Lue keskustelun säännöt.
Masentunut "ystävä" vetää mukanaan alamaihin
04.08.2015 |
Miten jättää ystävä jolle pitäisi aina olla tukena mutta jolta ei itse saa mitään paitsi masennusoireita itsellekin.
En jaksa selittää tarkemmin mutta kuinka pistää fiksusti välit poikki ilman että se toinen masentuu enemmän. En vain jaksa olla terapeuttina kun itselläkin vaikeaa mitä tämä ystävä ei ymmärrä
Kommentit (43)
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 23:50"]
Olen kertonut omista ongelmistani mutta hän sivuuttaa ne. Koskaan hän ei kysy miten voin tai mitä kuuluu ja ei ikinä kommentoi mitään minun juttujani. Tämä siis pahentunut vuosien varrella. Aluksi oli erilaista. Voinko olla vastuussa enemmän toisen jaksamisesta kuin omastani. Lisäksi en hyväksy hänen tiettyjä toimintatapojaan, esim luunapit ja tukistamiset lapsilleen :(
[/quote]
Et kerro, mitä ne omat vaikeutesi ovat, mutta oletko oikeasti sitä mieltä, että hänen - masentuneen eli sairaan ihmisen - pitäisi tasan yhtä paljon kysellä SINUN jaksamistasi?
Kyllähän vastavuoroisuus on tärkeää, ja ymmärrän harmisi, jos sinulla on todella isoja vastoinkäymisiä, eikä niitä ikinä kysytä ja myötäeletä.
Mutta on aika keskenkasvuista sekin, jos odottaa, että sairaan ihmisen pitäisi käyttäytyä kuin terve ja terapoida terveen ystävänsä mielipahoja pikkuasioista. Jos ne nyt siis ovat pikkuasioita masennukseen verrattuna, minähän en tiedä, koska ap ei kerro.
Masennukseen kuuluu monilla käpertyminen omaan itseensä. Se elämän painostavuus ja synkkyys painaa niin, ettei jaksa tsempata muita. Tiedän, sellaisen ihmisen kanssa oleminen ON raskasta, varsinkin jos mitään toivetta paranemisesti ei ole näköpiirissä (oma mieheni on sairastanut masennusta). Voi olla niinkin, että masennus tekee sairaasta kärttyisen ja aggressiivisenkin, ja hän voi syyttää sinua sairaudestaan - ja se se vasta onkin rankkaa prosessoitavaa.
Jos olet aivan varma siitä, että et jaksa enempää, kirjoita ystävällesi kirje ja kerro tuntemuksistasi. Kerro, että hän on sinulle rakas, ja haluaisit olla hänen ystävänsä, mutta SINÄ et nyt jaksa, ja tarvitset etäisyyttä prosessoidaksesi OMIA masennusoireitasi ja vastoinkäymisiäsi. Olosi ei johdu hänestä (kuten se nyt ei oikeasti johdukaan, masennus ei tartu!), mutta juuri nyt sinusta ei ole hänelle tukea, joten toivotat hänelle hyvää syksyä ja toipumista.
Kirjettä suosittelen siksi, että kasvotusten voisit sanoa jotain, jonka ystäväsi kokee syyllistämiseksi. Joo, olet hänelle katkera, ja ehkä syystäkin, mutta omasta voinnistasi voit syyttää lähinnä huonoa onnea ja itseäsi. Masennusta ei kenenkään päähän kukaan ulkoa tuo, jollei nyt mistään ihmishirviöstä ja suoranaisesta hyväksikäytöstä ole kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot reilusti miten asia on ja sen että et jaksa. Olisi epäreilua jos hän ei sitä ymmärtäisi. Jätä hänet ennen kuin on liian myöhäistä tai uppoat sinäkin hänen mukanansa syvemmälle suohon josta ei helpolla ylös pääse. Tsemppiä! Joskus on vaan pakko ajatella omaa terveyttänsä!
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 23:53"][quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 23:46"]Älä pliis jätä ystävääsi. Olet hälle kultaakin kalliimpi tällä hetkellä. Oletko jutellut tuntemuksista hänelle?
[/quote]
Tämä juuri ahdistaa minua. Hänen olisi aika oppia seisomaan omilla jaloillaan. On kuitemkin hoitosuhteessa ja ls-asiakas myös joten ainakin virallisesti on asiat hoidossa. Takertuu minuun ja hukuttaa mukanaan
[/quote] Ymmärrän täysin, se tarttuu se olo ja alakulo jossain vaiheessa ja se negatiivisuus. Teet rajat nyt heti paikalla. Et oo syyllinen sen sun ystävän pahaan oloon. Tietysti kannattaa sanoa siten, ettei kovin pahasti loukkaa toista, mutta sulla on oikeus omaan elämään...Tiedän miltä tuntuu. Tein itse rajat, oli niin tukehduttavaa kuulla koko ajan surullisia juttuja ja vielä joutua toisen hyökkäyksen kohteeksi...Ei masentunutta tarvitse koko ajan kantaa ja varsinkin kun oma fiilis on pilalla koko ajan. Nostaa voi rajallisesti, mutta et ole vastuussa ystäväsi elämästä, suosittelen rajoja ja etäisyyttä. Ja rajallisesti tukemista.
Tämä aihe on hyvä, koska ystävätkin voi rasittaa ilman että olisi edes mitään masennusta niin toista, itse kaipaan niin normi menoa ystäviltä, tavallista lenkkeilyä ja ennen kaikkea sitä että saa olla oma itsensä, omine ajatuksineen ja yksityisyyden kanssa myös. Rankka on sellainen päivä jos toinen vaan tilittää ja tilittää mutta ei voi rentoutua ikinä. Silloin sitä on vaan sen toisen kuuntelijan koko ajan Vie ystävä lenkille jumppaan, ja kun jumppa ohi => menet kotiin itse tai teet jotain muuta...Ota tervettä etäisyyttä ystävään...Ei tarvitse tunne-eläytyä kaikkeen mitä toinen kertoo ja sanoo. Se o raskasta jos koko ajan pitää kuunnella ja kuunnella toista. Siinä kuluu lopuksi itse, aikuisen ihmisen on kyettävä myös tekemään itse omia ratkaisuja....Voithan auttaa ystävääsi näkemään asioita eri tavalla. Ja varmasti halaus pienet eleet voivat auttaa, mutta ei tarvitse olla toisen parantaja...Viestitelkää vaikka vaan, silloinkaN ei tarvitse nähdä toista. Vastaat kun sinulle itselle sopii..Tsemppiä :)
Sano, että et jaksa tavata, koska itselläsi menee nyt vähän huonosti ( vaikkei siis välttämättä menekään). Ja että sun tarvii nyt huolehtia sun omasta jaksamisesta. Tai ilmoitat vaan ettei nyt käy. Jos sanot, että sulla menee vähän huonosti, niin se ehkä herättää toisen ajattelemaan, että muillakin tosiaan on tunteet ja että muutkin kamppailee jaksamisensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 23:46"]
Älä pliis jätä ystävääsi. Olet hälle kultaakin kalliimpi tällä hetkellä. Oletko jutellut tuntemuksista hänelle?
[/quote]Mutta ystävä ei ole ilmainen 24/7 käytettävissä oleva terapeutti. Ei ole tarkoitus että ystävä sairastuu ja masentuu. Rajat on pidettävä myös masentuneiden kanssa.
Sitäpaitsi monesti liiallinen tukeminen ja ymmärtäminen vain ylläpitää ja ruokkii uhriutumista, ei auta eteenpäin.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 00:01"]
Niin, oliko hän samanlainen silloin kun tutustuitte ja tulitte "ystäviksi". Ehkä hän juuri nyt tarvitsee sinua. Ystävyydessä ei voi napsia vain rusinoita pullasta.
[/quote]Se on kyllä se "vampyyri" joka ottaa rusinat pullasta. Näitä hyväksikäyttäviä masentuneita tai "masentuneita" on nähty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 23:55"]
Kyllä me nyt kaikki vaan ollaan täällä vastuussa itsestämme. Et sinä voi ottaa kontollesi toisen tunteita. Kysymys kuuluukin, miksi olet päätynyt tuohon tilanteeseen. Taidat saada itsekin siitä jotain.
Puhu ystävällesi, ottakaa vaikkapa hieman etäisyyttä toisistanne.
[/quote]Ehkä alussa ap oli terveellä tavalla hyvantahtoinen mutta joutui kurimukseen jota ei hallitse. Ilman että kieroutuneesti saisi itse jotain tyydytystä auttamisestaan.
On heitä jotka marttyyreina auttavat ja väsyvät ja salaa ovat tyytyväisiä ja jopa kokevat valtaa masentuneen autettavansa ylle mutta en usko että ap:n kohdalla on kyse siitä.
Toivon ap, että itse masennut joku päivä ja sinut hylätään. :) Karma is a bitch.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 12:26"]
Toivon ap, että itse masennut joku päivä ja sinut hylätään. :) Karma is a bitch.
[/quote]Masentuneen hylkääminen on täysin eri asia kuin itsekkään hyväksikäyttäjän kohdalla rajojen vetäminen.
Ystävyyden lopettamiseen pitäisi suhtautua, kuin avioerona.
Ei enempää, eikä vähempää.
Liian usein kuulee, "hän on kuitenkin ystäväsi, jonka olet tuntenut jo ajalta xx", "ottakaa vain vähän etäisyyttä", "voit itsekin tarvita vielä häntä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 23:50"]
Olen kertonut omista ongelmistani mutta hän sivuuttaa ne. Koskaan hän ei kysy miten voin tai mitä kuuluu ja ei ikinä kommentoi mitään minun juttujani. Tämä siis pahentunut vuosien varrella. Aluksi oli erilaista. Voinko olla vastuussa enemmän toisen jaksamisesta kuin omastani. Lisäksi en hyväksy hänen tiettyjä toimintatapojaan, esim luunapit ja tukistamiset lapsilleen :(
[/quote]Tässä sinulle joka sanoit "Karma is a bitch"
Tässä syy, miksi minulla ei ole, enkä halua ns. naisystäviä. Enää. Se raja, kun suhde muuttuu toisen energioiden ryöstöksi, on aina vaanimassa näissä naisystäväsuhteissa. Niissä, joissa toinen toimii vain peilinä ja kommentoijana omille ongelmille ja tuntemuksille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein on tämä tilanne ettei ystävälle uskalleta sanoa suoraan mitä ajatellaan. Että suhde ei ole tasa-arvoinen ja tasapainoinen. Pelätään että ystävä loukkaantuu, suuttuu ja laittaa välit poikki.
Tässä on ap:llä nyt win-win tilanne: kannattaa todellakin kertoa mikä mättää, esim. että loukkaa kun toinen ei ollenkaan kiinnitä huomiota vastapuolen asioihin ja ongelmiin, mutta vaatii että itse saa kaiken huomion jatkuvasti. Että vie liikaa energiaa olla aina tukena, kun ei itse saa vastakaikua.
Kaveri voi ottaa onkeensa ja tajuta mikä mättää, sen sijaan että velloo "kukaan ei vaan välitä musta"-suossa. Ehkä muuttaa käytöstään ja se voi olla ensimmäinen askel toipumiseen.
Tai sitten suuttuu ja pistää välit poikki. Ap saa oman aikansa takaisin, mutta ei silloin ole "hylännyt" kaveriaan.
16 ja 24: luitteko aloitusviestin kunnolla? Ja muita ap.n kommentteja.
Mikä oikeus tällä "ystävällä" on riistää ja tuhota ap ilman että ap saisi pitää huolta omasta jaksamisestaan.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 13:05"]
16 ja 24: luitteko aloitusviestin kunnolla? Ja muita ap.n kommentteja.
Mikä oikeus tällä "ystävällä" on riistää ja tuhota ap ilman että ap saisi pitää huolta omasta jaksamisestaan.
[/quote]
Ap taitaa olla ainoa ihminen keskustelussa, jolle se on epäselvää. Sitten pitää riuhtoa, vaikka itse on antanut liikaa liekaa. Seuraavaksi hänellä tulee vastaavia ongelmia perheensä kanssa. Uskokaa nyt, tällaiseeen keskusteluun osallistuminen siltä pohjalta, että hyökätään moititun kimppuun ja paapotaan aloittajaa, ei johda hyvään sekään. Molemmilla olisi opittavaa, mutta nyt yllytetään aloittajaa lopettamaan oppimismahdollisuudet kummaltakin. Ei tässä maassa riitä terapeutteja kuuntelemaan jokaista ripustautujaa ja ylikilttiä reuhtojaa erikseen. Opetelkoot kuuntelemaan toisiaan, vuoron perään.
Terveisin se, jota kaduttaa nuoruuden irtirepäisy yhä keski-iässä. Olisi ollut paljon helpompaa kasvaa ihmisenä minunkin, kun olisin käsitellyt väärät syyllisyydentunteeni muuten kuin kapinoimalla ystävää vastaan.
31 kasvun paikkahan se ap:lla(kin) onkin. Mutta ei missään nimessä pidä syyllistää että hänen täytyy nyt olla tukena ja pitää huolta ystävästään. Se ei auta kumpaakaan.
Terveiden rajojen vetämisessä ei ole mitään tekemistä vastuunsiirron kanssa.
Epäselväähän se tuntuu olevan näille jotka ajattelevat että tällä ystävällä on oikeus hyväksikäyttää ap:ta ja ap on paha ihminen jos ei siihen suostu.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 13:25"]
31 kasvun paikkahan se ap:lla(kin) onkin. Mutta ei missään nimessä pidä syyllistää että hänen täytyy nyt olla tukena ja pitää huolta ystävästään. Se ei auta kumpaakaan.
Terveiden rajojen vetämisessä ei ole mitään tekemistä vastuunsiirron kanssa.
Epäselväähän se tuntuu olevan näille jotka ajattelevat että tällä ystävällä on oikeus hyväksikäyttää ap:ta ja ap on paha ihminen jos ei siihen suostu.
[/quote]
Mutta kun nykyisin on muotia positiivisuus vaikka hampaat irvessä, ja tällä naamioidaan suurta haurautta ja kylmyyttä hovikelpoiseksi. Ap on luultavasti erittäin ahdistunut tilanteestaan, ja jos hänelle nyt heitetään pelastusrengas, jossa lukee Ei Sun Tartte, hän takertuu siihen. Ja koska hänellä on ylettömiä syyllisyydentunteita jo nyt, mieti mitä ne hänelle sen jälkeen tekevät, kun hän alkaa kyseenalaistaa toimintaansa jälkikäteen.
Jos halutaan puhua tilanteessa viisaasti, olisi ehkä kuitenkin syytä painottaa kompromissin hyveitä? Kunhan lähdetään siitä, että se on aidosti kompromissi jossa ap miettii omiaan ja perheensä tarpeita sekä omia motiivejaan liialliseen liekanarun tyrkyttämiseen, eikä vain sitä, että jätänpä joka toinen kerta vastaamatta kaverille, joka sen seurauksena pahentaa riippumistaan, ja henkisesti noidankehä siitä vain pahenee. Aapeen täytyy myös muistaa, että jos oikeasti ystävä ei pysty minkäänlaiseen tasapuolisuuteen, hänellä saattaa vieläkin olla jotain syitä pitää yhteyttä vaikka sitten hyvin rajoitetusti. Mutta olisi hyvä jutella jonkun neutraalin kolmannen kanssa tilanteesta, jotta omia tunteita voi käydä läpi.
Up