Millainen ihminen ei halua matkustaa??

[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 12:41"]

Miksi kaipaisin ulkomaille. Suomessa on niin pajon nähtävää ja koettavaa, ettei oma elämäni siihen kuitenkaan riitä. Työni on sellaista, että olen kuin ulkomailla. En juurikaan kuule suomenkieltä työpäivinä. En kaipaa enään vapaa-ajalla sitä. Nautin kun saan olla suomessa. Suomessa myös löytyy ihania korkeatasoisia hotelleja joissa voi majoittua ja lomakohteita myös.

[/quote]

Mutta niiden hinnat ovat vielä korkeatasoisempia. Samoin lomakohteet häikäisevät myös erittäin korkeatasoisilla hinnoillaan.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 12:42"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 12:29"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 11:56"]

Itse säästin jo opiskeluaikoina vähät rahani ulkomaanmatkoihin, mielummin lähti halvalle reissulle kuin joi ylihintaista kaljaa baarissa tai shoppaili joka kuussa uusia vaatteita. Makaronilla ja puurolla pärjäsi, kun oli lentoliput odottamassa!

Olen kuulemma omituinen, kun haluan nähdä maailmaa pienelläkin budjetilla: jos reissuun lähtee, pitäisi yöpyä vähintään 4 tähden hotelleissa ja syödä joka ateria ravintolassa. Tuliaisshoppailuja unohtamatta.

Eli nämä "köyhät" keskituloiset ihmiset valitsevat mielummin kodin sisustamisen, baarireissut, ainaiset uudet vaatteet yms. sen sijaan, että säästäisivät lomamatkaan.

Millainen ihminen on tyytyväinen siihen, ettei edes kerran vuodessa lähde ulkomaille?

[/quote]

Minä en pidä matkustelusta, koska se kuormittaa ympäristöä valtavasti.

[/quote]

Lentäminen kuormittaa ympäristöä. Matkustaminen ja lentäminen ei kuitenkaan ole toistensa synonyymeja.

[/quote]

Tosi juttu. Voi matkustaa junalla ja on turismia joka ei kuormita niin paljon (kaupunkilomat, jo valmiiksi rakennetut turistirysät...). Mutta mä menen kotiin ja avaan telkkarin ja sitä katselemaan jään. Mä nousen yössä taivaaseen ja sieltä kaiken nään. Jossain on suurempaa ja jossain on kuumempaa ei tartte selittää.

Ap, mä ihmettelin joskus ihan samaa. Kuitenkin olen ymmärtänyt jo sen, että toisille riittää "pienemmät" asiat. Esimerkiksi moni asuu samassa pikkukaupungissa koko elämänsä ja vuoden "lomamatka" on päivän reissu 200km päässä sijaitsevaan isompaan kaupunkiin. Elämä pyörii omilla urillaan, kaikki on tuttua ja turvallista, ja aina samanlaista. Ylimääräiset rahat käytetään materiaan, kuten kodin tai kesämökin laittoon, vaatteisiin tai muuhun, ja saadaan siitä tyydytystä. Tunnen useamman tällaisen ihmisen.

Itseäni tuollainen elämäntyyli ahdistaisi ja tuntisin jääväni paljosta paitsi. Kuitenkin, me kaikki tehdään omia valintojamme ja faktahan on myös se, että jos ei tiedä mistään muusta niin siitä on vaikea haaveillakaan. Minulle se pari matkaa vuodessa on henkireikä, mutta en esim. haluaisi matkustaa 6kk elämästäni rinkka selässä, mikä on toiselle unelma. Valinta sekin :) Matkustaminen on vain yksi monista elämäntyyli valinnoista, ja ei se tietenkään ole kaikille se oikea. Valtaosa maailman ihmisistä ei matkusta koskaan.

Vähä-älyinen.

Mulla ne on ainakin tuttavapiirissä ihmisiä joilla on paljon lemmikkejä.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 12:20"]

Sellainen, joka on lapsesta saakka matkustanut paljon ja jossain vaiheessa ei vaan enää huvita kun ei ole pakko. Joskus toki voi käydä matkalla,mutta kerran vuodessa ei ole pakko päästä. Toisaalta jos joskus haluaa käydä ulkomailla vaikka kerran kuukaudessa, niin sitten vaan lähtee. Ei sitä varten tarvitse elää puurolla ja makaronilla, eikä matkoja tarvitse sen kummemmin suunnitella tai elää sitä matkallelähtöä varten.

[/quote]

Miksi silti aina luullaan, että jollakin se matkustusinto sammuisi, jos on matkustellut paljon lapsena ja nuorena? Kun se ei välttämättä sammu, vaan jotkut haluavat jatkaa samanlaista aktiivista matkustamista osana elämäänsä vielä vanhempanakin ja mahdollisesti eläkeiässäkin. Onpa niitäkin, jotka ovat matkustamisen suhteen laittaneet vain enemmän vauhtia rattaisiin, kun ikää on tullut lisää.

Esim. espanjalaiset. Eivät juuri matkustele kuin kotimaassaan rannikolle tai Kanarialle.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 12:59"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 12:20"]

Sellainen, joka on lapsesta saakka matkustanut paljon ja jossain vaiheessa ei vaan enää huvita kun ei ole pakko. Joskus toki voi käydä matkalla,mutta kerran vuodessa ei ole pakko päästä. Toisaalta jos joskus haluaa käydä ulkomailla vaikka kerran kuukaudessa, niin sitten vaan lähtee. Ei sitä varten tarvitse elää puurolla ja makaronilla, eikä matkoja tarvitse sen kummemmin suunnitella tai elää sitä matkallelähtöä varten.

[/quote]

Miksi silti aina luullaan, että jollakin se matkustusinto sammuisi, jos on matkustellut paljon lapsena ja nuorena? Kun se ei välttämättä sammu, vaan jotkut haluavat jatkaa samanlaista aktiivista matkustamista osana elämäänsä vielä vanhempanakin ja mahdollisesti eläkeiässäkin. Onpa niitäkin, jotka ovat matkustamisen suhteen laittaneet vain enemmän vauhtia rattaisiin, kun ikää on tullut lisää.

[/quote]

No sammuuhan se joillakin, ei se tarkoita, että kaikilla sammuisi. :D

Aika nuoria ilmeisesti moni vastaajista, mistä he tietävät, kiinnostaako matkustelu parinkymmenen vuoden päästä heitä itseäänkään.

No vaikka Aspergerit. Vihaan ympäristön sekä rutiinien muutoksia ja stressaannun niistä aivan hirveästi. En siis halua matkustella, koska en nauti siitä lainkaan. Sen sijaan rakastan pianonsoittoa ja tietokirjallisuutta. Ihmiset ovat erilaisia, ymmärtäkää jo. T: AS-nainen 25v

No esimerkiksi lentopelkoisia ei kauheasti matkustelu kiinnosta. On myös ihmisiä, joilla on erittäin huono kielitaito ja sen vuoksi ei uskalleta/haluta matkustaa. On ihmisiä, joiden mielestä ulkomailla on vaarallisempaa kuin Suomessa. On ihmisiä, joiden mielestä matkustaminen rasittaa ympäristöä. Ja varmasti on paljon muitakin syitä.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 12:20"]

Samaa ihmetellyt. Upeimpia muistoja on parikymppisenä tehdyt interreil-reissut, maailma on muutakin kuin kotikatu. Upeita ihmisiä tapasi, ystävyyssuhteita solmittiin, maailmaa parannettiin vaikkei kielitaito kummoinen vielä silloin. Sai pärjäämisen tunteen ja itsenäisyyden, riippumattomuuden muista ihmisistä, tunteen että pärjää tässä elämässä, rohkeutta sai. Se on kantanut näihin päiviin asti, nyt 40+, ja edelleen muistelen ilolla ja suosittelen kaikille tapaamilleni nuorille että näkekää, kokekaa, oppikaa, maailma on meidän, teidän. Riitti kun sai murkinaa ja viintä tietysti kun nuoria oltiin, tärkeintä yhdessäolo niin matkakumppaneiden kuin tapaamiemme muiden ihmisten kans, ei shoppailu. Reilit mitä upein keino reissata, myös työväenluokan mukuloille jota minäkin edustin, ei se aina ole rahasta kiinni. Lapsena kirjoja lukiessa vain haaveksi että joskus näkisi euroopan kaupunkeja ja historiallisia paikkoja, ja tunne oli upea kun teki haaveista totta, suosittelen kaikille. Matkailu todella avartaa, sydäntä ja ymmärrystä muita ihmisiä kohtaan. Menkää, kulkekaa, avartukaa, ei junttiuduta eikä mennä takaperin vaan eteenpäin!

[/quote]

Montakohan reissua sinunkin pitää vielä tehdä ymmärtääksesi, että ihmiset tykkäävät ja haaveilevat myös aivan erilaisista asioista kuin sinä, eikä se tee heistä junttiutuneita takaperin menijöitä.

Mun isäni. Ihan tavallinen mies, mutta ei ikinä ole ollut kiinnostunut ulkomaista. Tosin hän on jollain tapaa ihan äärettömän tyytyväinen elämäänsä ja mm. työskentelee asioiden parissa, jotka olleet intohimon kohteenaan jo nuoresta pojasta asti. Kai sitä toiset vaan on tyytyväisiä vähemmällä. Itse olen ihan vastakohta, haluan matkustella ihan hirveästi enkä pystyisi ikinä asettumaan koko elämäni ajaksi todella pieneen kaupunkiin, joka on suht kaukana kaikesta.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 13:04"]

Aika nuoria ilmeisesti moni vastaajista, mistä he tietävät, kiinnostaako matkustelu parinkymmenen vuoden päästä heitä itseäänkään.

[/quote]

Aivan takuulla kiinnostaa, voin sanoa. Vauhti ei ole tästä tippaakaan hidastumassa, jos se johonkin suuntaan on muuttumassa niin ennemminkin nopeutumassa.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 12:39"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 12:29"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 11:56"]

Itse säästin jo opiskeluaikoina vähät rahani ulkomaanmatkoihin, mielummin lähti halvalle reissulle kuin joi ylihintaista kaljaa baarissa tai shoppaili joka kuussa uusia vaatteita. Makaronilla ja puurolla pärjäsi, kun oli lentoliput odottamassa!

Olen kuulemma omituinen, kun haluan nähdä maailmaa pienelläkin budjetilla: jos reissuun lähtee, pitäisi yöpyä vähintään 4 tähden hotelleissa ja syödä joka ateria ravintolassa. Tuliaisshoppailuja unohtamatta.

Eli nämä "köyhät" keskituloiset ihmiset valitsevat mielummin kodin sisustamisen, baarireissut, ainaiset uudet vaatteet yms. sen sijaan, että säästäisivät lomamatkaan.

Millainen ihminen on tyytyväinen siihen, ettei edes kerran vuodessa lähde ulkomaille?

[/quote]

Minä en pidä matkustelusta, koska se kuormittaa ympäristöä valtavasti.

[/quote]

Jatkuva uusien tavaroiden ja vaatteiden shoppailu ei toki rasita ympäristöä...

[/quote]

Ohiksena: tietystikään ihmisillä ei ole valittavinaan kuin vain nämä kaksi elämäntapaa: matkustelu tai tavaroiden haaliminen. Olenpa typerä kun en ole aiemmin tätä tiennyt.

Mulla on koira, joka stressaantuu koirahoitoloissa. Siksi. 

Sellainen ihminen joka sairastaa jotain tautia. Ei jaksa matkustaa, itse haluaisin matkustaa mutta ei löydy voimia lähtee minnekään. Tauti on ja pysyy.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 13:09"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 13:04"]

Aika nuoria ilmeisesti moni vastaajista, mistä he tietävät, kiinnostaako matkustelu parinkymmenen vuoden päästä heitä itseäänkään.

[/quote]

Aivan takuulla kiinnostaa, voin sanoa. Vauhti ei ole tästä tippaakaan hidastumassa, jos se johonkin suuntaan on muuttumassa niin ennemminkin nopeutumassa.

[/quote]

Sama. Kummallista puhua matkustamisen kiinnostamisen loppumisesta, kun vastahan tässä ollaan vauhtiin pääsemässä! T: Nuori

Ei vaan kiinnosta matkustelu.
Ja olen ihan normaali 30 vuotias nainen. Asustelen miehen ja kahden kissan kanssa mukavasti.
En myöskään ostele uusia vaatteita jatkuvasti, en käy baareissa, enkä ostele sisustustavaroita.
Ostan sen mitä tarvitsen ja nautin elämästäni kodin rauhassa.
En kaipaa elämääni matkustelua, vaikka toki haaveena on vielä joskus päästä esim Britteihin pyörimään, myös rapakon takunen kiinnostaa.
Mut ehkä sitten joskus niihin menen tai en koskaan. Ei mun elämäni huonommaksi muutu jos en matkoille pääse ikinä.

Matkustelu ilman selkeää tarkoitusta on osoittautunut minulle äärettömän tylsäksi. Nähtävyydet ja kiertely ei kiinnosta, enkä peruslassukkana mitään romanssejakaan saa tai pääse nauttimaan olosta eksoottisena baarien keskipisteenä ja rantaleijonana. Meikäläisen kaltaisesta perusäijästä kukaan ei halua mitään, joten ihmiskontaktit jäävät harmittoman small talkin tasolle, mikä ei sen kummemmin avarra.