Onko kenenkään tehnyt mieli erota miehen lapsien takia?
Olimme ekaa kertaa yhdessä viikon lomalla miehen kahden ala-asteikäisen lapsen kanssa. Koko loman ajan kaikki huonosti ja minäminäminäminä. Nyt mietin tosissani onko tässä suhteessa järkeä, koska en saa olla yhtään rennosti lasten ollessa paikalla. Yleensä tulen lasten kanssahyvin toimeen. Mutta tässä ei auta mikään. Kuulisin mielelläni muiden kokemuksia. Ja kyse ei siitä että lapsia ei olisi otettu huomioon.
Kommentit (8)
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 22:07"]Eikös tää jo käsitelty viikonlopun aikana?
Lopputulos taisi olla että kyllä, sinä olet väärä henkilö tähän suhteeseen.
[/quote] jaahas taas on ollut samantyyliset aloitukset ja oletus on että sama henkilöhän sw on pakko olla kun nää ongelmat ei oo ollenkaan yleisiä.
Voisitko antaa linkin ketjuun? Lukisin mielelläni.
Niin.. asutko sä niiden lasten kanssa?
Mulla yksi kaveripariskunta muutti erilleen, kun eivät tulleet toistensa lasten kanssa toimeen. Kummassakin viikko systeemi, joten seukkaavat sitten lapsettomilla viikoilla. Satunnaisesti tapaavat isona perheenä.
Minunkin, monta kertaa. Asiaa ei ole mitenkään helpottanut lasten mielenterveysongelmista kärsivä äiti.
Nykyään tekee enää mieli erota miehen takia kun lapset jo aikuisia ja asuvat omillaan.
Kyllä voisin erota miehen lasten takia! Mihelläni on 6 ja 8v tytöt entisestä suhteesta, ja ovat niin kauhukakaroita kun vain olla ja voi. Ei minkäänlaisia käytöstapoja, koska heidän äitiänsä ei vissiin lasten kasvattaminen kiinnosta. No... onneksi ovat meillä vaan 2yötä per kk.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 22:19"]Niin.. asutko sä niiden lasten kanssa?
Mulla yksi kaveripariskunta muutti erilleen, kun eivät tulleet toistensa lasten kanssa toimeen. Kummassakin viikko systeemi, joten seukkaavat sitten lapsettomilla viikoilla. Satunnaisesti tapaavat isona perheenä.
[/quote] Meillä harkittu muuttoa, mullakin siis lapsia. Parempi varmasti harkita edelleenkin. Ja sinänsä kyllä tulen lasten kanssa toimeen jos ollaan vain keskenämme. Mutta kun tulee omat lapset mukaan niin en vaan repeä enää antamaan heille jakamatonta huomiota ja sitten alkaa draama. Siis miehen lapsilla. Ehkä pitäisi seukata vain miehen kanssa mutta ei siinä mitään arkea rakenneta.
No kuule kyllä ne omatkin lapset ottavat välillä aivoon. Olen jo pari kertaa vannonut että en lähde enää ikinä noiden marisijoiden kanssa minnekään. Omista lapsista ei vaan voi mitenkään "erota".
Eikös tää jo käsitelty viikonlopun aikana?
Lopputulos taisi olla että kyllä, sinä olet väärä henkilö tähän suhteeseen.