Miten saisin sotkuisen kodin raivattua ja pidettyä siistinä?

Miehestä luopuminen auttoi kaikista eniten. Nyt on lähinnä leluja lattialla ja välillä vähän tiskiä. Tavarat ovat aina siellä, mihin ne on laitettu viimeksi, pöntössä ei ole kokoajan järkkyjä paskarantuja ja tasoilla korkeintaan vähän pölyä. Täällä kumminkin asuu lapsia, eikä ole näin siistiä näin vähällä siivoamisella ollut vuosikausiin.

Keksin juuri kokeilla seuraavaa juttua saadakseni kotini aluksi ainakin raivattua huone kerrallaan: lupaan itselleni palkinnoksi hienoksi siivotusta ja järjestetystä keittiöstä Tallinnan-matkan. Siistiä eteistä voin juhlistaa kalliinpuoleisella kahvilakäynnillä. Ja kiiltelevästä kylppäristä suon itelleni lipun teatteriin. Nää palkinnot voi kukin suhteuttaa omaan talouteensa. (Mutta kyllä viikonloppu Pariisissa olisi jo vähän liikaa. Silloinhan olisi varaa palkata siivoojakin.)

Tavaran määrä, lasten määrä ja asunnon pohjaratkaisu/säilytystilat. Siinä ne ydinasiat.

Me (minä ja lapsi) asuimme ennen 60 neliön kaksiossa. Meillä oli aina siistiä, asunnon huoneet olivat isoja ja ei ollut ahtaan tuntuista. Lisäksi oli lämmin varasto, eli sinne pystyi säilömään mitä vaan kun ei tarvinnut miettiä lämpötilaa.

Muutimme sitten 66 neliön kolmioon, jossa on pienet huoneet ja vain kylmä varasto. Vaatekaappeja on määrällisesti 2 enemmän. Nyt on koko ajan ahdasta! Olen joutunut luopumaan monesta huonekalusta, koska tänne ei vaan mahdu sama määrä kuin edelliseen asuntoon. Varastoiminen on vaikeaa, mihin laittaa esim. lapsen pienet vaatteet ynnä muut kirpputoria odottavat tai muuten vaan säästettävät asiat, kun on vain kylmä ja kostea häkkivarasto.

Meillä ei ole esim. siivouskaappia tai vaatehuonetta, mikä on osoittautunut yllättävän isoksi ongelmaksi. Nyt moppi seisoo kylppärin nurkassa, imurin sain ängettyä eteisen kaappiin. Jotenkin on vaikea löytää tavaroille loogisia paikkoja. Muuton aikana tuli vaan ängettyä ne jonnekin ja sinne ne sitten jäivät.

Ite laotan turhat roskapusseihin ja vien roskiin töihin lähtiessä.

Vähän isommat romut pidän huoneessa jota en kuri käytä. Jossaon vaiheessa sitten vien ne pois, viimeostään kuolinpesä hoitaa

Vierailija kirjoitti:

Mistä se sotku tulee, ja miten sen saa estettyä? Esim. eteiseen jokaisella asujalle 1 takki, pipot, hanskat + kaulahuivi säilytetään takin hihassa (kuten ravintolan narikoissakin), 1 kengät. Ne loput kengät säilytetään vaikka vaatekomeron alalokerossa, sanomalehteä alle tms. Sitten kun tarvitaan eri kengät, ne voi hakea sieltä vaatekomerosta, ja viedä samalla ne käytössä olleet sinne.

Epärealistista. Kenellä on vain yksi takki käytössä koko ajan? Mulla on vähintään kaksi, tälläkin hetkellä aktiivikäytössä on 1) paksu toppatakki 2) kevyttoppatakki 3) urheilutakki. Lapsellakin on kaksi takkia käytössä, ohut ja paksu toppis. Samoin kenkiä tarvii parit lämpötilan mukaan ja yhdet urheiluun/ulkoiluun. Näinhän se menee kun lämpötilat sahaa edestakas, välillä on lunta, välillä loskaa, välillä pitää pukeutua töihin ja sitten taas kauppareissulle tai pulkkamäkeen. Joka paikkaan samassa asussa?

Asun yksin, kaksi lemmikkiä on jotka levittävät pölyä ja karvoja mutta ovat muuten siistejä :) Omat jälkeni  siivoan joka päivä, keittiön tasot yritän pitää siistinä ja poistaa turhat tavarat, jotta näyttäisi selkeämmältä. Astiat koneeseen huuhdeltuna sitä mukaa kun tiskiä kertyy. Roskat lajittelen ja vien pihalle, en säilyttele. Sängyn petaan joka aamu. Vessan lavuaarin putsaan säännöllisesti. Vessanpönttö on vähäisessä käytössä, ei tarvi jynssäystä (asioin ulkotoiletissa). Joka päivä vaikkapa vain vartti järjestelemiselle niin yleisnäkymä näyttää jo hyvältä. Kun tällainen muodostuu totutuksi tavaksi niin se melkein jo tekee itse itsensä, ilman erityista efforttia.

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama. Aina kun siivoan, niin seuraavana päivänä näyttää kaaokselta jälleen. Huoh. Kamat roskiin??

Siis todellakin jotain tekee väärin, jos todella siivoaa ja seuraavana päivänä on taas kaaos. Vai onko sulla lapsia tai erityisen sotkuinen puoliso joka aiheuttaa sotkua? Mitä siis teet, miten saat alle vuorokaudessa kaaoksen aikaan?

Jos kotona on perusasiat ihan järjestyksessä, eli ei liikaa huonekaluja, ylimääräistä tavaraa ja imuroit, pyyhit ja peset pinnat säännöllisesti ettei lika ehdi pinttymään, on kumma jos vuorokaudessa asunto näyttää taas kuin pommin jäljiltä. Roskat ja riskit kerätään heti pois, tavarat omille paikoilleen, vaatteet käytön jälkeen joko kaappiin tai pesuun jne. Ei silloin päivässä mitään hirveää kaaosta pitäisi ehtiä syntymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä se sotku tulee, ja miten sen saa estettyä? Esim. eteiseen jokaisella asujalle 1 takki, pipot, hanskat + kaulahuivi säilytetään takin hihassa (kuten ravintolan narikoissakin), 1 kengät. Ne loput kengät säilytetään vaikka vaatekomeron alalokerossa, sanomalehteä alle tms. Sitten kun tarvitaan eri kengät, ne voi hakea sieltä vaatekomerosta, ja viedä samalla ne käytössä olleet sinne.

Epärealistista. Kenellä on vain yksi takki käytössä koko ajan? Mulla on vähintään kaksi, tälläkin hetkellä aktiivikäytössä on 1) paksu toppatakki 2) kevyttoppatakki 3) urheilutakki. Lapsellakin on kaksi takkia käytössä, ohut ja paksu toppis. Samoin kenkiä tarvii parit lämpötilan mukaan ja yhdet urheiluun/ulkoiluun. Näinhän se menee kun lämpötilat sahaa edestakas, välillä on lunta, välillä loskaa, välillä pitää pukeutua töihin ja sitten taas kauppareissulle tai pulkkamäkeen. Joka paikkaan samassa asussa?

Ehkä aiempi kommentoija tarkoitti, että esillä kun pitää vaan yhtä per naama, niin näyttää heti siistimmältä. Eli vaikka toki erilaiset kengät ja takit eri tilanteisiin, niin kun pitää naulakossa esillä vain sitä yhtä jota useimmin käyttää/viimeisimmäksi käyttänyt/seuraavaksi suunnittelee käyttävänsä ja loput säilyttää siististi kaapissa/komerossa, niin yleisilme on heti ryhdikkäämpi.

Vierailija kirjoitti:

Karsi tavaran määrää. Kaikella pitää olla oma paikka, muutoin kertyy epämääräisiä kasoja tasoille. Ja peruskuviot, esim. vain kauden vaatteet ja kengät eteisessä kerrallaan, ja muuta kaikki laskut e-laskuiksi, niin ei jää papereita tai avaamattomia posteja leijumaan.

Tämä, juuri tämä. On niin helppo vain vilkaista esim minulla s-mobilista , että lasku on ok. Tai voi käväistä verkkopankin puolella. Osan laskuista hyväksyn itse . Ja esim vakuutusmaksut ,kun tulee sinne ,en heti hyväksy , siinä tulee kerran vuodessa kilpailutetua mm autovakuutus- olen säästänyt monia saturaisia. Yhtiövastike ja samat säännölliset laskut , ne menee automaattisesti, ei tarvitse hyväksyä. Ja se hyväsyminen on yks napautus , kun näkee ,että summa vastaa odotettua. G mailiin tulee tieto aina laskuista.

Myös sähköpostistista pistän säännöllisesti turhat postit roskiin.

Ei riitä ,että pidät kodin järjestyksessä, myös digijutut pitää aina aikaajoin siivota. Salasanat on tietysti sopivansuuruisessa vihossa kotona ajantasalla ja osa tietty padissa , fasetimella köytettävissä.

Näin meillä 76-vuotiailla.

Vierailija kirjoitti:

Nämä vinkit on aina niin liikuttavia. Sellaisten ihmisten vinkkejä, joilla ei ole elämää LVI-olojen ulkopuolella.

On helppoa sanoa, että tavarat aina käytön jälkeen paikalleen. Entä, jos on ulkotöissä  tai kulkee pyörällä töihin ja kosteat ulkovaatteet on ripustettava väljästi kuivahtamaan ennen huomista? Kengät pestävä savesta ja pantava odottamaan ylihuomista (kengät kestää pidempään jos vaihtelee niitä joka toinen päivä). On asuinalueita, joissa pyörä on otettava kämppään sisälle, jos tahtoo huomennakin sen omistaa (meillä onneksi ei ole tätä ongelmaa, mutta esim. isommissa kaupungeissa normi, jos on vähänkään ajokelpoisempi pyörä).

Meillä mies on ulkohommissa ja minä kuljen pyörällä työmatkat. Toisin sanoen, meillä on AINA ulkovaatteita, jotka pitäisi saada johonkin väljästi, koska ovat märkiä joko kelistä tai hiestä. Merinovillaa ihoa vasten, joten sitä ei todellakaan pestä joka päivää vaan tuuletetaan. Ensin ulkona, sitten sen pitää "jatkotuulettua" sisällä koska keskikesää lukuunottamatta ulkoa otettu vaate on kostea, eikä sitä voi viikata kaappiin.

Pyykit eivät ole ongelma. Keittiön siistiminen ei ole ongelma. "Romu" ei ole ongelma.

Ongelma on, että nykyasuntoja, edes isoja omakotitaloja, ei ole yhtään ajateltu siinä mielessä, että ihmiset voi ihan ulkoilla joko töikseen tai vapaa-ajalla tai sekä-että. Ja että ulkovaatteita ei kannata joka käytön jälkeen pestä, vaan vaaditaan tilaa "puolipitoisille".

Onhan sitä joku häkkikellari tai muu ulkovarasto, mutta esim. sukelluskaudella ei ole mitään järkeä viedä dyykkikamoja aina kuivumisen jälkeen varastoon ja hakea taas parin päivän päästä sisään. Tai metsästyskaudella metsästysvarusteita.

Mikään KonMari ei vastaa siihen, "mitä tehdä tavararoille, joiden täytyy saada olla väljästi ja joita käytät vähintään kerran viikossa, mutta joille ei ole mitään järkevää paikkaa modernissa asunnossa?"

Itse olen päätynyt siihen asennemuutokseen, että esim. makuupussi, -alusta ja koiratutkan salkku keskellä olohuoneen lattiaa, tai märkäpuku roikkumassa kylppärin katossa olevasta koukusta kelluntapuku kaverinaan ja räpylät nurkassa eivät ole "sotkua" tai "epäjärjestystä". Ne ovat minun elämääni.

Mutta täytyy sanoa että hymyni oli hieman epävakaa kun mies alkoi harrastaa vielä kiipeilyäkin meidän tavallisten harrastusten lisäksi ja osti asiaankuuluvat varusteet. Jotka täytyy kaikki kuivata lämpimässä. Nyt meillä on sisustuselementtinä olohuoneen seinällä koukkuja kirkasvärisille köysivyyhdeille.

Tunnistan tilanteen omasta perhe-elämästäni.

Pyöräilen myös työmatkat kesät talvet ja ulkovaatteita on sitten kuivumassa pesuhuoneessa, kodinhoitohuoneessa ja saunassa. Käytännössä aina.

Lisäksi minä ja teinit harrastamme paljon urheilua eli vuodenajasta riippuen on urheilukampetta siellä ja täällä. Talvella pyöräilyssä kostuneiden ulkovaatteiden lisäksi kuivumassa on laskettelukamppeet 3, hiihtolenkin varusteet, teinien salibandy,-ja futsalkamoja, uikkarit, pyyhkeet ja hanskat talviuinnista.

Kesällä sitten futiskamoja, pyöräilykamppeita, polkujuoksukamoja...

Pyykkiäkin tulee ihan kivasti, vaikka osalle urheiluvaatteista suurimmaksi osaksi riittää kuivatus ja tuuletus. Ja pyykin kuivattaminen ja kaappeihin järjestäminen on oma souvinsa.

Lisäksi kyllä nämä siivoukset ja järjestämiset enimmäkseen mun harteille jää.

Teinit pesevät pyykkiään vaihtelevasti, mutta usein ne puhtaat ja likaiset ajelehtivat huoneidensa lattialla yhtenä osana teinihuoneen sotkun hyökyaaltoa.

Mieheni taas on sellainen hajamielinen professori, joka ei löydä mitään omia kamojaan, jolleivat ne ole näkyvillä, eli levällään olohuoneen pöydällä.

Ja jos käyttäisin enemmän aikaani siivoamiseen jäisi laskettelut, hiihtolenkit, polkujuoksut ja uimiset välistä ja tähän en enää ole valmis, kun lapsetkin ovat jo isoja teinejä.

Minullakin on mies, jokajättää kaiken korjaamisen vaimolleen. Sy y miksi korjaan ja siivoan hänen perästään on, että mies on huippulahjakas ja huippuälykäs Asberger.  Muuten aivan ihana ihminen ja rakastava. Naimisissa olemme olleet jo 58v.

Vierailija kirjoitti:

Nämä vinkit on aina niin liikuttavia. Sellaisten ihmisten vinkkejä, joilla ei ole elämää LVI-olojen ulkopuolella.

On helppoa sanoa, että tavarat aina käytön jälkeen paikalleen. Entä, jos on ulkotöissä  tai kulkee pyörällä töihin ja kosteat ulkovaatteet on ripustettava väljästi kuivahtamaan ennen huomista? Kengät pestävä savesta ja pantava odottamaan ylihuomista (kengät kestää pidempään jos vaihtelee niitä joka toinen päivä). On asuinalueita, joissa pyörä on otettava kämppään sisälle, jos tahtoo huomennakin sen omistaa (meillä onneksi ei ole tätä ongelmaa, mutta esim. isommissa kaupungeissa normi, jos on vähänkään ajokelpoisempi pyörä).

Meillä mies on ulkohommissa ja minä kuljen pyörällä työmatkat. Toisin sanoen, meillä on AINA ulkovaatteita, jotka pitäisi saada johonkin väljästi, koska ovat märkiä joko kelistä tai hiestä. Merinovillaa ihoa vasten, joten sitä ei todellakaan pestä joka päivää vaan tuuletetaan. Ensin ulkona, sitten sen pitää "jatkotuulettua" sisällä koska keskikesää lukuunottamatta ulkoa otettu vaate on kostea, eikä sitä voi viikata kaappiin.

Pyykit eivät ole ongelma. Keittiön siistiminen ei ole ongelma. "Romu" ei ole ongelma.

Ongelma on, että nykyasuntoja, edes isoja omakotitaloja, ei ole yhtään ajateltu siinä mielessä, että ihmiset voi ihan ulkoilla joko töikseen tai vapaa-ajalla tai sekä-että. Ja että ulkovaatteita ei kannata joka käytön jälkeen pestä, vaan vaaditaan tilaa "puolipitoisille".

Onhan sitä joku häkkikellari tai muu ulkovarasto, mutta esim. sukelluskaudella ei ole mitään järkeä viedä dyykkikamoja aina kuivumisen jälkeen varastoon ja hakea taas parin päivän päästä sisään. Tai metsästyskaudella metsästysvarusteita.

Mikään KonMari ei vastaa siihen, "mitä tehdä tavararoille, joiden täytyy saada olla väljästi ja joita käytät vähintään kerran viikossa, mutta joille ei ole mitään järkevää paikkaa modernissa asunnossa?"

Itse olen päätynyt siihen asennemuutokseen, että esim. makuupussi, -alusta ja koiratutkan salkku keskellä olohuoneen lattiaa, tai märkäpuku roikkumassa kylppärin katossa olevasta koukusta kelluntapuku kaverinaan ja räpylät nurkassa eivät ole "sotkua" tai "epäjärjestystä". Ne ovat minun elämääni.

Mutta täytyy sanoa että hymyni oli hieman epävakaa kun mies alkoi harrastaa vielä kiipeilyäkin meidän tavallisten harrastusten lisäksi ja osti asiaankuuluvat varusteet. Jotka täytyy kaikki kuivata lämpimässä. Nyt meillä on sisustuselementtinä olohuoneen seinällä koukkuja kirkasvärisille köysivyyhdeille.

Huoh... No, kaikkea ei voi saada. Jos harrastaa palapelien tekemistä ja asunnossa on vain yksi pöytä, niin pitää vain hyväksyä se, että sillä pöydällä on tyypillisesti palapeli. Ehkä sille voi keksiä jonkun siirtotavan, en tiedä, mutta Konmari-kirjassa siitä tuskin mainitaan mitään.

Miten retkeilyvälineitä tms. huolletaan pienissä tiloissa on tietysti myös ihan oma lukunsa, eikä siitä täällä keskusteltukaan.

Mutta olet selvästi ylpeä "LVI-olojen" ulkopuolella tapahtuvista harrastuksistanne, joten roikkuvat kamat eivät varmastikaan ole ongelma, edes vieraiden tullessa. Ja polkupyörästä olohuoneessa on tehty joissain piireissä jo sisustusesine.

Vierailija kirjoitti:

Minullakin on mies, jokajättää kaiken korjaamisen vaimolleen. Sy y miksi korjaan ja siivoan hänen perästään on, että mies on huippulahjakas ja huippuälykäs Asberger.  Muuten aivan ihana ihminen ja rakastava. Naimisissa olemme olleet jo 58v.

Siinäpä se - on ihan ok, että erityistilanteet vaativat erityisiä ratkaisuja. Ongelmahan tulee siitä, että joku on erityisen kuspäinen eikä koe voivansa hengittää vapaasti lepuuttamatta toista jalkaa puolison rintakehällä. Niin moni meistä valitsee taistelunsa väärin, ja lopputuloksena sitten kun toinen syystä tai toisesta jää selviytymään yksin, mistään ei tulekaan mitään. Eli ihmiseltä on riistetty elinkelpoisuus, ja muidenkin elämä vaikeutuu tätä ylimääräiseksi taakaksi hartaasti opetettua mänttiä kantaessa.

Vierailija kirjoitti:

Sen Marie Kondon ilmeily ja eleily niissä 'konmaritus'-videoissaan on kyllä  suoraansanoen aika imbesillin & infantilin oloista ja näköistä. 

Ööh.. et taida tietää mitään japanilaisista. Aivan tavan iloinen japanilainen. He varmaan toljottavat sinua kummissaan, apaattisen näköinen katseesi ja lakoninen ulostulosi olisi suorastaan karmivaa.

Vierailija kirjoitti:

Minullakin on mies, jokajättää kaiken korjaamisen vaimolleen. Sy y miksi korjaan ja siivoan hänen perästään on, että mies on huippulahjakas ja huippuälykäs Asberger.  Muuten aivan ihana ihminen ja rakastava. Naimisissa olemme olleet jo 58v.

Tämä. Rakkauteen kuuluu hyväksyä toisen pienet harmittomat ja tahattomat taipumukset.

Vierailija kirjoitti:

Mistä se sotku tulee? Ensin pitää tietää syy, jotta voi puuttua siihen.

Tämä on ehkä viisain kommentti koko keskustelussa. Sotku yleensä syntyy siitä kun ollaan ajatuksissaan ja ei tajuta pistää tavaroita paikoilleen, tai jätetään tavara "väliaikaisesti" johonkin jos sille ei ole paikkaa.

Ratkaisu on huomata mihin ja millaisissa tilanteissa sitä sotkua tulee ja opetella havahtumaan sekä pistämään se tavara sinne mihin se kuuluu. Täytyy aloittaa jostain pienestä ja helposta, esimerkiksi astioiden siirtäminen tiskipöydälle tai likaisten vaatteiden laittaminen pyykkikoriin. Tapoja pitää toistaa monia kertoja niin että siitä tulee rutiini ja ei lopulta tunnu vaivalloiselta vaan on automaattista.

Mitä ehdottaisitte paikaksi keskeneräisille käsitöille tai korjattaville vaatteille? Nyt niitä lojuu esillä siellä täällä, koska en muista tehdä niitä, jos ne ovat jossain kaapissa. Parhaiten saan tehtyä, jos ne ovat näkyvillä keittiön pöydällä, mutta sitten näyttää sotkuiselta.

Enkä saa niitä kerralla valmiiksi, vaan teen aina vähän muiden hommien lomassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä se sotku tulee? Ensin pitää tietää syy, jotta voi puuttua siihen.

Tämä on ehkä viisain kommentti koko keskustelussa. Sotku yleensä syntyy siitä kun ollaan ajatuksissaan ja ei tajuta pistää tavaroita paikoilleen, tai jätetään tavara "väliaikaisesti" johonkin jos sille ei ole paikkaa.

Ratkaisu on huomata mihin ja millaisissa tilanteissa sitä sotkua tulee ja opetella havahtumaan sekä pistämään se tavara sinne mihin se kuuluu. Täytyy aloittaa jostain pienestä ja helposta, esimerkiksi astioiden siirtäminen tiskipöydälle tai likaisten vaatteiden laittaminen pyykkikoriin. Tapoja pitää toistaa monia kertoja niin että siitä tulee rutiini ja ei lopulta tunnu vaivalloiselta vaan on automaattista.

Sotku syntyy, kun tavaraa on niin paljon, ettei niille ole mahdollista järjestää säilytyspaikkoja, johon ne on HELPPO palauttaa.

Joka päivä pitää siivota vähän. Kaikilla tavaroilla omata paikat. Ei mitään ylimääräistä koristeroinaa tai muuta tavaraa. Kaikki tasot aina tyhjinä. Jos ei mahdu kaappiiin, niin niiden siivous. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä ehdottaisitte paikaksi keskeneräisille käsitöille tai korjattaville vaatteille? Nyt niitä lojuu esillä siellä täällä, koska en muista tehdä niitä, jos ne ovat jossain kaapissa. Parhaiten saan tehtyä, jos ne ovat näkyvillä keittiön pöydällä, mutta sitten näyttää sotkuiselta.

Enkä saa niitä kerralla valmiiksi, vaan teen aina vähän muiden hommien lomassa.

Mulla on olohuoneessa huopainen käsityökori, jossa säilytän keskeneräiset työt. Tosin jos keskeneräisiä on paljon, niin kannattaisi  ehkä yrittää opettaa itsensä tekemään asioita loppuun. Valmiiksi tulleen tilalle voi sitten tuoda jonkun uuden sieltä kaapista.