Lue keskustelun säännöt.
Millainen mummo aiot itse olla?
02.08.2015 |
Tuosta 40-50-luvulla syntyneiden isovanhempien haukkumisketjusta tuli mieleen kysymys että millainen mummo itse aiot olla lapsenlapsillesi? Tiedän kyllä, että tulevaa ei kukaan voi ennustaa ja asioihin vaikuttaa monet tekijät, mutta noin niinkuin periaatteessa. Moni haikaili lempeää, pullantuoksuista huivipäämummoa joka ehkä itsellä on ollut. Onko tarkoitus herättää tämä, ainakin lähes, sukupuuttoon kuollut, mummolaji eloon vai otatteko ilon irti elämästä matkustellen ja omasta ajasta nauttien?
Kommentit (54)
En ainakaan pullantuoksuinen, olen nimittäin ihan käsi leipomisessa. Ja todellakin aion ottaa ilon irti elämästä ja matkustelen, mutta en sentään 365 päivänä vuodessa. Mun lapsenlapseni todennäköisesti oppivat mummon avustuksella ohjelmoimaan jo ennenkuin menevät eskariin. Varmaan aika rento mummo musta tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 17:46"]Mä olen vm 59 ja kahden energisen pojan mummi. Iät 9v ja 11v. Heti alusta saakka olen toivonut saavani olla mukana heidän elämässään, silti tunkeilematta ja täysin heidän vanhempiensa, ja tietenkin lasten ehdoilla.
Olen kannustava, innostava ja osallistun aktiivisesti kaikkeen mihin vain pystyn. Olen vienyt harkkoihin, ollaan shoppailtu porukassa, käyty jalkapalloa potkimassa, vierailtu eläintarhassa, Muumimaailmassa, metsäretkellä, sirkuksessa ym. Meillä ollaan yökylässä, saunotaan, leivotaan, tehdään kotiruokaa, pelaillaan, vedetään karkkiöverit, katsellaan leffoja ja ihan vain ollaan ja höpistään, se on tärkeetä :) Ja sydäntäkin saa avata, mummi kuuntelee.
Haluaisin antaa lapsille eväitä tulevaan elämään ja aineksia hyvään ja terveeseen itsetuntoon. Yhdessä ollaan sitä mieltä, että kiusaaminen on tyhmää, varastaa ei saa, heikompaa pitää auttaa jne. hyviä arvoja mietitään.
On ollut todella hienoa katsella heidän kehittymistään. Paljon olen saanut. Toivottavasti myös jotain elämän eväitä on lapsille tarttunut hihaan. Toivon myös, että saisin nähdä heidät aikuisina. Elämän tarkoitus? Oisko se osittain tässä?
[/quote]
Tulin hyvälle mielelle kirjoituksestasi. Olet todella ihanan kuuloinen mummo ja olen varma että lapsenlapsillesi jää kullanarvoisia muistoja näistä yhteisistä ajoista.
Mistä ihmeen huivimummoista te kirjoitatte?! Mun mummu oli syntynyt vuonna 1900 eikä koskaan käyttänyt mitään huivia. Elätte jossain topeliaanisessa tarhassa. Nykymummot mesettää, matkustaa, käy töissä ja kuuntelee rokkia.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 17:51"]
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 17:46"]
Mä olen vm 59 ja kahden energisen pojan mummi. Iät 9v ja 11v. Heti alusta saakka olen toivonut saavani olla mukana heidän elämässään, silti tunkeilematta ja täysin heidän vanhempiensa, ja tietenkin lasten ehdoilla.
Olen kannustava, innostava ja osallistun aktiivisesti kaikkeen mihin vain pystyn. Olen vienyt harkkoihin, ollaan shoppailtu porukassa, käyty jalkapalloa potkimassa, vierailtu eläintarhassa, Muumimaailmassa, metsäretkellä, sirkuksessa ym. Meillä ollaan yökylässä, saunotaan, leivotaan, tehdään kotiruokaa, pelaillaan, vedetään karkkiöverit, katsellaan leffoja ja ihan vain ollaan ja höpistään, se on tärkeetä :) Ja sydäntäkin saa avata, mummi kuuntelee.
Haluaisin antaa lapsille eväitä tulevaan elämään ja aineksia hyvään ja terveeseen itsetuntoon. Yhdessä ollaan sitä mieltä, että kiusaaminen on tyhmää, varastaa ei saa, heikompaa pitää auttaa jne. hyviä arvoja mietitään.
On ollut todella hienoa katsella heidän kehittymistään. Paljon olen saanut. Toivottavasti myös jotain elämän eväitä on lapsille tarttunut hihaan. Toivon myös, että saisin nähdä heidät aikuisina. Elämän tarkoitus? Oisko se osittain tässä?
[/quote]
Olen samaa vuosimallia, oma kuopus on 10 v :-)
[/quote]
Entäs sun esikoinen? Hyvin ehdit, tervetuloa aikanaan perässä, suosittelen! :D
Mä haluaisin olla samanlainen mummo kuin 14. Antaa aikaa lapsenlapsille ja rakastaa heitä niin, että myös tietävät sen.
Olen sen verran onnekas, että olen saanut olla myös paljon omien lasteni kanssa ja odotan jo innolla lastenlapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 17:54"]Mistä ihmeen huivimummoista te kirjoitatte?! Mun mummu oli syntynyt vuonna 1900 eikä koskaan käyttänyt mitään huivia. Elätte jossain topeliaanisessa tarhassa. Nykymummot mesettää, matkustaa, käy töissä ja kuuntelee rokkia.
[/quote]
Kyllä minun v. 20 syntynyt mummoni käytti lähes aina huivia ja päällä oli sellainen edesta napitettu mekko. :)
Olen vasta 4-kymppinen ja oma esikoinen 15 mutta olen suunnitellut jo paljon mummoelämääni.
1. Mun ovessa tulee olemaan kyltti jossa lukee "mummola"
2. Sisustan yhden huoneen lastenlapsia varten. Sinne tulee lastensänkyjä (alussa pinnasänky ja hoitopöytä) ja leluja. Seiniin lastenaiheiset tapetit jne. Ihan oikea lastenhuone siis.
3. Istun keinutuolissa ja neulon lapsille (kuten oma mummoni teki 80-luvulla). Keinutuoli mulla on jo, samoin taito ja into neuloa.
4. Pyydän lastenlapsia meille kylään (myös yökylään) vaikka vanhemmilla ei olisi tarvetta saada hoitajaa lapsille. Eli vietän aikaa heidän kanssaan koska haluan enkä siksi että vanhemmat pyytää.
5. Leivon ja paistan lättyjä heidän kanssaan. Annan herkkuja. Kunnioitan kuitenkin vanhempien näkemystä herkkujen syönnistä vaikka olisin itse eri mieltä.
6. Laulan lapsille ja luen heille paljon kirjoja.
Sellainen mummo minusta tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 17:52"]
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 17:46"]Mä olen vm 59 ja kahden energisen pojan mummi. Iät 9v ja 11v. Heti alusta saakka olen toivonut saavani olla mukana heidän elämässään, silti tunkeilematta ja täysin heidän vanhempiensa, ja tietenkin lasten ehdoilla. Olen kannustava, innostava ja osallistun aktiivisesti kaikkeen mihin vain pystyn. Olen vienyt harkkoihin, ollaan shoppailtu porukassa, käyty jalkapalloa potkimassa, vierailtu eläintarhassa, Muumimaailmassa, metsäretkellä, sirkuksessa ym. Meillä ollaan yökylässä, saunotaan, leivotaan, tehdään kotiruokaa, pelaillaan, vedetään karkkiöverit, katsellaan leffoja ja ihan vain ollaan ja höpistään, se on tärkeetä :) Ja sydäntäkin saa avata, mummi kuuntelee. Haluaisin antaa lapsille eväitä tulevaan elämään ja aineksia hyvään ja terveeseen itsetuntoon. Yhdessä ollaan sitä mieltä, että kiusaaminen on tyhmää, varastaa ei saa, heikompaa pitää auttaa jne. hyviä arvoja mietitään. On ollut todella hienoa katsella heidän kehittymistään. Paljon olen saanut. Toivottavasti myös jotain elämän eväitä on lapsille tarttunut hihaan. Toivon myös, että saisin nähdä heidät aikuisina. Elämän tarkoitus? Oisko se osittain tässä? [/quote] Tulin hyvälle mielelle kirjoituksestasi. Olet todella ihanan kuuloinen mummo ja olen varma että lapsenlapsillesi jää kullanarvoisia muistoja näistä yhteisistä ajoista.
[/quote]
Kiitos :) Vanhempi pojista sanoi viimeksi nähdessämme "Oot kyllä kaikkein paras mummi ikinä"! Oli työ pitää pokka, kyllä siinä niin liikuttui. Ei ole tarkoitus itseä kehua, mutta onnen ja ilon saa kai jakaa...
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 17:51"]Kun olitte lapsia, kuvittelitte olevanne maailman parhaita äitejä. Nyt äiteinä olette menettäneet harhaluulot äitiydestä, mutta aiotte sen sijaan olla maailman parhaita mummoja. Minulla on työelämää edessä vielä 15 vuotta, ja nuorin lapsi asuu toistaiseksi kanssani. Rakastan tänä vuonna syntynyttä ensimmäistä lapsenlastani, joka asuu 200 kilometrin päässä. Minulla ei ole autoa ja teen hyvin vaativaa työtä. Perjantai-iltaisin olen aivan loppu työviikon päätyttyä. Haluaisin auttaa enemmän rakasta vauvaperhettä, mutta voimani ovat rajalliset. Minulla on myös se toisessa ketjussa mainittu ja halveksittu miesystävä. Teen parhaani näissä raameissa. Yritän auttaa edes vähän, hoitaa työni ja elää myös omaa elämääni. Olin tarpeeksi hyvä äiti, nyt yritän olla tarpeeksi hyvä mummo.
[/quote]
Mitkä harhaluulot muka äitiydestä? Mä ainakin tiedän olevani tosi hyvä äiti. Parempi kuin ikään uskoinkaan. Eiköhän minusta tule hyvä mummokin siis. Ei kaikille se äitiys ja mummous ole pettymystä vink vink.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos minusta joskus mummu tulee, niin luultavasti se olen sitten minä tai lapsen isä, joka lapsen hoivaa ja huolehtii. Tyttärestäni ei taida äitihahmoa tulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin haluaisin olla mummona mahdollisimman hauska ja ymmärtäväinen. Edes yrittäisin pysyä maailman menossa mukana ja ehkä siihen ikään mennessä oppisin leipomaankin jotain.
Sellainen jonka luokse tullaan mielellään kylään ja jonka kanssa lapsenlapset haluaisivat puuhailla ja jutella.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 17:46"]
Mä olen vm 59 ja kahden energisen pojan mummi. Iät 9v ja 11v. Heti alusta saakka olen toivonut saavani olla mukana heidän elämässään, silti tunkeilematta ja täysin heidän vanhempiensa, ja tietenkin lasten ehdoilla.
Olen kannustava, innostava ja osallistun aktiivisesti kaikkeen mihin vain pystyn. Olen vienyt harkkoihin, ollaan shoppailtu porukassa, käyty jalkapalloa potkimassa, vierailtu eläintarhassa, Muumimaailmassa, metsäretkellä, sirkuksessa ym. Meillä ollaan yökylässä, saunotaan, leivotaan, tehdään kotiruokaa, pelaillaan, vedetään karkkiöverit, katsellaan leffoja ja ihan vain ollaan ja höpistään, se on tärkeetä :) Ja sydäntäkin saa avata, mummi kuuntelee.
Haluaisin antaa lapsille eväitä tulevaan elämään ja aineksia hyvään ja terveeseen itsetuntoon. Yhdessä ollaan sitä mieltä, että kiusaaminen on tyhmää, varastaa ei saa, heikompaa pitää auttaa jne. hyviä arvoja mietitään.
On ollut todella hienoa katsella heidän kehittymistään. Paljon olen saanut. Toivottavasti myös jotain elämän eväitä on lapsille tarttunut hihaan. Toivon myös, että saisin nähdä heidät aikuisina. Elämän tarkoitus? Oisko se osittain tässä?
[/quote]
Olen samaa vuosimallia, oma kuopus on 10 v :-)