin vievän verotuloja 900 miljoonaa euroa, mutta dynaamisten vaikutusten oli määrä tuoda tästä puolet takaisin.

Verottajan tuoreen arvion mukaan yhteisöverotulot laskivat viime vuonna noin 800 miljoonaa euroa. Dynaamiset vaikutukset jäivät olemattomiin.  

– Valitettavasti ne ovat jääneet kyllä saavuttamatta. Sillä alennuksella ei kuitenkaan näitä maailmantalouden isoja käännepisteitä muutettu. Kun maailmantalous ei ole lähtenyt kasvuun, eikä euroalue ole kasvanut, niin ei meilläkään sitten yrityksillä hyvin mene, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.

Sama kituutus jatkuu yrityksissä tänäkin vuonna. 

– Meidän piakkoin julkaistava barometrimme näyttää vähän siltä, että pk-yritysten usko tulevaan heikkenee vahvasti, eli ei todellakaan ole nähtävissä, että tästä vuodesta tulisi mitenkään positiivinen vuosi kasvun kannalta, Malinen huomauttaa.

Valtiokaan ei enää usko dynaamisiin vaikutuksiin. Tämän vuoden yhteisöverotulojen arvioidaan nousevan vain hiukan viime vuodesta.

Näin. Ja kenen pussista tämäkin yhteisöveron alentaminen otettiin:

UUTISET
TALOUS
Talous 30.1.2015 klo 17:46 | päivitetty 31.1.2015 klo 16:54
Verokarhun viime vuoden saalis: Runsas miljardi euroa lisää säkkiin
Verohallinto keräsi viime vuonna veroja yhteensä 54 miljardia euroa. Vuoteen 2013 verrattuna kasvua on 1,3 miljardia euroa. Henkilöverotuksen ennakonpidätyksistä kertyi edellisvuoteen verrattuna lähes miljardi euroa lisää, mutta yhteisöverokannan alentaminen vei vajaan miljardin.

Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Viime vuoden 54 miljardin euron verokertymästä runsas puolet, 29 miljardia euroa, oli henkilöasiakkaiden tuloveroa. Runsas neljännes kerätystä määrästä, 14 miljardia euroa, on arvonlisäveroa. Alle seitsemän prosentin ja neljän miljardin euron jäävät muut verot, sosiaaliturvamaksut ja kiinteistövero.

Vuonna 2013 vielä lähes viisi miljardia euroa verottajan säkkiin tuonut yritys- eli yhteisövero putosi vuonna 2014 vajaan miljardin verran. Verohallinto arvioi vuoden 2014 lopullisen yhteisöverotuoton jäävän alle neljään miljardiin euroon. Summan putoamisen syynä on yhteisöverokannan alentaminen 24,5 prosentista 20 prosenttiin.

Tuloveron ennakonpidätykset kasvoivat lähes miljardia euroa, mutta Verohallituksen mukaan siinäkin näkyi taantuma ja työttömyyden kasvu. Muuten palkkasumma ja ennakonpidätykset olisivat kasvaneet vielä enemmän. Vuoden 2014 lopussa työttömiä oli noin 33 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Verottaja arvioi, että kolmanneksen ennakonpidätysten kasvusta aiheutti keskimääräisen kunnallisveroprosentin 0,35 prosenttiyksikön kasvu. Kaksi kolmasosaa tulojen muutoksesta selittyy  ennakonpidätysten kasvulla.

Verohallinnon kertymissä eivät näy Tullin ja Trafin keräämät verot. Lopullisesti verovuoden 2014 verotus valmistuu vuoden 2015 lokakuun loppuun mennessä.

Etusivu > Tietoa Verohallinnosta > Tiedotteet > Uutisia > Verotulojen kehitys: vuoden 2014 verokertymät kasvoivat 1,3 miljardia (+2,5 %)
sidan på svenska

Verotulojen kehitys: vuoden 2014 verokertymät kasvoivat 1,3 miljardia (+2,5 %)

Verohallinnon tiedote, 30.1.2015

Verohallinnon vuonna 2014 keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 54,0 miljardia euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 1,3 miljardia euroa (+2,5 %). Verohallinnon verokertymissä ei näy Tullin ja Trafin keräämät verot.

Euromääräisesti eniten kasvoi henkilöasiakkaiden tuloverokertymä, kaikkiaan 1,3 miljardia (+4,7 %). Ennakonpidätysten lähes miljardin euron kasvu (+3,6 %) oli seurausta ansiotulojen noin 2 prosentin noususta sekä keskimääräisen kunnallisveroprosentin 0,35 prosenttiyksikön suuruisesta kiristymisestä. Myös verovuoteen 2013 liittyvissä ennakon täydennysmaksuissa kasvu oli suurta.

Muista verolajeista huomattavimmin kasvoivat osinkoihin liittyvät ennakonpidätykset sekä lähdevero, joita siivittivät verotusperusteissa ja -menettelyissä tapahtuneet muutokset sekä kertaluonteisiksi luonnehdittavat 2014 maksetut suuret lisäosingot.

Arvonlisäverokertymän pieneksi jäänyt nousu (+0,8 %) oli puolestaan pettymys ja kertoo kotimaisen kysynnän vaisuudesta.

Vuoden 2014 merkittävin veroperustemuutos eli yhteisöverokannan alentaminen 24,5 prosentista 20,0 prosenttiin teki ison loven vuoden 2014 yhteisöverokertymään, kaikkiaan laskua kertyi lähes 800 miljoonaa (-16 %).

Eli osinkoja maksettiin vuonna 2014 enemmän....sekä lisäosinkoja....

Tavallinen palkkatyöläinen, myös sieltä hyvin tienaavasta päästä, puhumattakaan keskituloisista voi vain haaveilla kasvavista tuloista, suuntahan on pikemminkin aivan toinen, koska kaikkia kulutusveroja on nostettu -  useampaan kertaan jo.

Meillä kävi niin, että samaan aikaan yhteisöveron laskemisen kanssa vähenivät myös asiakkaiden tilaukset. Ei siis yksinkertaisesti ollut töitä, johon palkata lisää työntekijöitä. Sen sijaan yhteisöveron laskun ansiosta emme ole joutuneet - vielä - irtisanomaan ketään. 

Entä työajan lisäys? Sittenhän  ainakin 5 % työvoimasta voidaan heti irtisanoa. Ja ei loputkaa ehdi enää shoppailemaan tai kuluttamaan.

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 20:40"]

Niinpä. Miettikää, miten paljon rahaa olisi kulutukseen, jos työntekijöiden verotusta vähennettäisiin 4,5 prosenttiyksiköllä? Meidän kotitaloudessamme se tarkoittaisi lähes 5000 euroa lisää rahaa käteen vuodessa. Eikä todellakaan menisi säästöön kaikki.

[/quote]

Ööö... oliko liian suuret tulot vai miksi näin paljon alapeutuksia? Vai ettekö pidä ajatuksesta, että verotus kevenisi?

Siksi kun aivopesulla saadaan painettua tavallisen ihmisen mieleen PS. on paha. Kokoomus on hyvä, isommat verot on hyvä jnejne..

Katainen karkas kun sai suomen vitunmoiseen velkaan, sama ralli jatkuu.

Aivan, unohdin tuon Kela-maksun pienentämisen. On se kumma, kun ei työllisyys parane.

ap

Huonot johtajat talouskasvun esteenä?

Tästähän tuli ilmiö: Suomalainen johtaja ei kelpaa enää pörssiyhtiön johtoon
Esko Rantanen
29.10.2014 10:16
1

inShare0

Björn Rosengren

 
Saana Säilynoja

Muutamassa vuodessa on viiden suomalaisen pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi tullut ruotsalainen. Ramirentin toimitusjohtaja on  vuodesta 2009 saakka ollut ruotsalainen Magnus Rosén. Tämän jälkeen ovat ruotsalaisia valinneet Wärtsilä (Björn Rosengren), Caverion (Fredrik Strand), Stora Enso (Karl-Henrik Sundström) - ja tänään keskiviikkona Stockmann kertoi, että sen toimitusjohtajaksi tulee ruotsalainen Per Thelin.

Vanhastaan tiedetään, että ruotsalaiset osaavat ja ruotsalaisilla on vuosisataiset perinteet johtaa kansainvälisiä yhtiöitä. Vähintään nyt joutavat romukoppaan puheet suomalaisten johtajien erinomaisuudesta. Ei heitä todellakaan tarvitse enää pidätellä Suomessa hävyttömän korkein kannustinpalkkioin.

Suomea ei suinkaan uhkaa johtajien pako ulkomaille, vaan suomalaisia johtajia uhkaa kova kansainvälinen kilpailu. Näyttää siltä, että yhä heikommin he pärjäävät.

Uutiskirjeestä saat muutkin uutiset päivittäin.
Tilaa uutiskirje

Tietenkin parissa toimitusjohtajavalinnassa voi nähdä ruotsalaisten kotiinpäin vetämistä. Wallenbergit ovat sekä Wärtsilän että Stora Enson suuria omistajia, joten on luontevaa, että  heidän johtajakatraastaan riittää johtajia suomalaisiinkin firmoihin. Ramirentin suurin omistaja on ruotsalainen Nordstjernan.

Wärtsilässä, Caverionissa ja Stockmannissa on suomenruotsalaisilla omistajilla ja sijoittajilla vahva asema, joten ei haittaa, jos toimitusjohtaja osaa ruotsia.

Professori: Suomessa ei pelkoa huippujohtajien aivovuodosta ulkomaille
KOTIMAA 23.11.2013 21:10 Päivitetty: 24.11.2013 9:32

Irina Vähäsarja

HELSINGIN SANOMAT

VILLE MÄNNIKKÖ

Johtamisen ja organisaatioiden emeritusprofessori Pauli Juuti sanoo, että johtajien huippupalkkoja pitäisi perustella rehellisesti: ne ovat ennen kaikkea symbolisia eleitä, eivät muuta.

1014
14
128

Taloustieteen tutkijat kysyvät, mihin suomalaisjohtajien palkkataso perustuu.

Suomalaisten huippujohtajien palkkatason korkeutta on turha perustella sillä, että johtajat lähtisivät muuten ulkomaille, sanoo johtamisen ja organisaatioiden emeritusprofessori Pauli Juuti.

"Olisi hienoa, jos suomalaiselle johtamiselle olisi kysyntää ulkomailla, mutta ei sellaista kauheasti ole. Epäilen, ettei tällaista aivovuotoa tule tapahtumaan, vaikka palkat olisivat matalampia", Juuti sanoo.

SANOMA NETWORK OPTIMIZER

Aallotettu kattohuopalevy
Onduline-katon tekee itse nopeasti ja vaivattomasti - Ilman kaveria!
www.onduline.fi

Sähkön hinta 4,69 c/kWh
Saat edullisen sähkösopimuksen lisäksi nyt 50€ edun laskulle!
www.fortum.fi/vakaatarjous

"Ei suomalainen johtaminen niin kauhean hyvää ole, että suomalaiset saisivat ulkomailta valtavia tarjouksia ja pitäisi pelätä, että tänne jäisi vain huonoa esimieskuntaa. Myös kielimuuri vaikuttaa."

Juutin mielestä johtajien huippupalkkoja pitäisi perustella rehellisesti: ne ovat ennen kaikkea symbolisia eleitä, eivät muuta.

Johtajien palkkatasosta on käyty keskustelua Kuntien eläkevakuutukseen Kevaan ja sen perjantaina eronneeseen toimitusjohtajaan Merja Ailukseen (kesk) liittyen.

Julkista eläkeyhtiötä johtaneen Ailuksen palkka ja työsuhde-edut ovat aiheuttaneet kohua. Perjantaina hän ja Kevan hallitus sopivat runsaan 300 000 euron erokorvauksesta, joka vastaa Ailuksen 12 kuukauden palkkaa.

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen totesi puolestaan Ylen haastattelussa lauantaina pienten piirien johtavan liian korkeisiin johtajapalkkoihin Suomessa.

"Ikään kuin tässä jaettaisiin vuoron perään etuja toisille", Kanniainen sanoi Ylellä.

"Jos Suomen johtajat yleisemminkin ottaen olisivat erittäin päteviä, he sijoittuisivat ulkomaisiin yhtiöihin myöskin johtotehtäviin, mutta näin ei ole tapahtunut."

Sveitsissä äänestetään tänään sunnuntaina laista, joka velvoittaisi yritykset tasapuolistamaan palkkoja.

Lakialoitteen mukaan yrityksen kovapalkkaisin saisi ansaita enintään kaksitoista kertaa enemmän kuin yrityksen pienipalkkaisin työntekijä.

Juuti toivoo, että vastaavasta ajatuksesta voitaisiin keskustella Suomessakin.

"Kannustaisin tällaiseen ajatteluun: meillä on paljon todisteita siitä, että sellaiset yhteiskunnat, jotka koetaan oikeudenmukaisiksi, ovat hyvinvoinniltaan korkeampi kuin sellaiset, joissa on suuret palkkaerot", Juuti sanoo.

"Toivoisin, että itsekkyys ja ahneus, jotka ovat johtamisen lieveilmiöinä viime vuosina lisääntyneet, jäisivät vain välivaiheeksi."

Juuti on jäänyt tänä vuonna eläkkeelle virastaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston johtamisen ja organisaatioi

Joo, äänestäkää neljänkin vuoden päästä porvareita niin hyvä tulee. En käsitä näitä bussikuskeja, kassaneitejä ym, äänestävät porvaria eikä mitään muuta ole kuin tuulenhuuhtoma pe*se.

Voi hyvä ihminen, ilmianna nämä huomiot jollekin iltapäivälehdelle että saisivat revittyä asiasta juttua! Hallitus on luvannut työntekijöille keppiä jos ei lähdetä EK:n p*skoihin ehdotuksiin mukaan. Miten ostovoiman sitten käy? Minä tienasin viime hallituksen aikana 10 000e enemmän kuin aikaisemman ja se koko raha suli täysin veronkorotuksiin ja leikkauksiin, eli 10t minkä olisin voinut kuluttaa, meni maksellessa herrojen metkuja! EK takaa vain pomoille hyvät palkat ja Björnille optiot. Olen itsekin maltillisten palkkaratkaisujen kannalla ja voisin luopua esim. lomarahasta jos tietäisin että sillä keinolla meille palkattaisiin päivävuoroon viides työntekijä jota kipeästi tarvitaan. Mutta jos ne rahat menevät vain pomojen taskuun ja esim. Kreikkaan niin en minä prkl mistään luovu.

KOTIMAA TALOUS

Kilpailukyvyttömyyden syy: huono johtaminen

Kustaa Hulkko
2.4.2013 13:30|Päivitetty 29.11.2013 14:32

7 min
(10)
Luettu (1 261)
Facebook (20)

Professori Pertti Haaparannan mukaan Suomen kilpailukykyongelma johtuu suurelta osin siitä, että yritysjohto ei ole osannut uudistaa ja markkinoida tuotteitaan riittävän hyvin.

Kilpailukyky on ajankohtainen ja kiistanalainen kysymys (lue Suomenkuvalehti.fi:n jutut Mikä on Suomen kilpailukyvyn paras mittari ja Kilpailukyky on monimutkainen ilmiö.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Haaparanta jatkaa keskustelua kilpailukyvystä laajalla artikkelillaan, joka on julkaistu Palkansaajien tutkimuslaitoksenTalous & Yhteiskunta -lehdessä 1/2013.

Haaparanta esittää teemasta kaksi pääväitettä. Suomalaisten yritysten liiketoimintaosaamisessa on ongelmia. Lisäksi Suomen vientituotteiden valikoima on niin kapea, että se altistaa kansainvälisen talouden heilahteluille.

Tiukkaa kritiikkiä suomalaisesta keskustelusta

Haaparanta arvostelee kärkevästi suomalaista kilpailukykykeskustelua, joka keskittyy Suomen hintakilpailukykyyn. Usein vertaillaan Suomen yksikkötyövoimakustannuksia Saksan ja Ruotsin vastaavien mittarien kanssa. Suomen suorituskyky näyttää romahtaneen, jos vertailun perusvuodeksi valitaan 2007, kustannuskilpailukyvyn huippuvuosi.

Haaparannan mukaan totuus on kuitenkin toinen ja vientiongelmien selitystä pitää etsiä muualta, sillä palkka- tai hintamittareilla kilpailukyky on ollut vuoden 2005 jälkeen parasta 40 vuoteen.

Hän kutsuu suomalaisen kilpailukykykeskustelun ”kummajaiseksi” ja ”valikoivaksi harhaksi” sitä, että meillä on tapana etsiä vertailumaata, joka on menestynyt paremmin kuin Suomi, olipa vertailuaika kuinka lyhyt tahansa.

”Sieltä halutaan kopioida jokin institutionaalinen muutos, jolla useimmiten on purettu työmarkkinoiden säätelyä”, hän sanoo.

Syitä muualla kuin palkankorotuksissa

Haaparanta torjuu voimaperäisesti käsityksen, jonka mukaan kilpailukykyongelma johtuisi liiallisista palkankorotuksista. Hän korostaa, että viennin romahtaminen on johtunut lähes kokonaan elektroniikkateollisuuden ongelmista. Elektroniikan vaikeudet kärjistyivät ilman kansainvälisen kaupan romahdustakin eikä niillä ollut yhteyttä kansantalouden kilpailukykyyn.

Syitä on hänen mukaansa etsittävä yritysten johdosta, pääomistajista ja yritysten strategioista.

”Ydinosaamiseen keskittyminen on selvästi haitannut uusien tuotteiden kehittämistä. Metsäteollisuudessa on ollut helpompaa siirtää tuotantoa pois Suomesta ja tulot veroparatiiseihin kuin yrittää kehittää uusia tuotteita.”

Johtamisen ja osaamisen ongelmista kärsi myös Nokia, joka ei varautunut tuotteidensa vanhenemiseen.

”Nokian kriisi ei ole sen työntekijöiden vaan korkeimman johdon aiheuttama kriisi”, hän kirjoittaa.

Yritysjohdon ymmärrys kasvoi hitaasti

Yksi Haaparannan analyysin avainkäsitteistä on tarjontaketju, joka liittyy siihen, että nykyään vientitavaroiden tuotanto on hajautettu.

”Osat valmistetaan eri maissa, ja ne kootaan yhteen usein maassa, jossa ei ole valmistettu yhtään osaa.”

Haaparannan mukaan suomalaiset yritysjohtajat ymmärsivät hitaasti kansainvälisten tarjontaketjujen tuomat mahdollisuudet. Siksi yritykset eivät alkuun kyenneet luomaan hajautettua tuotantoa. Näin ollen kilpailukyky ja kokonaistaloudellinen tuottavuus jäivät jälkeen tärkeistä verrokkimaista.

Kilpailukyky: kyky tuottaa lisäarvoa

Kansainvälisiä kilpailukykyeroja selittää Haaparannan mukaan eri maiden tavaroiden ja palvelusten lisäarvo ostajan näkökulmasta. Kilpailukykyä voi mitata sillä, miten tuotteet käyvät kaupaksi esimerkiksi Yhdysvaltain suurilla vientimarkkinoille, joilla kysytään nimenomaan arvokkaita eli suuren lisäarvon tuotteita.

Kun mittariksi otetaan juuri kyky myydä arvotuotteita Yhdysvaltoihin, Suomen kilpailukyky on selvästi huonoin eurooppalaisten korkean tulotason maiden joukossa. Edellä ovat esimerkiksi Etelä-Afrikka, Intia ja Israel. Yhdysvaltain vientimarkkinoihin perustuvassa vertailussa Suomen sijaluku on 26., Ruotsin 12. ja Saksan 3. Tulokset perustuvat 1990-luvun lopun aineistoon.

Ongelma ei ole tuotteiden laadussa. Vasta tehdyn tutkimuksen mukaan Suomen vientituotteiden laatu on maailman toiseksi korkein Sveitsin jälkeen.

”Tämänkin valossa suomalaisten yritysten kyvyttömyys myydä tuotteitaan on hämmästyttävä.” Haaparanta päätyy siihen, että yritykset eivät kerta kaikkiaan osaa myydä tuotteitaan silloinkaan, kun ne ovat hyviä.

Suomi on historiansa vanki

”Toinen ja suurempi ongelma on se, että suomalaiset yritykset eivät kykene uudistumaan ja luomaan uusia tuotteita”, hän arvioi.

Elektroniikkateollisuuden kriisi puhuu tästä ongelmasta selvää kieltä, mutta Haaparannan mielestä metsäteollisuuskaan ei ole luonut uutuuksia.

”Suomi on osin historiansa vanki. Perinteinen tuotantorakenne on ollut sellainen, että uusien tuotteiden kehittäminen ei ole ollut helppoa.”

Vientivalikoiman syytä olla laaja

Kansainvälisen kaupan uusin tutkimus painottaa vientivalikoiman merkitystä. Mitä laajempi vientitavaroiden skaala, sitä korkeampi kansantalouden tuottavuus.

Kuitenkin Suomen vientihyödykkeiden valikoima on jo pitkään ollut suppea. Se johtuu ilmeisesti siitä, että vienti on rakentunut raaka-aineresurssien varaan. Eurooppalaisessa vertailussa suomalainen sortimentti on jää miltei hännille ja maanosan korkean tulotason maista vain Islannilla ja Luxemburgilla on kapeampi vientivalikoima.

Uusilla tuotteilla on tapana syntyä ”lähelle” vanhoja tuotteita. Esimerkiksi Ruotsin ja Saksan tuotantorakenne on monipuolinen ja vientituotteita on ”tiheässä”, joten myös uusia tuotteita syntyy todennäköisemmin kuin Suomessa, missä tuotteita on ”harvassa”.

Meillä taas perinteinen tuotantorakenne ei ole edistänyt uusien tuotteiden kehittämistä. Uudet vientituotteet ovat olleet paljon kauempana vanhoista vientituotteista kuin Ruotsissa ja Saksassa

Tekes, Sitra ja SHOKit epäonnistuivat

Haaparanta esittää murskakritiikin Tekesistä, Sitrasta ja SHOKeista (strategisen huippuosaamisen keskittymät) eli suomalaisen innovaatiopolitiikan keskeisistä välineistä.

”Ne ovat kaikki selvästi epäonnistuneet tehtävissään, ja niiden olemassaolon järkevyyttä kannattaisi miettiä.”

Hän suhtautuu epäilevästi siihen, että politiikalla voitaisiin ohjata kehitystä oikeaan suuntaan: ”…onhan nytkin paineita käyttää julkisia varoja konkurssikypsän telakan tukemiseen.”

Palkkojen alentaminen taas olisi ”vain keino ylläpitää tuotantoa, joka ei tuo leipää kenenkään suuhun pidemmällä ajalla” ja kaivosteollisuuden kasvattaminen ”vahvistaisi jälleen tukeutumista raaka-aineisiin”.

Haaparanta kritisoi lopuksi ajatusta, jonka mukaan yliopistojen pitäisi keskittyä ”ydintoimintoihin”. Hänen mielestään ”oikea vastaus ongelmiin on laaja-alaisuuden tukeminen”.

Koska jos muutenkaan eivole mitä verottaa niin siitä laskeminen on ihan yhtä tyhjän kanssa. Tavallisessa pienessä yrityjsessä kaikki kuluu liian suuriin sosiaalikuluihin, ennakkoveroihin, lomiin, pekkasiin, saikkuihin etc. etc. Ei niinkään liian suuriin palkkoihin, tehdystä työstä palkan maksaa ihan mielellään.

Hei, sinä lehtijuttujen kopioija: tämä on keskustelupalsta, ei kopiointipalsta.