Mistä asioista sinulle on oltu kateellisia?
Mistä asioista sinulle on oltu niin kateellisia, että olet huomannut toisten katkeruuden?
Minulla ainakin nämä:
- koulu- ja opiskelumenestys
- viulunsoittotaito
- tanssitaito
- seurustelusuhteeni (josta tuli myöhemmin avioliitto)
- hyvä työpaikka
- saavutukseni erään yhdistyksen toiminnassa
Kateus on tullut esiin piikittelynä/haukkumisena, saavutusten vähättelynä, syrjintänä ja porukasta ulkopuolelle jättämisenä. Itse en ole ikinä tuntenut kateutta toisten saavutuksista, niin minusta on erittäin outoa ollut aina, että tällaiset tunteet ovat niin tavallisia ja että monet eivät pysty näitä tunteita yhtään hallitsemaan.
Kaikki näistä asioista (paitsi seurustelusuhteen löytyminen) ovat asioita, joiden eteen olen tehnyt paljon töitä ja uskoisin olevan jokaisen saavutettavissa. On vissiin vain helpompi sorsia muita kuin kääriä omat hihat...
Kommentit (1120)
Paksuista hiuksista, koulu- ja opintomenestyksestä ja kielitaidosta. Hiuksista ei saa sanoa mitään, tai ohuempihiuksiset nälvivät. Ei saa esimerkiksi harmitella, että kuivuvat tosi pitkään tai ponnarinauhat löystyvät äkkiä tai klipseihin ei mahdu koko tukka. Matkalla ei saa puhua hyvin paikallista kieltä, tai aletaan ilkeillä, että kyllä sitä siinä leveillään, ja tungetaan itse väliin sönköttämään huonoa englantia. Montakohan kertaa olen kuullut tarinoita, joissa sankari on ollut tosi hyvä koulussa ja sitten A) meni kirjoitukset ihan penkin alle (tätä toisteltiin ennen kirjoituksia, eivät harmi kyllä menneet penkin alle), B) tuli hulluksi, C) on elämässä täysin avuton, autistisen oloinen eikä osaa edes solmia kengännauhojaan vaikka oli niin kirjaviisas. En ollut koulussa mikään pingottava tiukkapipo vaan seurallinen ja iloinen tyyppi, joka olen edelleen. En myöskään leveile asioillani vaan ennemminkin vähättelen itseäni aina enkä edes pidä itsenäni minään ihmeellisenä vaan aivan tavan tallaajana.
Nostan penkistä sata kiloa. Ajan mersulla. Tilillä on rahaa. Kateellisille näytän keskisormea ja haistatan mokomille nollille pitkät.
Ihmiset voivat olla melkein mistä vain kateellisia. Olen sitä kokenut aivan tarpeeksi. Huvittavin kateuden aihe on: rivitalossa, missä asun on yksi varastokoppi enemmän kuin muilla. Mitä suhinaa se aiheuttaa. Naapuri oli änkäämässä pyöräänsä sinne. Kopin koko on metri.metri. Mitä vähäistäkin toisella on, tottakai se pitäisi olla itsellä.
Itse en ole havainnut itsessäni lapsuuden/teini-ikäisyyden jälkeen minkäänlaista kateutta. En myöskään sukulaisissani, tai laajassa ystävä/tuttavapiirissäni.
Olen aina ajatellut, että tämä suomalainen kateus on vain kansallinen myytti, jolla ei ole todellisuusperää.
Toki päätin jo nuorena, että en ole kenellekään kateellinen. Ainoastaan ihaillen. Ajatuksiaan voi myös tietoisesti harjoittaa terveelliseen suuntaan.
Mikään ei ole niin surullista ja luotaan poistyöntävää, kuin kateellinen, katkera ihmispoloinen.
Tuhoisaa ennenkaikkea hänelle itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on oltu kateellisia materiasta ja joistakin matkoista, mutta huomattavasti eniten vapaaehtoisesta lapsettomuudestani, kun "sulla ei mene rahaa lapsiin, voit ostella itsellesi kaikkea kivaa, lähteä reissuun jos mieli tekee" jne.
No se lasten haluaminen on ollut heidän valinta, ei minun valinta heille :D
Eli sinulle on oltu kateellisia lapsettomuuden tuomista mahdollisuuksista, ei kuitenkaan itse lapsettomuudesta. Tuskin yksikään vanhempi oikeasti haluaisi vaihtaa osia kanssasi.
Yksi ystäväni kadehtii selkeästi perheemme parempaa tulo- ja elintasoa. Ymmärrän tämän muuten, mutta meillä on ollut ystäväni kanssa samanlaiset lähtökohdat elämään ja hänellä jopa minua paremmat. Hän valitsi kuitenkin kouluttautua matalapalkka-alalle. Vaihtanut uraakin välissä ja opiskellut taas matalapalkkaiseen työhön. Niin jos se tulotaso on tärkeä, miksi hakeutua matalapalkka-alalle? Ystävälläni olisi ollut kyllä mahdollisuuksia päästä opiskelemaan vaikka mihin.
ollaan kateellisia kun minulla on (muka) niin paljon vapaa-aikaa:
"hyvähän sinulla on kun olet kaikki päivät kotona niin voit käydä vaikka shoppailemassa ja siivota rauhassa kun lapset ovat koulussa, minulla ei jää aikaa kuin muutama tunti iltaisin töiden jälkeen"
Joillekin ihmisille ei mene jakeluun että vuorotyössä vapaa-aikaa ei oikeasti ole yhtään liikaa, eikä yövuoron jälkeen se, että päivällä ei ole töitä, tarkoita että se on vapaapäivä. Se on nukkumisaika, ennen kuin menen taas illalla klo 22 yöksi töihin.
Tämä on pidemmän päälle todella turhauttavaa kun ei vaan ymmärretä että kun aamulla olen kahdeksan jälkeen töissä, se ei ole niin että se päivä olisi vapaapäivä. Jotenkin todella turhauttavaa kun yhtään ei osata ajatella että minä olen yöt TÖISSÄ kun nämä kateelliset nukkuvat. En minäkään yritä änkeä heille kyläilemään kolmelta aamuyöllä :(
Mulle on olleet monestakin asiasta kateellisia. Esim tästä..voi pojat, ei ole kaikilla miehillä yhtä hyvin!
https://i1.wp.com/40.media.tumblr.com/e54d6da1f246a07aa319ae55a43f2f27/…
Hoikkuudesta, kouluttautumisesta, työstä.
En ole vuosiin ollut mitenkään hienoissa töissä, mutta silti jotkut saattavat olla töistä kateellisia. Tulkitsen että osaamisesta, vaikka eivät välttämättä ymmärrä sitä. Mistä muusta voisivat olla jos työ ei ole ihmeellinen. Heillä voi jopa itsellään olla sama tai parempi työ ja silti jotenkin kokevat, että saan jotain: näkyvyyttä jos puhun, kiinnostavia töitä, palkkaa vaikka en saa heitä enempää. OIen vaan vanhempi ja ollut pidempään työelämässä.
Yleensä myös teen enemmän, mikä on ihan ahkeruutta ja tehokkuutta. Ei sellaista, mikä jotenkin pitäisi antaa muille, jotta he saisivat työni tulokset.
Skottiruutuisista tennareista, jotka oli ostettu jostain Halpahallista. Mutta niitä ei meidän koulussa ollut muilla. Sen takia piti kateellisen ilkeillä ja pilkata ja levittää täysin paikkansapitämättömiä juttuja minusta. Vuosien jälkeen tunnusti tuon asian.
Ihmisiä on vain niin vaikea välillä käsittää.
Hiuksista. Hyvistä väleistä omiin lapsiin. Näin minulle on sanottu.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan huomannut, että joku olisi ollut mulle kateellinen.
Sellaista ei huomaakaan, ellei ole itse kateellinen tai tyhmä persu. Onnittelut siitä, ettet ole..Epäilen että ap joutuu painimaan monen moisten ongelmien kanssa, kateellisuus yhtenä...
RAAMATTU.FI
Raamattu 1992 (KR92)
Joosef ja hänen unensa
371
Jaakob jäi asumaan Kanaaninmaahan, missä jo hänen isänsä oli asunut muukalaisena. 2
Tämä on kertomus Jaakobin suvun vaiheista.
Kun Joosef oli seitsentoistavuotias, hän paimensi lampaita ja vuohia velipuoliensa, Bilhan ja Silpan poikien kanssa, ja hänellä oli tapana kannella heistä isälleen. 3
Israel rakasti Joosefia enemmän kuin muita poikiaan, sillä Joosef oli syntynyt hänelle hänen vanhoilla päivillään. Isä teetti Joosefille pitkän, värikkään puvun. 4Veljet huomasivat, että isä piti hänestä enemmän kuin heistä muista, ja he alkoivat vihata Joosefia, niin etteivät enää voineet edes puhua hänelle ystävällisesti.
5Kerran Joosef näki unen, ja kun hän oli kertonut sen veljilleen, he vihasivat häntä entistäkin enemmän. 6Hän näet sanoi heille: Kuulkaapa, millaista unta minä näin! 7Me olimme pellolla lyhteitä sitomassa, ja yhtäkkiä minun lyhteeni nousi pystyyn ja teidän lyhteenne kokoontuivat ympärille ja kumartuivat maahan minun lyhteeni eteen. 8Veljet sanoivat hänelle: Sinustako tulisi meidän kuninkaamme, sinäkö muka hallitsisit meitä? Ja näiden unien ja puheiden takia he vihasivat häntä yhä enemmän.
9Joosef näki vielä toisen unen ja kertoi senkin veljilleen: Taas minä näin unta, ja siinä aurinko, kuu ja yksitoista tähteä kumartuivat minun eteeni. 10Kun hän oli kertonut tämän isälleen ja veljilleen, isä nuhteli häntä: Mitä tuollaiset unet ovat olevinaan? Pitäisikö minun ja äitisi ja veljiesi muka tulla kumartamaan sinua? 11Veljet olivat kateellisia Joosefille, ja hänen isäänsä nämä tapaukset jäivät askarruttamaan.
Siitä että en ole tekemisisä ihmisten lanssa. Se on joudenkin mielestä ennenkuulumatonta. Enkä taivu psykologisiin hömpötyksiin. En sano tai pamikoi mitään tilanteessa missä joku toinen olisi suunnilleen hysteerinen.
Siitä, että näytän paljon ikäistäni nuoremmalta (olen 35). En ymmärrä, mitä kadehtimista siinä on.
Vierailija kirjoitti:
Siitä että en ole tekemisisä ihmisten lanssa. Se on joudenkin mielestä ennenkuulumatonta. Enkä taivu psykologisiin hömpötyksiin. En sano tai pamikoi mitään tilanteessa missä joku toinen olisi suunnilleen hysteerinen.
Ai olet varmaan se joka ei ole reagoinut siihen massiiviseen gang stalkingiin mitenkään? Se ei nimittäin ole voinut jäädä huomaamatta keneltäkään, paitsi jos on täysin dille.
Kauneus ja onnellisuus on se mitä muut naiset vihaavat omasta mielestään itseään paremmassa ja kauniissa naisessa. Koska se koetaan uhkana ja kilpailun voittajana.
Älykkäät naiset poikkeavat siinä,et he tunnustavat kateuden ja eivät anna sen myrkyttää omaa mieltään. Silloin se ei myöskään ilmene heidän osaltaan piikittelemisenä, ilkeilynä, valheina ja juoruiluna.
Minulle on oltu kateellisia materiasta ja joistakin matkoista, mutta huomattavasti eniten vapaaehtoisesta lapsettomuudestani, kun "sulla ei mene rahaa lapsiin, voit ostella itsellesi kaikkea kivaa, lähteä reissuun jos mieli tekee" jne.
No se lasten haluaminen on ollut heidän valinta, ei minun valinta heille :D