Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ei ole varaa lapsen harrastukseen!
08.03.2022 |
Lapsi aloitti kaksi vuotta sitten luistelun, emmekä todellakaan arvanneet että hän etenisi lajissa luistelukoulua pidemmälle. Luistelukoulu maksoi jonkun 110€ kausi, eli koko syksyn maksut. Se tuntui ihan kohtuulliselta kun laji oli kuitenkin mieluinen.
Sitten tulikin eteen valmentajan suositus siirtyä ensimmäiseen kehitysryhmään, jossa treenimäärät nousivat 2-3krt viikossa, eli maksua tuli 80-120€ kuussa. Tällöin jo kauhistelin maksuja mutta sinnittelimme niiden kanssa vielä menemään.
Nyt on ollut edessä treenaaminen kilparyhmässä, jossa maksut onkin sitten ihan toista luokkaa. 4-5krt viikossa harjoittelevien maksut on 170-210€ kuukaudessa ja nyt pienempi lapsikin alkoi haluta saman lajin pariin.
Tähän ei oikeasti ole kohta enää varaa, mutta miten painaa jarrua tässä kohtaa kun lapsi rakastaa harrastustaan ja on edennyt siinä kuitenkin hyvin? Voinko hakea jostakin harrastustukea, koska en itsekään ole mikään kovapalkkainen vaan ihan keskitason palkansaaja joka alkaa olla aika pulassa näiden maksujen kanssa.
Kommentit (29)
Meidän perheessä harrustukset jo alunperin valitiin niiden hintojen mukaan.
Kaikenlaistahan ne lapset haluasivat harrastaa, mutta kaikenlaisiin harrastuksiin ei perheillä vaan rahat riitä.
Ja kilpailutasolla tulee kaikki monenmoiset muutkin maksut. Lisenssimaksut on kai jo joka lajissa, aivan lähes alusta alkaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä harrastustukea? Kuka sen harrastustuuen teille maksaisi? Ja miksi?
Vai luuletko että sossu alkaisi rahoittamaan jonkun lapsen kilpaurheilutasoista harrastusta?
Meillä ei ole näihin lähdetty ihan jo sen takia, että esimerkiksi just se taitoluistelu ei kuitenkaan johda yhtään mihinkään ikinä, loukkaantumisriskit on isot, anoreksia yms. on piireissä yleisiä plus että se vie ihan liikaa aikaa ja rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaisissa harjoitusmäärissä ole mitään järkeä. Pari kertaa viikossa on riittävästi.
Tuollaisilla harjoitusmäärillä ei kehity. Kuudet treenit viikossa jäällä ja oheiset päälle.
Se on sellaista huijausta tuo lasten liikunta. Kunnon vaihtoehtoa harrastaa ei tarjota, vaan melkeinpä pakotetaan liittymään kilparyhmään, jos tahtoo vuosin karttuessa saada mielekästä treeniä. Harva tahtoo ammattilaiseksi, mutta useampi treenaa joitakin vuosia niin vakavasti, kuin pyrkisi tekemään urheilusta uraa.
ex-joukkuevoimistelija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaisissa harjoitusmäärissä ole mitään järkeä. Pari kertaa viikossa on riittävästi.
Tuollaisilla harjoitusmäärillä ei kehity. Kuudet treenit viikossa jäällä ja oheiset päälle.
Kehittyy varmasti mutta hitaammin. Miksi satsata aikaa ja rahaa hommaan, joka ei elätä eikä edes edistä terveyttä suurilla harjoitusmäärillä?
Muiistan jääkiekossa sarjaa elampana treenattiin esim paljon enemmän fyysistä harjoittelua tyyliin harjoituksissa laitettiin esim kiekkomaali selkään mitä piti vetäää ja jossa luisteluvoiima kehittyi. Ihan erilaista treeeniä kuin rutiiiininomaiset harjoitteet ja joista sittten tulikin enemmän niitä sm liiga pelaajia sittten. Minuut laitettiin sinne treeneihin mukaaan ja näiin sitä hommaaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitään järkeä, jos ei ole varaa. Kukaan ei halua maksaa ylikalliita harrastuksia lapsellenne, paitsi ehkä te tai isovanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Muiistan jääkiekossa sarjaa elampana treenattiin esim paljon enemmän fyysistä harjoittelua tyyliin harjoituksissa laitettiin esim kiekkomaali selkään mitä piti vetäää ja jossa luisteluvoiima kehittyi. Ihan erilaista treeeniä kuin rutiiiininomaiset harjoitteet ja joista sittten tulikin enemmän niitä sm liiga pelaajia sittten. Minuut laitettiin sinne treeneihin mukaaan ja näiin sitä hommaaa.
Etttä tyyliin voisi vaikka kuvitella että joku huippuvalmentajan palkkaaaminen vaikka viikoksi niiin voi heti sanoa etttä sulla on vaikka tekniikasssa tämä ja tämä ontuuu että korjaaa niitä ja pyri tätä ja tätä kehitttämäään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tuossa on muutama paikka kokeiltavaksi. IS:n pari vuotta vanha juttu.
https://www.is.fi/muutlajit/art-2000005968684.html
Jos ei ole rahaa, niin ei harrasteta. Elämässä on pettymyksiä, ja lapsen olisi hyvä oppia se mahdollisimman aikaisin elämässä. Urheiluharrastus on silti siinä mielessä hyvä harrastys, että lapsella ei ole aikaa pöljäillä ns. "huonomman kaveripiirin" kanssa esimerkiksi ryyppäämässä tai harrastamassa ilkivaltaa, ja kuntokin pysyy hyvässä kunnossa. Suosittelisin että jätätte tuon harrastuksen 1-3 kertaan viikossa ja maksatte sen 80-120e kuussa, oma liikuntaharrastukseni oli tuota luokkaa 15-vuotiaaksi asti milloin lopetin ja keskityin enemmän opiskeluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harrastustukea voi hakea mll:ltä. Me ollaan saatu joka kevät ja syksy pari vuotta, mutta toki kauden maksu on paljon pienempi.
Höpöhöpö. Lapsi voi harrastuksestaan löytää suuren palon sen etenemiseen ilman mitään negatiivisia "riittää kaksi päivää viikossa" ajatuksia. Voi riittää, kyllä. Mutta jos lapsella on palo harrastukseen, niin antaa palaa! Luuletteko että ammatti urheilijat ovat treenanneet kahdesti viikossa? Taidemaalareille riittänyt kerran viikkoon kuviskoulu?
On mahtavaa että lapsi on innostunut suuresti lajista! Lasta ei saa pakottaa mihinkään, vanhempien painostuksesta ym mutta jos lapsi itse HALUAA niin onhan se mahtavaa.
On olemassa varmasti eri paikkoja, josta saa tähän taloudellista tukea. Kaupungeissa voi olla esim omia säätiöitä, joista pystyy hakemaan. Ota AP rohkeasti selvää. Luisteluseuroilla voi kilpatasoon olla omia seuroja, josta saa väline hankintoihin apua. Myös hope tarjoaa harrasteapua maksuihin. Toivottavasti teillä olisi myös kummeja, isovanhempia ym, jotka voisi pienellä summalla kuussa tukea tätä.
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En uskaltaisi omia tyttöjä päästää baletin, voimistelun tai taitoluistelun pariin. Ovat olleet selvästi perfektionistisia jo jostain 2v alkaen kuten olin itsekin ja oken itse sairastanut anoreksiaa jo jostain 10 v iästä. (Siis parantunutkin toki hyvin pitkälti, mutta parin kilon laihduttelua teen salaa joskus, kunhan ei lähde laukalle. En laske kaloreita eikä ole sellaisia muita pakkoajatuksia kuitenkaan.)Nuo paikat kannattaa kiertää kaukaa. Lapset tykkää kyllä tanssia, nykytanssia ja jazzia olen päästänyt kokeilemaan. Lisäksi ratsastusta, musiikkia, kuvataiteita ja itsepuokustuslajeja. Onneksi niistä ovat innostuneet. Tämä hyvinkin ohiksena eikä auta yhtään noiden maksujen kanssa, kutta kiertäisin oikeasti kaukaa varsinkin nykyaikana kun mikään ei noissa lajeissa riitä. Jos on pakko harrastaa luistelua niin voisiko muodostelmaluistelu kuitenkin olla se juttu?
Vierailija kirjoitti:
Harrastustukea voi hakea mll:ltä. Me ollaan saatu joka kevät ja syksy pari vuotta, mutta toki kauden maksu on paljon pienempi.
Muistin väärin. Olikin pelastakaa lapset ry:n kautta.
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö. Lapsi voi harrastuksestaan löytää suuren palon sen etenemiseen ilman mitään negatiivisia "riittää kaksi päivää viikossa" ajatuksia. Voi riittää, kyllä. Mutta jos lapsella on palo harrastukseen, niin antaa palaa! Luuletteko että ammatti urheilijat ovat treenanneet kahdesti viikossa? Taidemaalareille riittänyt kerran viikkoon kuviskoulu?
On mahtavaa että lapsi on innostunut suuresti lajista! Lasta ei saa pakottaa mihinkään, vanhempien painostuksesta ym mutta jos lapsi itse HALUAA niin onhan se mahtavaa.On olemassa varmasti eri paikkoja, josta saa tähän taloudellista tukea. Kaupungeissa voi olla esim omia säätiöitä, joista pystyy hakemaan. Ota AP rohkeasti selvää. Luisteluseuroilla voi kilpatasoon olla omia seuroja, josta saa väline hankintoihin apua. Myös hope tarjoaa harrasteapua maksuihin. Toivottavasti teillä olisi myös kummeja, isovanhempia ym, jotka voisi pienellä summalla kuussa tukea tätä.
Tsemppiä!
Kuviskoulua on tyypillisesti kerran viikossa, isoin työ tehdään kotona itse. Ja kuvista voi harrastaa ilmaiseksi kuvispainotuksessa.
Eikä se rasita kehoa tai haittaa koulunkäyntiä kuten liiallinen liikuntaharrastus.
Eikö sitä voi harrastaa rennommin? Ammattilaisurheilijoilla on tunnetusti lyhyt ura, ja sponsoreita.
Tuon takia olen jo lapsen vauva-aikana miettinyt, mitä EI pääse harrastamaan, koska kaikkeen ei tule olemaan varaa, eikä minulla myöskään ole kiinnostusta kuskata mihinkään (jalkapallon/jääkiekon) pelimatkoille, tai toimia palkkatyön jälkeen pakollisena ilmaistyövoimana näiden harrastusseurien eteen. Jos ei lähtökohtaisesti mahdollista lapsen innostumista liian kalliista harrastuksesta, mikä ajaisi perheen vararikkoon tai on muilta perheenjäseniltä pois, ei voi pettyäkään siitä, jos harrastus joudutaan rahatilanteen vuoksi lopettamaan.
Itsellä ei ollut mitään maksullisia harrastuksia kodin ulkopuolella, joten pelasin ja piirsin, ja ihan normaali ihminen minusta kasvoi. Olisinhan minä halunnut ballerinaksi tai ratsastamaan, mutta ei ole tasapaino ihan kunnossa, eikä ollut kyytiä tai rahaa talleille, niin jäi siihen. En jäänyt aikuisena kaipaamaan. Lapsenakin nuo toiveet oli olemassa lähinnä sen takia, kun "kaikki muutkin harrastivat". Lopulta ei ollut montaakaan kaveria, jolla olisi oikeasti ollut joku maksullinen harrastus :D
Mieheni sen sijaan harrasti jalkapalloa ja yleisurheilua koko nuoruutensa, eikä niistä lopulta mitään hyötyä ollut. Päätyi koneella istuvaksi tupajumiksi, joka kiinnostuu urheilusta vain satunnaisesti, esim. harrasti aikidoa muutaman kuukauden ja lopetti, kokeili salia muutaman kuukauden ja lopetti, joogaa kerran viikossa, ei ulkoile jne. Itse opin hyötyliikunnan merkityksen, kun ei mitään muita (urheilu-)harrastuksia ollut.
Odota että treenejäx6 niin se on 500e/kk plus puvut ja leirit ja yksityistunnit ja kisamatkat. Luistelu on kallein harrastus missä ei perusväline luistimet ja terät ole ”kuin sen 500-1000e/kausi lapsilla Kalliimpia lajeja lapsella varmaan vaan moottori tai hevosurheilu missä
välineet ja niiden huolto todella kalliita.
Alue: Aihe vapaa
Ei tuollaisissa harjoitusmäärissä ole mitään järkeä. Pari kertaa viikossa on riittävästi.