Kääpiövillakoira vai bichon frise?
Olen melko aktiivinen opiskelija. Asun yksin kerrostalokaksiossa. Koira tulisi ihan "kotikoiraksi" eli ei näyttelyitä eikä agilityä (ainakaan kilpailullisesti). Olen nyt näiden kahden rodun vaiheilla. Kertokaa kokemuksia roduista ja kumpi mielestänne sopisi minulle paremmin :)
Kommentit (14)
Minä taas suosittelen villistä, ihan vaan koska tiedän monen agilityosaajan sanovan niiden olevan suht hyvin pärjääviä lajissa. Ovat älykkäitä ja oppivat nopeasti. Toisessakaan rodussa ei siis mitään vikaa ole.
Meillä 8-vuotias Bichon, joka on aivan ihana. Kerrostaloon ei kuitenkaan sopeutunut, koska on hyvin haukkuherkkä kaikille äänille. Myös kaverillani Bichon, jolla sama ongelma. En tiedä onko tuo haukkuherkkyys mitenkään rotuun kuuluva piirre, vai onko vain sattumaa että molemmilla haukkuherkkä Bichon.
[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 01:14"]Meillä 8-vuotias Bichon, joka on aivan ihana. Kerrostaloon ei kuitenkaan sopeutunut, koska on hyvin haukkuherkkä kaikille äänille. Myös kaverillani Bichon, jolla sama ongelma. En tiedä onko tuo haukkuherkkyys mitenkään rotuun kuuluva piirre, vai onko vain sattumaa että molemmilla haukkuherkkä Bichon.
[/quote]
Meilläkin bichoni haukkuu sisällä ja terassilla. Lenkillä käyttäytyy tosi nätisti, mutta kotona aina ilmoittaa jos joku kävelee pihalla tai kun ovikello soi.
[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 01:14"]
Meillä 8-vuotias Bichon, joka on aivan ihana. Kerrostaloon ei kuitenkaan sopeutunut, koska on hyvin haukkuherkkä kaikille äänille. Myös kaverillani Bichon, jolla sama ongelma. En tiedä onko tuo haukkuherkkyys mitenkään rotuun kuuluva piirre, vai onko vain sattumaa että molemmilla haukkuherkkä Bichon.
[/quote]
Meillä taas hyvin hiljainen Bichon (olen vastaaja 2?). Haukkuu toki lyhyesti ohi kävelevät koirat, jos päivystää maahan asti olevan ikkunan edessä eteisessä ja jos huomaa, niin ruohoa jyrsivät city-kanit. Tosin ei hauku enää naapureita, eli paria koirakaveria tässä samalla kadulla. Mutta ei hauku esim. ovikelloa.
Jos lapset riitelevät kovaan ääneen, ottaa siihen kyllä haukkua hieman, erityisesti, koska esikoinen on koiran ns. emäntä.
En ole kuullut, että haukkuherkkyys olisi jotenkin Bichonin rotuominaisuus. Niin typeriä olimme, että emme tätä selvittäneet, kun pentua valitsimme. Meillä taisi käydä siis tuuri :)
[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 00:18"]
Minä taas suosittelen villistä, ihan vaan koska tiedän monen agilityosaajan sanovan niiden olevan suht hyvin pärjääviä lajissa. Ovat älykkäitä ja oppivat nopeasti. Toisessakaan rodussa ei siis mitään vikaa ole.
[/quote]
Ap ei etsinyt koiraa agilityn harrastamiseen... Minulta ääni bichonille!
Molemmat kivoja rotuja ja varmisti kumpi tahansa sopii kerrostaloon kunhan opettaa jo pennusta asti, ettei hauku kaikille kerrostalon äänille. Naapurit ei tykkää.
Bichonin turkki vaatii sitten todellakin aikaa ja hoitoa,että pysyy valkoisena ja takuttomana.Itse pesen koirat joka kolmas viikko,siihen päälle föönaukset ja kerran kuussa trimmaukset.Harjaan myös joka toinen päivä.Omistan neljä bichonia 14,8,5 ja 2. vuotiaat.Luonne on kaikilla hyvä.
Meillä on bichoni ja on kyllä maailman ihanin otus. Itse pidän bichonin vähän rotevammasta ulkomuodosta verrattuna villikseen. Helppo koulutettava ja tosiaan kun turkin pitää lyhyenä niin ei minusta mitenkään kovin vaikeahoitoinen. Kurakeleillä valkoisesta turkista ei tosin tietoakaan.
Meidän bichoni on todella kiintyvää sorttia ja kärsikin pienenä aika pitkään eroahdistuksesta eli ei tosiaan ole mikään paljon yksinään viihtyvä koira vaan haluaa olla aina kaikessa mukana. Pärjää paskasäällä lyhyellä pissatuksella, mutta jaksaa helposti myös monta tuntia ulkoilua. Ääneni siis bichonille!
[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 00:37"]Bichonin turkki vaatii sitten todellakin aikaa ja hoitoa,että pysyy valkoisena ja takuttomana.Itse pesen koirat joka kolmas viikko,siihen päälle föönaukset ja kerran kuussa trimmaukset.Harjaan myös joka toinen päivä.Omistan neljä bichonia 14,8,5 ja 2. vuotiaat.Luonne on kaikilla hyvä.
[/quote]
Minusta on hassue että joidenkin mielestä bichonin turkki on todella haastava. Ymmärrän jos pidetään näyttelykunnossa, mutta en oikein muuten. Meidän bichoni pestään ja trimmataan kk-kahden välein. Kesällä vedetään koneella lyhkäiseksi. Tosi pahalla kurakelillä huuhdellaan maha ja tassut, samoin jos pyllyyn jää jotain sekä joskus talvisin kun tulee takkuja niin harjaillaan pesujen välillä. Trimmaukseen menee pesuineen ehkä max 1,5h. Ei minusta kauhean mahdotonta jos vaikka vertaa siihen aikaan mitä käytän vaikka oman tukkani laittoon.
Molemmat on kivoja ja söpöjä. Ottaisin villakoiran. Se on ehkä älykkäin koirarotu, tätä on tutkittu. Tunnen useamman, ja ovat kaikki aivan hurmaavia.
Itsellä on vähän huono kokemus tuttavan villakoirasta, joka räksyttää ja vahtii kaikkia tuntemattomia. Tosin kaipa kasvatuksesta/koulutuksesta/sosiaalisen puolen hoitamisesta kiinni. Äänestäisin kuitenkin bichonia
No tietenkin Bichon :) Ei vaan, meillä tietenkin maailman ihanin Bichon...
Molemmat rodut minusta ihania, sellaisia rapsutuksesta tykkääviä, eivät vaadi mitään hirmuisen pitkiä lenkkejä, mutta ovat kuitenkin ihan kivaa lenkkiseuraakin (me teemme max. n. 45 min lenkkejä). Ovat sellaisia oikein kiintyviä, makoilevat pää sylissäsi kun katsot telkkaria. Toisaalta ainakin meidän Bichon rakastaa juoksemista ja esteiden yli hyppimistä, agilitya emme ole hänen kanssaan harrastaneet.
Toy-poodelin ruskea turkki ehkä armeliaampi, kuin Bichonin valkoinen, en tiedä? Opettelemme vasta Suomessa asumista, eli kurakelit ovat vasta tulevaisuutta meille, eli en tiedä kuinka työlästä kuran peseminen on.
Molemmissa roduissa tietty trimmaamisen tarvetta aika useinkin ja turkkia pitää kammata. Mutta jos pitää sellaisen lyhyen frisyyrin, ei ole niin työläs kuin aina sanotaan. Näyttelykoirien trimmit ja kampaukset sitten erikseen.
Molemmat minusta hyviä valintoja. Toyt pysyvät yleensä pienempinä, jos sillä on merkitystä. Meidän Bichon painaa n. 6 kg.