En ole viiteen kuukauteen ulkoillut

Paitsi kerran viikkoon autokyydillä kaupassa. Rikoin syksyllä jalkani ja jouduin leikkaukseen. Tästä pitäen olen ollut sairauslomalla ja työsuhteenikin (määräaikainen) ehti päättyä. Kuntoutuminen oli hidasta ja samaan aikaan olen paininut masennuksen kanssa. En koe mielenterveyshoitajalla ja psykologilla käymisistä olevan mitään hyötyä. Mitenhän tästä saisi edes lenkillä käytyä? Ihmisetkin on alkanut pelottaa täällä neljän seinän sisällä ollessa. 11 vuotta lenkkeilin edesmenneen koiran kanssa 3 krt päivässä, uuden koiran hommaaminen tässä elämäntilanteessa ei ole vaihtoehto. Kevätaurinko jonkin verran piristää mieltä, mutta ei tarpeeksi. Miten te muut yksin asuvat olette päässeet yli pahimmasta masennuksen vaiheesta?