Lue keskustelun säännöt.
Haluan karsintakurssit takaisin yliopistoon!
05.08.2015 |
Muinoin oli jotenkin niin, ettei ollut pääsykoe- tai ylioppilastodistusvaatimuksia (muuta kuin että oli ylioppilas). Yliopistoon mentiin ja ensimmäisenä vuonna huonoimmat putosivat pois tenttimenestyksen perusteella.
.
Minusta olisi hyvä asia. Ei tulisi turhia välivuosia. Jokainen kuitenkin oppisi jotakin jne.
Kommentit (18)
Kaipa tuokin joskus tulee. Koko ajanhan vanhat ideat kiertää uusina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisi olla hyväkin juttu. Motivaatiottomista osa putoaisi pois, mutta sitten joukossa olisi kuitenkin niitä, jotka ovat hyviä missä tahansa lukematta. Minun kanssani samoilla kursseilla oli muutama, jolla ei juurikaan ollut motivaatiota, mutta pää kuin partaveitsi. Siinä he sitten repivät vitosia asioista, jotka eivät kiinnostaneet. No, ehkä he aikanaan kuitenkin häipyisivät kiintoisammille aloille, mene ja tiedä.
Minä myös! Tehdäänpä kansalaisaloite tästä.
Siinä olisi monia hyviä puolia, ainakin esim. lääketieteellisessä. Ei mitään kalliita valmennuskursseja, vaan kaikki olisivat samalla viivalla. Etevimmät kyllä voisivat osoittaa sekä kykynsä että motivaationsa.
Ennakkoharjoittelu pitäisi myös olla pakollisena tai ainakin huomattavasti lisäpisteitä antava ainakin ammattikorkeakouluissa niin kuin se oli ennen monissa opistoissa. Siinä myös mitattaisi motivaatiota. Entiseen aikaan melko moni luopui opiskelupaikastaan harjoitteluvuoden aikana, ja useimmat opinnot loppuun suorittaneet pysyivät alalla ja ammatissaan eläkeikään saakka.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 17:09"]
Minä myös! Tehdäänpä kansalaisaloite tästä.
Siinä olisi monia hyviä puolia, ainakin esim. lääketieteellisessä. Ei mitään kalliita valmennuskursseja, vaan kaikki olisivat samalla viivalla. Etevimmät kyllä voisivat osoittaa sekä kykynsä että motivaationsa.
Ennakkoharjoittelu pitäisi myös olla pakollisena tai ainakin huomattavasti lisäpisteitä antava ainakin ammattikorkeakouluissa niin kuin se oli ennen monissa opistoissa. Siinä myös mitattaisi motivaatiota. Entiseen aikaan melko moni luopui opiskelupaikastaan harjoitteluvuoden aikana, ja useimmat opinnot loppuun suorittaneet pysyivät alalla ja ammatissaan eläkeikään saakka.
[/quote]
Mistä Suomesta löytyy noin 20 000 työharjoittelupaikkaa tuosta vain? Palkkaa ei tarvitse maksaa, joten millä nuori elää vuoden? Ei voi olla virallisesti työtön, koska on ennakkoharjoittelussa eikä saa palkkaa.
Mistä löytyy luentosaleja noin 1000 opiskelijalle? Ja kuka ne tentit ehtii korjaamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP on joku katkera joka ei ole päässyt yliopistoon. Kyllä karsinta on parempi suorittaa heti alkuun pääsykokeilla, enemmähän siinä menee resursseja hukkaan jos yliopistoon tunkee valtava määrä ihmisiä ilman mitään todellisia edellytyksiä alalle. Yhtälailla siinä menee aikaa hukkaan jos karsiutuu myöhemmin.
Tuossa mallissa nähtäisiin hyvun, kuka oikeasti pärjää niissä opinnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko AP se eilenkin kirjoitellut AMK-insinööri, jonka mielestä avoin yliopistokin oli paskaa?
[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 17:09"]Minä myös! Tehdäänpä kansalaisaloite tästä.
Siinä olisi monia hyviä puolia, ainakin esim. lääketieteellisessä. Ei mitään kalliita valmennuskursseja, vaan kaikki olisivat samalla viivalla. Etevimmät kyllä voisivat osoittaa sekä kykynsä että motivaationsa.
Ennakkoharjoittelu pitäisi myös olla pakollisena tai ainakin huomattavasti lisäpisteitä antava ainakin ammattikorkeakouluissa niin kuin se oli ennen monissa opistoissa. Siinä myös mitattaisi motivaatiota. Entiseen aikaan melko moni luopui opiskelupaikastaan harjoitteluvuoden aikana, ja useimmat opinnot loppuun suorittaneet pysyivät alalla ja ammatissaan eläkeikään saakka.
[/quote]
Tässä on se ongelma, että kalliit yksityisten tahojen järjestämät valmennuskurssit ovat kalliita vain asiakkaille, ei valtiolle. Lääkiksen hakee vuosittain tuhansia (pelkästään Helsinkiin tänä vuonna sekä hammas- että tavislääkis mukaan laskettuna yli 2000), lääkiksen opetus on valtiolle todella kallista ja se, että kaikki nämä tuhannet otettaisiin sisään edes vähäksi aikaa, maksaisi aivan liikaa. Mitenköhän tuo on aikanaan onnistunut, jos lääkiksessäkin on ollut näin? Tässä on vielä sekin, että kun sen paikan saa, niin kyllä valtaosa pitää siitä kynsin hampain kiinni, eli keskeyttäneitä ei niin paljoa olisi. Tätä vastaan (eli lääkiksen aloituspaikkojen nostamista) taas lääkäriliitto taistelee, vaikka tarve olisi.
.
Olen siis samaa mieltä, tuo olisi hyvä idea! Ihan hullua, että ihmiset pitävät useita välivuosia ja maksavat tuhansien valmennuskursseja. Eikös Ranskassa ole tällainen systeemi? Vai Ruotsissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole katkera vailla tutkintoa. Olen DI. Lähinnä kiinnostaa nyt jälkeläisteni tulevat opinnot.
.
Kyllä ihmiset edelleen hakeutuisivat aloille, joille kuvittelevat omaavansa realistiset mahdollisuudet. Ja opiskelijat tähtäisivät täysillä siihen ykkösvaihtoehtoonsa, kun yhdessä paikassa vaan kerrallaan voisi noita karsintakursseja käydä sen ekan vuoden.
12 oli siis ap. Lääkikseen taisi olla joku pieni koe kyllä silloin aikoinaan, mutta lääkis oli poikkeus, vai olikohan se sitten niin, että valintakokeella seulottiin suuri määrä ja karsintakursseilla loput.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avoin yliopisto on myös hyvä väylä, mutta sen huonot puolet ovat kalleus ja se, että ei saa opintotukea eikä työkkärirahaa.
P
ennen oli myös sillein ettei kandista päässyt suoraan maisteriksi vaan sekin piti näyttää tenttimällä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se vasta rahanhaaskausta olikin. Joillakin voi olla esim. vuoden ajan jotain henkilökohtaisia ongelmiakin ja sitten skarppaavat taas.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 17:19"]
En ole katkera vailla tutkintoa. Olen DI. Lähinnä kiinnostaa nyt jälkeläisteni tulevat opinnot. . Kyllä ihmiset edelleen hakeutuisivat aloille, joille kuvittelevat omaavansa realistiset mahdollisuudet. Ja opiskelijat tähtäisivät täysillä siihen ykkösvaihtoehtoonsa, kun yhdessä paikassa vaan kerrallaan voisi noita karsintakursseja käydä sen ekan vuoden.
[/quote]
Korkeakouluhaun uudistusten takia tähdätään ykköshakuun täysillä nykyään. Pääsykokeessa pärjääminenkin osoittaa motivaatiota.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 17:24"]Avoin yliopisto on myös hyvä väylä, mutta sen huonot puolet ovat kalleus ja se, että ei saa opintotukea eikä työkkärirahaa.
P
[/quote]
Huono puoli myös se, että kaikille aloille ei ole mahdollista päästä sisään avoimen kautta. Esim. Tampereella pääsee vain teknilliseen (paitsi ei arkkitehti) ja varsinaiseen yliopistoon tilastotiedettä ja matematiikkaa lukemaan, mihinkään muualle ei ole avoimen kautta mahdollista päästä. Vähän ihmettelin aikanaan, kun asiaa selvittelin, että mistä lie johtuu, jos oikiksiinkin, Aallon kauppikseen ym. taas pääsee avointa väylää...
[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 17:19"]
En ole katkera vailla tutkintoa. Olen DI. Lähinnä kiinnostaa nyt jälkeläisteni tulevat opinnot. . Kyllä ihmiset edelleen hakeutuisivat aloille, joille kuvittelevat omaavansa realistiset mahdollisuudet. Ja opiskelijat tähtäisivät täysillä siihen ykkösvaihtoehtoonsa, kun yhdessä paikassa vaan kerrallaan voisi noita karsintakursseja käydä sen ekan vuoden.
[/quote]
Kauppakorkeassa on tuontapainen systeemi eli ekan vuoden aikana katsotaan hyvät akanoista. Parhaat pääsee lukemaan rahoitusta, surkeille jää joku markkinointiviestintä. Ja usko tai älä, osa ei sittenkään tajua tähdätä täysillä ykkösvaihtoehtoonsa rahoitukseen vaan jää siitä rannalle. Jos esim. 30 paikkaa haluaa 300, niin 270 jää sitä ilman.
Näitä oli ainaki 40-luvulla.