Huvittaa ihan pienten lasten äidit, jotka kehuvat lapsensa syövän mitä vain

jep, odotetaan kun N-P kasvaa ja hänellä on oma tahto

No meidän "Niko-Petteri" on aina nauttinut kaikista ruuista, nyt ikää 18 v. Ei mennyt missään vaiheessa koulussakaan mukaan kavereiden "yök"-linjalle.

Mä myös olen aina syönyt mitä vain. Vaikka sä tai sun lapset ei syö, ei se tarkota etteikö muut söisi :D Kyllä meillä ransikset lapsille maistuu mut niin maistuvat myös kasviksetkin.

Minä olin yksi noista äideistä siihen asti kun lapsi oli alle 3-vuotias. Hän oli innokas maistelemaan uusia ruoka-aineita feta- ja homejuustoista oliiveihin ja minä olin ylpeä siitä, että me kasvatamme lapsestamme kulinaristia. Aika pian kolmevuotissynttäreiden jälkeen tahti kuitenkin alkoi muuttua, ruokapöydässä yleiseksi lauseeksi vakiintui "en tykkää" tai "en halua", ja sitä alamäkeä tässä on menty jo kohta kymmenen vuotta. No nyt teini-iän kynnyksellä alkaa tulla taas uskallusta kokeilla uusia makuja, mutta kaukana ollaan vielä siitä alle kolmevuotiaasta "kulinaristista".

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 08:35"]

Taas yksi avautui että hänen Niko-Petterinsä syö kyllä mitä vain eikä hänelle ole koskaan annettu ranskalaisia eikä nakkeja, koska ne ovat niiiiiiin kamalaa roskaa. No hyvä. N-P syö sinisimpukoita, rapuja, sushia, kaikkea mahdollista. Ja N-P ei kyllä suostuisi katsomaankaan nakkien päälle. Heidän perheellään on niiiiiin hyvä makuaisti ja ruokailun taso.

Jep. Odottakoon vain kun N-P hieman kasvaa.

[/quote]

Jos N-P ei syö nakkeja, niin eihän se silloin syö mitä vain.

Kuuluukohan lasten kulttuuriin jotenkin se yäk? Oppivatko toisiltaan tarhassa ja koulussa? Jos ensin kotona pienenä syö kaikkea ja sitten menee tarhaan ja siellä oppii yäk?

Meidän 1v syö kaikkea mitä muukin perhe, suht terveellisesti ja 2v on täysin eineslinjalla, purkkiruokaa, limukka ja sipsit maistuu...

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 08:44"]Kuuluukohan lasten kulttuuriin jotenkin se yäk? Oppivatko toisiltaan tarhassa ja koulussa? Jos ensin kotona pienenä syö kaikkea ja sitten menee tarhaan ja siellä oppii yäk?
[/quote]

Aika varmasti. Meillä ainakin kaunistelematta lapsi muuttui aivan kauheaksi kun aloitti päiväkodin. Huutaa, sössöttää( ryhmässä 3-4 vuotiaita) ja temppuilee ruokapöydässä. Tässä odottelen milloin alkaa vaatimaan jo vaippaa :D

No enpä tuolla lailla kehuskele, enkä väitä, etteivät nakkeihin koske, mutta kyllä ne silti tykkäävät erikoisistakin ruoista ja syövät ihan kaikkea. Meillä nyt vain syödään monipuolisesti, käydään ravintoloissa ja matkustetaan paljon. Miksi lapsille pitäisi olla muusta perheestä poikkeava ruokavalio? Kaksi on nyt jo koululaisia, en usko että enää rupeavat nirsoilemaan. Pienin on varsinainen herkkusuu, joka tasan vaatii maistiaisia kaikkien isompien lautasilta.

Miksi luulet että lapsi muuttuu vanhetessaan? Mun 7v tytär syö noita kaikkia, on aina syönyt.. Muuttuuko se makuaisti jotenkin radikkaalosti vaikka 10 veenä?

Kannattaa muistaa myös nämä aistiyliherkät "nirsot" lapset. Minulla tälläinen kilon painoisena syntynyt keskoslapsi joka alkoi syödä kunnolla vasta 5-vuotiaana. Painokin nousi vuodessa 12 kiloa. On nielun ja suunalueen yliherkkyyttä. Nyt 12 ja edelleen on vaikeuksia syödä tiettyjä asioita. Esim kasvikset ja hedelmät. Ihan terve on muutoin.

Joo, ja sitten kun se on ylipainoinen, niin aletaan miettiä, miten se ei söisi mitä vaan eteen tulee. Kyllä ihmiset on tyhmiä...

No mun esikoinen syö noin. On nyt teini. 

Minä N-P olin tosi tosi nirso lapsena, vaikka ei todellakaan tarjottu mitään ranskalaisia tai nakkeja, limuja tai karkkeja pienenä. Limua taisin juoda ensimmäisen kerran 6-vuotiaana ja jos jotain "roskaruokaa" sain, niin se oli tosi harvoin ja vain pidemmillä automatkoilla. Mutta eipä tämä terveellinen ruokavalio tehnyt minusta lapsena mitenkään kaikki ruokaista.

Missähän vaiheessa kasvua tämä vaihe tulee jossa niille ei enää kelpaa ns. terveellinen ruoka? Meillä lapset on 13 ja 15 eikä ole vielä tullut... 

Siinä mielessä ovat kyllä nirsoja että koulun ruokaa inhoavaat syvästi, samoin hampurilaisia, useimpia karkkeja suklaata lukuun ottamatta jne. Mutta monet erilaiset kasvikset joita monet lapset ja nuoret ei mielellään syö, äyriäiset, jne maistuu mainiosti.

No esim meidän kuopus aloitti "kotiruokailun" 10 kuisena graavilohella - oli aivan hulluna siihen ja on edelleenkin. Tähän mennessä ei ole tullut nirsoiluvaihetta, on nyt 13v. Maistaa innokkkaasti kaikkea mahdollista mitä eteen maailmalla tuodaan.... Ja on pysynyt vielä hoikkanakin. Isommat sisarukset samanlaisia kaikkiruokaisia.

Ps nakit ja ranskalaiset ei tosiaankaan kuulu hänen "herkkuruokiinsa", syö kyllä niitäkin ehkä kerran kuukaudessa mutta ei koskaan pyydä tekemään.

Minun lapseni syö mitä annetahan! Ylijääneet teurasjätteet maustan hoopee-soossilla! Hyvä persut!

Minun lapseni ei ole ikinä syönyt mitä vaan. Ja tiiättekö mitä. Ei haittaa pätkääkään. Terve on ja hyvin kasvaa.

Kuuntelen aina kiltisti näitä "minun lapseni syö mitä vaan" (mikä yleensä tarkoittaa jostain syystä ylisuolaisia tai etikkapohjaisia ruokia, mihin mieltyminen on geneettinen ominaisuus joka periytyy, ei merkki erinomaisesta kasvatuksesta) ja mielessäni ajattelen, että joo, todella, lapsihan on hengissä joten todistettavasti hän on joskus jotain syönyt. Hyvähyvä.

Onkohan muissakin maissa feta- ja homejuusto, oliivit ja simpukat kulinaristiuden huipentuma?

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 09:36"]

Onkohan muissakin maissa feta- ja homejuusto, oliivit ja simpukat kulinaristiuden huipentuma?

[/quote]

Ja onkohan muissa maissa myöskään tällaista "pakkoa" innostua kaikesta mahdollisesta syötävästä? Meillä näitä eksoottisia herkkuruokia näyttää olevan kaikenlaiset merenelävät sekä kaikki mikä on tönkkösuolattu että nämä ruuat on etelänmaissa ylipäänsä säilyneet. Oliivit ja fetajuustot, homejuustot ja monet muut "herkut" ei oikeasti maistu yhtään millekään jos niistä otetaan pois suola ja rasva.