Mitä ajattelet, kun raskaana oleva on lenkillä
ISON mahan kanssa? Ahdistaa lähteä, kun kaikki tuijottaa :( Olisi kiva tietää, miksi niin tuijottavat.
Kommentit (24)
siis juoksee ison mahan kanssa? ei kannattais.
Älä välitä. Olen aivan viimeisilläni ja käyn yhä hikilenkeillä kahden jättiläiskoiran kanssa. Ja KYLLÄ minua tuijotetaan. En tiedä miksi, mutta en niin välitäkkään. Minä sen itse parhaiten tiedän mitä itse jaksan tehdä.
hiki tulee kävellessäkin, ei se ole vaarallista. juokseminen viimeisillään on eri juttu vaikkei tulis hikikään.
Varmaan vaan kattoisin että mitenköhän pitkällä on ja kiva että jaksaa vielä ja että yrittääköhän saada synnytystä käynnistymään
Miettisin onko semmoinen epämukavaa vai tuntuuko ihan normaalilta. Siis mahan takia.
Mee lenkkeileen jos häiritsee niin sellaiselle paikalle missä ei oo muita, ei tarvi hävetä...Suomessa Ihmiset ihmettelee ja tuijottaa mitä hölmöimmistä asioista välillä..mua katsotaan ku muistelen joka paikkaan, en välitä.
En tuijota, mutta ihmettelen miten pystyt siihen. Eikö maha hypi ja revi?
En pystynyt raskaana juoksemaan. Ei sen vatsan kanssa vaan pystynyt.
Varmaan vaan uteliaisuuttaan tuijottaa, ei mitenkään pahalla. Ei niitä viimeisillään raskaana olevia koko ajan tule vastaan.
että siinä menee taas joku ortoreksinen bitch, joka on jatkuvasti gluteenittomalla ja sokerittomalla ja stressaa AIVAN JOKA SCHATANAN ASIASTA.
Mä en kiinnitä mitään huomiota. Normaalia. Itse lenkkeilin ennen raskautta, raskauden aikana ja jälkeen. Ihan sama mitä joku ajattee, ei kiinnosta.
Hienoa,jos pystyt ja jaksat raskauden loppuvaiheessa vielä liikkua, äläkä tosiaan välitä muiden katseilta, niinku joku jo totesikin ihmiset on uteliaita, ja yleensä sillä ei tarkoiteta mitään. Reippaasti vaan ulos ja toteuttamaan omia liikuntamuotoja :)
O[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 17:33"]että siinä menee taas joku ortoreksinen bitch, joka on jatkuvasti gluteenittomalla ja sokerittomalla ja stressaa AIVAN JOKA SCHATANAN ASIASTA.
[/quote] Hey get a life jos ei oo muuta tekemistä, kuin kommentoida tuohon sävyyn törkeyksiä toisille...Veikkaan, että oikeassa elämässä jättäisit livenä nuo kommentit sanomatta..
Kateellisena ja haikeana katson.. Itsellä jäi juokseminen jo kaksi viikkoa plussauksen jälkeen, kun hengästyminen aiheuttaa oksennusrefleksin. Ensi keväänä sitten taas.
Katson ihaillen raskaana olevaa lenkkeilijää. Siis kävelevää sellaista. Ajattelen, että onpas fiksu, kun ei halua tulla tonnikeijuksi ja ladella kaikennäköistä tekosyytä raskauskiloista, jotka vaan kertyy, vaikkei mitään söis. Tekee itselleen ja vauvalleen hyvän teon, kun pysyttelee kondiksessa. Ja yhteiskuntakin siitä kiittää, kun synnytyksellä on paremmat mahdollisuudet sujua ilman komplikaatioita, ei ole riskiraskaus ym.
Mä hölkkäilin loppuun asti, sellasta todella tasaista ja hidasta vauhtia eikä se maha siinä pomppinu. Pissahätä vaan iski ikävän usein :D Kyllä ihmiset tuijottaa, mutta musta ne tuijotti kaikkea kun kulki sen jättiläismäisen mahan kanssa. Sitten kun lapsi alkaa saada raivareita julkisilla paikoilla niin että se pitää kantaa ulos kaupasta ja millon mistäkin, niin silloin sitä vasta tuijotetaankin.
Äiti lenkkeili kanssa mua ja kaksostani odottaessaan. Voitte kuvitella että vielä pari päivää ennen synnytystä oikeesti jumbomahan kanssa veti 16km lenkkejä :-D
Ajattelen, että kumpa nainen saisi keskenmenon. Kenenkään ei pitäisi joutua syntymään.
Hienoa että jaksaa lenkkeillä. Toivottavasti opettaa lapsellensakin terveet elämäntavat