Siis miten ihmisillä kestää pää tätä

Kaikkien pää ei vaan kestä ja toiset ovat herkempiä ja masentuvat.

Apua täytyy hakea ajoissa.

Niin minäkin tein ja nyt on vähän parempi olla.

Klassinen psykologinen neuvo, keskity niihin asioihin mihin voit vaikuttaa ja hyväksy ne, mihin et voi. Et juurikaan voi vaikuttaa siihen, kuka missä koskakin sotii, joten siitä huolehtiminen on turhaa. Jos ei omin avuin onnistu, niin sitten ammattilaiselle hops, ennen kuin traumatisoit lapsesikin.

Auttaisiko jos ajattelisit että vaikka se pahin eli sota tulisi, ei sekään ole maailmanloppu. Sodassa kuolee jonkin verran ihmisiä, mutta esim nyt on ehkä 0,00001% ukrainalaisista kuollut sodassa (ei tarkka luku, mutta ymmärrätte pointin). Siviileistä tai lapsista kuolee vielä paljon harvempi.

Eli kyllä sinä perheinesi varmasti selviäisit. Ja en usko edes hetkeäkään sotaan. Suomi on kuitenkin esim Eu-maa, jolla on silläkin oma puolustus.

Ei kannata seurata uutisia, jos on noin heikko…

Minä olen ahdistunut, en saa kunnolla nukuttua, kun mietin, jos venäjä hyökkää Suomeen. Ahdistaa myös Ukrainan tilanne, ihmiset, eläimet siellä pommitusten keskellä. Tuntuu, että korona- ajan jälkeen pää ei enää kestä tätä. Mistä meitä rangaistaan? Tulee väkisinkin mieleen raamatun lopunajat.

Vierailija kirjoitti:

Meinaat että Venäjä kerää yhdessä yössä rajallemme satojatuhansia sotilaita kenenkään huomaamatta?Olet selvästikin kiviaikavarvas kun et mistään mitään Näytä ymmärtävän.

En halua lisätä kenenkään ahdistusta, mutta sodan voi aloittaa toisellakin tavalla kuin Ukrainassa tapahtui. Tuskin Putler toista kertaa käyttää samaa strategiaa, etenkään kun se ei tuonut nopeita tuloksia.

Voi kuule, mulla on niin monta muutakin murhetta ettei ole aikaa murehtia mitään ehkä joskus mahdollista sotaa. 

Nuorena kamalat ydinaseet oli sitten naton pohjolassa ja mistään Baltian bunkkereista ollut tietoakaan?

Oikeesti nyt jotain rotia tuohon hysteriaan. Lapset vaistoaa, jos vanhemmat on sekopäitä ja heistäkin tulee sekopäitä. Älä seuraa uutisia, jos on noin rankkaa.

Mä en ole elänyt pumpulissa, joten ei tää aika poikkea juurikaan muusta elämästä.

Vielähän tämä menee mutta odottapas tulevaisuutta kun pääset kapseliin elämään ja syömään hyönteisiä.

Olen jo unohtanut koko sodan

En usko, että Suomeen hyökätään. Ihmisillä on tietysti taipumus ajatella aina sitä pahinta skenaariota. Jos ihan faktoja mietitään, Venäjä on nyt todellisessa kusess@ pelkästään Ukrainankin kanssa. Ei Venäjä tuossa kunnossa pysty käymään sotaa monella rintamalla.

Uutisia ei kannata seurata ollenkaan, jos ne ahdistavat, ja vievät yöunet. Mieti ihan muita asioita. Katso jotain kevyitä leffoja, lue kirjoja, ulkoile lastesi kanssa (no joo, aika liukastahan tuolla on). Töissä kannattaa keskittyä vain töihin, älä pyöri netissä, jossa kuitenkin uutiset lävähtävät suoraan silmille. Helpommin tietysti sanottu kuin tehty. Keskusteluapuakin on varmasti jostain saatavilla.

Kyllä tämä tilanne ohi menee, enemmin tai myöhemmin, tavalla tai toisella. Me emme pysty maailmantilanteeseen vaikuttamaan, vaikka valvoisimme ja murehtisimme asioita kuinka paljon. Nautitaan nyt siitä, mitä meillä on juuri tässä ja nyt.

Voi voi, pienten lasten kanssa hormonit on pinnalla. Ei tässä ole mitään hätää, usko nyt.

Minä kävin terapian ja olen nyt taas terve. Pää kestää hyvin eikä tee edes tiukkaa. Uutisia seuraan ja toki huolenaiheitakin tulee mieleen. Ne ei kuitenkaan saa otetta.

Ahdistus on ikävä seuralainen. Suosittelen avun hakemista ihan jo lastesi vuoksi.

En tiedä sitten olenko jotenkin poikkeuksellisen vahva, mutta mä vaan en mieti näitä asioita sen enempää kuin on pakko. Olen sellainen ihminen joka on tavallaan aina tasaisen varautunut pahimpaan, tekemättä siitä kuitenkaan itselleen ja muille numeroa. Esimerkiksi mökillä olen se henkilö, joka huolehtii siellä olevan kaikkea "pahan päivän varalle" ja joskus mulle on naureskeltu siitä, mutta sitten kun se paha päivä on tullut, niin minä olen loihtinut kätköistäni kaiken tarvittavan. Ei meidän perheessä kukaan muu huolehdi, että mökillä on edes laastareita, haavojen desinfiointiainetta tai buranaa. Minä huolehdin, että on aina kaikkea, kyytabletteja, allergialääkkeitä, jätän jopa reseptilääkkeitä aina tarpeen varalle, jos mahdollista. Myös paloturvallisuus ei näytä kiinnostavan ketään muuta, itse olen sinne hommannut palopeittoja, häkähälyttimiä ja kaikkea muuta asiaan kuuluvaa,

Pattereista puhumattakaan. Mulle on aina naureskeltu, että haluan säilyttää mökillämme vanhan uskollisen radion ja siihen sopivia paksuja pattereita. Ja miks mulla on aina oltava kaapit täynnä kuivahiivaa, erilaisia jauhoja ja säilykkeitä. 

Lisäksi meistä kukaan ei kalasta, mutta minä olen hommannut varastoon kalastustarvikkeita ja olen vienyt mökille myös kalastus kirjasarjan, jossa kerrotaan kaikki kalastamisesta ja kalojen perkaamisesta a:sta ö:hön. Mökin kirjoista löytyy myös kaikki tietokirjat suomen kasveista ja sienistä. Näin olen siis toiminut aina. Joten ehkä sen takia en nyt niin hötkyile? Olen jotenkin aina osannut ajatella kuinka hyvin asiat meillä täällä on. 

Vierailija kirjoitti:

Ei pää kestä ei. Nukuin viime yönä 1,5 h. Säpsähtelin hereille, sydän takoi.

Sama. En ole nukkunut tuon torstain jälkeen ainoitakaan kunnon unia.