Miksi näen usein painajaisia joissa...
...olen raivohullu ämmä, joka vetää hirveät kilarit jostain minimaalisesta asiasta ja alkaa riehumaan ja hakkaamaan, repimään ja puremaan yleensä tuntemiani ihmisiä, jotka eivät edes pistä vastaan mitenkään. Viimeisimmässä unessa riehuin veitsen kanssa ja hakkasin sitä erilaisiin esineisiin ja lattiaan ja uhkailin sillä ihmisiä. Yleensä nämä raivokohtaukset unissa tapahtuvat vielä täysin julkisilla paikoilla. Näitä unia on nyt tullut niin usein, että alan jo melkein tottua, eikä ahdistus herätessä ole enää niin hirveä kuin joskus ekoilla kerroilla.
Oikeassa elämässä en ikinä käy kehenkään käsiksi ja raivostumisetkin ovat äärimmäisen harvinaisia. Onko unien takana joku tukahdutettu raivo vai ennemminkin pelko siitä, että joku päivä kilahtaisin oikeasti? Ja mitä se merkitsee kun ihmiset eivät unissani pistä ollenkaan vastaan, eivät suutu takaisin. Unissa tulen tästä aina entistä raivostuneemmaksi.
Kommentit (7)
Mä en koskaan herää noista unista vihaisena vaan ahdistuneena omasta käytöksestäni unessa ja oon myös hyvin onnellinen, ettei se ollut totta, koska varmasti paukkuis tuomioita pahoinpitelystä ja olisin nolannut itseni totaalisesti. ap
Peittelet negatiivisia tunteita? Alistut liian helposti muille?
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 01:57"]
Peittelet negatiivisia tunteita? Alistut liian helposti muille?
[/quote]
Varmaankin peittelen juu. Ainakin tämän yhden henkilön kanssa, joka on useimmiten ollut unissani hyökkäyksen kohteena eli äitini. Häntä koskien olen kyllä nähnyt myös painajaisia, missä hän on tehnyt minulle pahaa. Alistumisesta en oikein tiedä, mutta pelkään kyllä ottaa negatiivisia asioita esille ihmisten kanssa kasvotusten. ap
Jos ihan päässäsi selvität, mikä kaikki riepoo, ja kirjoita vaikka paperille oikein yksityiskohtaisesti. Sitten voit ruveta miettimään tapaa ja lauseita, joilla asian otat esille. Vastasyytökset ovat hirveän yleisiä ensireaktiona, oli tyyli mikä hyvänsä, joten niistä ei kannata säikähtää, vaan katsoa jo niiden jälkeiseen aikaan, joka toivottavasti tulee (riippuu ainakin sen toisen kypsyydestä). Sitten voisit miettiä myös, mihin pistät rajaa, mihin et enää suostu ja sitä rataa, oikein konkreettisesti. Kirjoita muistiin ja pidä rajoista järjestelmällisesti kiinni. Ei tarvitse välttämättä raivotakaan, kun olet itse vakuuttunut asiastasi ja päätöksesi tehnyt.
Tuo reagoimattomuus unessa lienee yleistä, koska eihän unihenkilöiltä (eikä välttämättä oikeiltakaan...) voikaan saada vastauksia siihen, miksi toinen käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Siinä tappelee vain omien tuntojensa kanssa.
Minäkin raivoan joskus unissani aivan järjettömällä voimalla... Kai se on ihan tavallista sekin. Tai jos ei, niin voi voi, raivoan varmasti siltikin. Niistä unista herään kyllä kunnon verenpaineissani, ja joskus vituttaa vielä muutaman minuutin päästä heräämisestäkin se unen tilanne. Unessa saatan kirkua raivosta niin täysiä kuin osaan, mutta pahimmissa ääni ei kuitenkaan tulekaan suustani ulos, ja yritän vain lisää ja lisää ja tuntuu että räjähdän kappaleiksi vitutuksesta. Joskus sitten ajattelen heti havahduttuani äärettömän helpottuneena, että onneksi se oli vain uni, pelkkä uni, koska jos ei olisi ollut, niin minulle paukkuisi lähestymiskieltoa/porttikieltoa tai mitä ikinä ongelmia sellaisen hieman sanoisinko, hmmh, rajattoman käytöksen jälkeen.