Lue keskustelun säännöt.
MIES! Kerro isyydestäsi!
06.08.2015 |
Halusitko lapsia? Minkälaista oli tulla isäksi? Miltä isyys tuntuu nyt?
Puolisoni ei ole varma haluaako lapsia ikinä, olisiko sinulla kertoa mitä ihanaa isyydessä on? Miten tsemppaisit asian kanssa pähkäileviä miehiä?
Kommentit (32)
Otsikossa pitäisi lukea jotain seksiin liittyvää, että miehet edes avaisivat tämän ketjun :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli satunnaista seksiä mutta tietämättäni tämä nainen teki kaikkensa tullakseen raskaaksi. Joten tietenkin hän pamahti paksuksi erittäin nopealla aikataululla. Emme asuneet kummankaan kotikaupungissa joten muuttohan siinä tuli ja työpaikkani irtisanoin. Omalta osaltani halusin tehdä yhden naisen kanssa lapset joten nyt on siunaantunut muutama. Naisen kanssa on erittäin vaikeaa elää yhdessä joten asumme erillään...
Puolisoa ei pidä "painostaa" lapsiin!!!! Jos sinä olet varma, että haluat lapia, onko miehesi sinulle oikea? Minkä ikäinen olet? En jättäisi ainakaan enää kolmeviitosena itseäni tilanteeseen, jossa en voisi olla varma kumppanin lapsihalukkuudesta. Siis jos itse todella tietäisin haluavani lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse epäilin aina olevani liian kypsymätön isäksi. Halusin matkailla mimmien ja kavereiden kanssa. Katsoa rauhassa leffat ja valvoa yöt ja nukkua pitkään päivälle. Juoda ja tupakoida rauhassa. 30-vuotiaana sain lapsen yrittämättä sen kummemmin. Koin yhtäkkiä olevani vanha isä, ja nautin elämänkokemuksestani ja siitä ettei ollut palavaa halua mihinkään muualle kuin siihen että olen lapseni kanssa, läsnä. Kaikki ylimääräinen jäi. Vauva-ajan jälkeen sitä vapautta jälleen kaipasi. Tuli se aika. Nyt, nelikymppisenä, sain toisen lapsen, ja tunnen jälleen samoin kuin ensimmäisen lapsen kanssa. Oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Olen tässä, enkä muuta tarvitse. Jos jotain olen oppinut itsestäni, on se, että kun tulee se aika, tulee ne taidot millä selviydyn niistä ajoista.
Uskon että sinäkin.
Tv nimim. Vanha isä
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 09:43"]
Itse epäilin aina olevani liian kypsymätön isäksi. Halusin matkailla mimmien ja kavereiden kanssa. Katsoa rauhassa leffat ja valvoa yöt ja nukkua pitkään päivälle. Juoda ja tupakoida rauhassa. 30-vuotiaana sain lapsen yrittämättä sen kummemmin. Koin yhtäkkiä olevani vanha isä, ja nautin elämänkokemuksestani ja siitä ettei ollut palavaa halua mihinkään muualle kuin siihen että olen lapseni kanssa, läsnä. Kaikki ylimääräinen jäi. Vauva-ajan jälkeen sitä vapautta jälleen kaipasi. Tuli se aika. Nyt, nelikymppisenä, sain toisen lapsen, ja tunnen jälleen samoin kuin ensimmäisen lapsen kanssa. Oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Olen tässä, enkä muuta tarvitse. Jos jotain olen oppinut itsestäni, on se, että kun tulee se aika, tulee ne taidot millä selviydyn niistä ajoista.
Uskon että sinäkin.
Tv nimim. Vanha isä
[/quote]
Onko saman naisen kanssa molemmat lapset? Jos ei niin miksi ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempaa ei olekkaan kuin isyys ja lapset
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 10:03"]
Parempaa ei olekkaan kuin isyys ja lapset
[/quote]
Ja perustelut vielä tähän...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ollut ajatellut lasten hankkimista. En oikein tiennyt haluanko vai en. Sain tytön 17-vuotiaana. Olin tosi nuori, tiedän, mutta oli se ihan uskomaton fiilis saada tyttö ensi kertaa syliin. En muuttaisi mitään, olen periaatteessa yh, koska hänen äiti ei ole kuvioissa kuin satunnaisesti. Sillon, kun sain tietää että musta tulee isä, oli se ihana tunne kaiken pelon sisällä.
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 10:08"]En ollut ajatellut lasten hankkimista. En oikein tiennyt haluanko vai en. Sain tytön 17-vuotiaana. Olin tosi nuori, tiedän, mutta oli se ihan uskomaton fiilis saada tyttö ensi kertaa syliin. En muuttaisi mitään, olen periaatteessa yh, koska hänen äiti ei ole kuvioissa kuin satunnaisesti. Sillon, kun sain tietää että musta tulee isä, oli se ihana tunne kaiken pelon sisällä.
[/quote]
Ohhoh sä oot tosi nuorena saanut lapsen. Itellä 16-vuotias poika, en voisi koskaan kuvitella että hänestä tulisi vuoden päästä isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jo on hiljaista taas kuin huopatossutehtaassa!
Vanhemmuus on parasta voittaen parisuhteen 100-0. Parasta on nähdä, miten lapsi kasvaa ja kehittyy kohti itsenäistä aikuista. Kun lapsia saisi ilman nalkuttavia ämmiä, kaikki olisi täydellistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaimo lapsia ensin ehdotti mutta toki tiesin että niitä halusia kun pillerit lopetti. Sinällään olin aina tiennyt että haluan lapsia joten kun asia sitten 27-vuotiaana tuli ajankohtaiseksi päätös oli helppo vaikka talous silloin vähän huolettikin kun olin vasta valmistumassa ja töistä ei ollut tietoakaan.
Sinällään vanhemmuus on ollut oikein mukavaa ja olen puuhannut lasten kanssa vaikka mitä. Hoitovapaalle en kuitenkaan jäänyt mutta jos kolmas lapsi olisi tehty (et tehdä) niin varmasti jäisin.
Nyt kun lapset ovat isompia aika menee lasten harrastuksissa ja sekin on ihan mukavaa vaikka omat jäävätkin valitettavasti aika vähiin.
Lapset ovat siis olleet oikeasti hieno asia, vaikka toki raskaitakin aikoja on ollut. Tällä hetkellä ehkä eniten ärsyttää murrosikä mutta kohta ovat niin isoja että voidaan vaimon kanssa ottaa omaa aikaa helpommin. Kun lapset olivat pieniä niin meillä ei ollut oikeastaan minkäänlaista tukiverkkoa lähellä ja ensimmäiseen 4 vuoteen lapset olivat hoidossa muualla 2 yötä mutta eipä tuokaan nyt kamalaa ollut vaikka joillekin parisuhde kuulostaa olevan tuhoon tuomittu jos ei saa vähintään kerran kuussa vanhempien yhteistä aikaa.
Mies 40
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 10:24"]
Vaimo lapsia ensin ehdotti mutta toki tiesin että niitä halusia kun pillerit lopetti. Sinällään olin aina tiennyt että haluan lapsia joten kun asia sitten 27-vuotiaana tuli ajankohtaiseksi päätös oli helppo vaikka talous silloin vähän huolettikin kun olin vasta valmistumassa ja töistä ei ollut tietoakaan.
Sinällään vanhemmuus on ollut oikein mukavaa ja olen puuhannut lasten kanssa vaikka mitä. Hoitovapaalle en kuitenkaan jäänyt mutta jos kolmas lapsi olisi tehty (et tehdä) niin varmasti jäisin.
Nyt kun lapset ovat isompia aika menee lasten harrastuksissa ja sekin on ihan mukavaa vaikka omat jäävätkin valitettavasti aika vähiin.
Lapset ovat siis olleet oikeasti hieno asia, vaikka toki raskaitakin aikoja on ollut. Tällä hetkellä ehkä eniten ärsyttää murrosikä mutta kohta ovat niin isoja että voidaan vaimon kanssa ottaa omaa aikaa helpommin. Kun lapset olivat pieniä niin meillä ei ollut oikeastaan minkäänlaista tukiverkkoa lähellä ja ensimmäiseen 4 vuoteen lapset olivat hoidossa muualla 2 yötä mutta eipä tuokaan nyt kamalaa ollut vaikka joillekin parisuhde kuulostaa olevan tuhoon tuomittu jos ei saa vähintään kerran kuussa vanhempien yhteistä aikaa.
Mies 40
[/quote]
Kiva kuulla, että jotkut ihan nauttivat vanhemmuudesta. Juuri näin. Ei pidä hankkia lapsia jos kasvatustyö ei huvita. Itse olen nainen ja lapseton.
Oon ollut koti-isänä pian 3 vuotta ja tämä on ollut elämäni parasta aikaa. En tietenkään suosittele jokaiselle, koska kaikki ei sellaisesta nauti. Itse olen aina tiennyt haluavani isäksi.
Isä 35v
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 10:08"]En ollut ajatellut lasten hankkimista. En oikein tiennyt haluanko vai en. Sain tytön 17-vuotiaana. Olin tosi nuori, tiedän, mutta oli se ihan uskomaton fiilis saada tyttö ensi kertaa syliin. En muuttaisi mitään, olen periaatteessa yh, koska hänen äiti ei ole kuvioissa kuin satunnaisesti. Sillon, kun sain tietää että musta tulee isä, oli se ihana tunne kaiken pelon sisällä.
[/quote]
Minkä ikäinen oot nyt? :)
Tämä on kiinnostava aihe, nostan.