On uusi normaali, että vanhemmat haluavat lapsensa varhaiskasvattamoihin.

Kyllä minä ainakin pärjäsin/ pärjään elämässäni hyvin vaikka päivänodissa olin :D

Kysynpä vaan että kuinka moni työssäkäyvä vanhempi voi olla laittamatta lastaan päivähoitoon?

Useamman lapsen isällä/äidillä kaikilla lapsilla eri äidit/isät. Ei vaan tajua.

Mikä uusi trendi? 90-luvun lopulla syntyneenä, muistan kyllä suurimman osan olleen päiväkodissa siihenkin aikaan.

Tällä aloituksella taidettiin tarkoittaa erityisesti sitä ilmiötä, että lapset viedään päiväkotiin, jos itse ollaan kotona.

Vierailija kirjoitti:

Tällä aloituksella taidettiin tarkoittaa erityisesti sitä ilmiötä, että lapset viedään päiväkotiin, jos itse ollaan kotona.

Ja kellekä se kuuluu vievätkö vanhemmat hoitoon vai eivät? Ihme lässytystä taas.

Ihmisellähän on toki valinnanvapaus. Mutta tässä kysyttiinkin nyt niiden valintojen vastuun perään.. Ja juuri sitä, MIKSI nykyvanhemmat kokevat niin tärkeäksi viedä ihan pienimmätkin lapset varhaiskasvatukseen kodin ulkopuolelle (en tarkoita nyt avoimia palveluita), jos ovat itse kotona? Siitäkin huolimatta, vaikka nämä lapset oireilisivat eivätkä sopeutuisi hyvin?

Vierailija kirjoitti:

Ihmisellähän on toki valinnanvapaus. Mutta tässä kysyttiinkin nyt niiden valintojen vastuun perään.. Ja juuri sitä, MIKSI nykyvanhemmat kokevat niin tärkeäksi viedä ihan pienimmätkin lapset varhaiskasvatukseen kodin ulkopuolelle (en tarkoita nyt avoimia palveluita), jos ovat itse kotona? Siitäkin huolimatta, vaikka nämä lapset oireilisivat eivätkä sopeutuisi hyvin?

Miksi eivät veisi? Kyllä lapsi sopeutuu jos on täysjärkinen. Vammainen lapsi toki eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen maailmankuulut Pisa-tulokset ovat siltä sukupolvelta, jota ei vielä sullomalla sullottu näihin kasvattamoihin. Palvelun käytön kasvun kanssa lähti käskynkkää myös Pisa-tulokset horjumaan. Ihan mielenkiinnolla kyllä seuraan, miten käy tämän ulkoistetun sukupolven... Minusta ei missään nimessä pitäisi ottaa mallia mistään pikkulasten kouluista maailmalla, vaan antaa lapsille mahdollisuus vaateettomaan, kiireettömään ja vanhemman läsnäolevaan lapsuuteen niin pitkään kuin mahdollista!

Kunnallinen päivähoiito-oikeus tuli v. 1984 eli lähes 40v sitten, jolloin ei edes Pisa-tutkimuksia ollut.

Sitä ennen lapsen meni hoitoon3-6 kk ikäisenä, joka oli äitiysloman pituus, eikä hoitovapaita tunnettu.

Ja myös silloin, vanhempien työssäkäynti oli yleisempää, kun tukia ei maksettu.

Tutkipa lähteesi ja tee päässälaskusi/päätelmäsi uudelleen. Pisa-testit tehdään 15-vuotiaille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisellähän on toki valinnanvapaus. Mutta tässä kysyttiinkin nyt niiden valintojen vastuun perään.. Ja juuri sitä, MIKSI nykyvanhemmat kokevat niin tärkeäksi viedä ihan pienimmätkin lapset varhaiskasvatukseen kodin ulkopuolelle (en tarkoita nyt avoimia palveluita), jos ovat itse kotona? Siitäkin huolimatta, vaikka nämä lapset oireilisivat eivätkä sopeutuisi hyvin?

Miksi eivät veisi? Kyllä lapsi sopeutuu jos on täysjärkinen. Vammainen lapsi toki eri asia.

Noh, juuri näin ajattelevien ihmisten jälkeläiset toki ymmärrän palvelun piiriin kuuluviksi. Parempi ollakin päiväkodissa.

Nykyään on varhaiskasvatus, mutta moni tässä ketjussa puhuu silti päivähoidosta. :O

Olin esikoisen kanssa kotona 3 vuotta ja toinen lapsi syntyi kun esikoinen oli vajaa 5v ja oli itsestäänselvää että jatkaa päiväkodissa, enemmän haittaa siitä olisi lapselle ollut jos olisin pitänyt kotona koska ei olisi saanut ikäistään seuraa mistään (korona ja muutenkin oikeastaan kaikki sen ikäiset on päiväkodissa, ei näy puistoissa sen ikäisiä arkipäivisin). Mutta ymmärrän kyllä sen kummastelun jos joku 2v laitetaan päiväkotiin kun vauva syntyy, tuon ikäisen on parempi olla vielä kotona (etenkin jos toinen vanhemmista on kotona eikä töissä) ja ikäeroa kannattaisi miettiä etukäteen jos ei kuitenkaan lapsiaan sitten jaksa hoitaa.

Siittä vaikea aihe, kun vaikutuksia on vaikea tutkia. Mut on laitettu vuoden ikäsenä päiväkotiin ja mulla on ollu monenlaisia hankaluuksia henkisen hyvinvoinnin, perheenkeskeisten ihmissuhteiden ja ihan myös ihmissuhteiden kanssa teini-iän loppuun asti. Kuitenkaan, en yhtään osaa sanoa onko sillä päivähoidolla ollu merkitystä noihin ja missä mittakaavassa.

Meillä on lapsilla ikäeroa 4v. Esikoisella on tosi kiva ja pieni päiväkoti jossa on saanut hyviä kavereita ja viihtyy mainiosti. Meillä ei lähipiirissä ole samanikäisiä lapsia. Itse näen, että meidän tapauksessa on ollut pelkkää hyötyä siinä, että esikoinen on muutaman tunnin päivässä leikkimässä ikäistensä ja tasoistensa kavereiden kanssa.

Olisi ihan eri asia, jos olisi pieni ikäero, ja esikoinenkin olisi vielä taapero, silloin olisi parempi olla kotihoidossa täysipäiväisesti.

Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus voisi alkaa vasta 3-vuotiaasta. Aamen.

Koti on mielestäni paikka jossa lapsi saa sen mitä ennen kouluikää tarvii.

Niinhän se oli ennenkin.

Ja mitä ne tarvii, mitä koti ei pystyis antamaan?

Mitä merkitystä sillä on lapsen kannalta onko vanhempi kotona vauvan kanssa vai töissä, jos itse joutuu päiväkotiin. Useinhan nämä "virikehoidossa" olevat lapset on päiväkodissa 10-20h viikossa. Onhan se ihan eri kuin olla 40-45h/vko.

Noissa köyhissä ja kurjissa Pohjoismaisissa naapurimaissa vanhempi lapsi jatkaa päiväkodissa aina vaikka sisaruksia syntyy. Ja tosiaan huonosti näyttää menevän kansalaisilla ja mailla. Toista se on supervaltio Suomessa, jossa lapset ovat niin erityisiä, että niitä pitää hillota kotona vuositolkulla.

Niin ja niillä naapurinaisilla on niin kurjaa, kun naisten palkkaamista ei pidetä riskinä, palkat nousevat ja eläkkeet kertyvät.

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies olisi laittanut esikoisen hoitoon heti kun se olisi ollut mahdollista (eli alle vuoden ikäisenä) ja minut töihin, mutta jäin säästöillä hoitamaan lasta kotiin. Toinen tulossa heti perään niin, että ehdin just pitää lomia kolmisen viikkoa hoitovapaan ja uuden vanhempainvapaan välissä. Neuvolassa ja sairaalalla kehottivat, että laittaisin esikoisen hoitoon, kun puhuin hankalahkosta perhetilanteesta (esikoinen on siis vasta 1v 4kk kun toinen syntyy), johon tokaisin, että en tosiaankaan hankkiudu esikoisesta "eroon" toisen lapsen tullessa taloon, että se jos mikä on epäreilua. Eri asia, jos lapsi olisi ollut jo päiväkodissa ja olisi sen verran vanhempi, että kaverit on tärkeitä, niin sitten en välttämättä ottaisi sieltä kokonaan pois, mutta kun on ollut koko ajan kotona, niin kotona saa olla jatkossakin. Ei noin pieni lapsi tarvitse edes niitä kuuluisia sosiaalisia kontakteja muista lapsista, kun ei noin pienet osaa vielä porukassa leikkiä, joten riittää, että on luotettavia aikuisia elämässä.

Joo, varmasti tulee olemaan minulle raskasta, mutta en aio "rangaista" lasta siitä, että pikkusisarus tulee pienellä ikäerolla. Turvallisempaa tässä koronatilanteessa muutenkin pitää muksut mahdollisimman pitkään kotona, kun itse on riskiryhmäläinen.

Tämä on omituinen juttu, että erityisesti miehet tuota tuntuvat haluavan, ettei nainen vain ”loisi” kotona.

Vierailija kirjoitti:

Mitä merkitystä sillä on lapsen kannalta onko vanhempi kotona vauvan kanssa vai töissä, jos itse joutuu päiväkotiin. Useinhan nämä "virikehoidossa" olevat lapset on päiväkodissa 10-20h viikossa. Onhan se ihan eri kuin olla 40-45h/vko.

Itseasiassa meidän päikyssä nämä virikelapset ovat hyvin monesti niitä "salin eka, salin vika" -tapauksia. Olisikin vain esim 2-3pv/vko.

Työssäkäyvät vanhemmat vievät ennen työpäivää ja hakevat sen jälkeen, niinkuin kuuluukin. Ja se, että vapaapäivinään tuovat lapsen hoitoon niin on ihan ok. Sitä en ymmärrä esim hiihtolomien yms aikana jos päiväkoteja vaikka yhdistellään niin nämä viriketyypit viedään vaikka sinne vieraaseen päiväkotiin kunhan sen saa pois kotoota, että äippäliini saa olla sen vauvan kanssa kotona. Lapsetkin tarvitsevat lomaa.

Sopivat multikultti ohjaajat, niin arvot.