Lue keskustelun säännöt.
Ruokailu anoppilassa
01.08.2015 |
Nyt vertaistukea ja ohjeita! Olemme yrittäneet mieheni kanssa opettaa kohta neljävuotiaalle lapsellemme ruuan ja ruoka-aikojen merkitystä. Kotiruokamme on tavallista kotiruokaa ja lapsemme tykkää monenlaisista ruuista mutta on pieniruokainen. Ei meinaisi syödä paljoakaan ja ruokailuhetket meinaa olla pelleilyä ja eestaas pomppimista. Sen vuoksi ollaan yritetty tiukentaa ruokailusääntöjä; kun poistuu pöydästä, on ruoka-aika hänen kohdalla ohi ja jos ei ole syönyt puoltakaan annosta niin ei tule muutakaan eikä jälkiruokaa. Yleensä kun syö reippaasti (mutta ei kaikkea tarvitse jos on ollut iso annos) niin saa palkkioksi jonkun pikkuherkun, keksin tai vanukkaan tms. Käymme viikottain anoppilassa syömässä ja siellä harrastaa tätä pelleilyä ja mummo ja pappa tietysti antaisivat syödä vain niitä "hyviä" juttuja eli esimerkiksi omalta lautaseltaan sitten syöttävät suolakurkkuja yms. Ollaan kielletty ja sanottu että lapsi saa kaikkea vähän omalle lautaselleen ja saa luvan kelvata siitä. Jos ei syö niin ei syö, ja sillä hyvä. Pöydästä kun lähtee niin ei takas tule, lapsi ymmärtää kyllä mutta appivanhemmat ei! Ne lässyttäis vaan ja ottais syliin syömään ja syöttäis!! Aaarrgh! Ja tekee näin vaikka me kielletään! Ja aina sanotaan lapselle että jälkkäri tulee kunhan syö "viisi lusikallista", "kolme palaa" jne jne. Kannustetaan lasta syömään ja kyseessä on ollut ruoka mikä menee pk:ssa ja kotona mukisematta. No lapsi ei oo syöny ja odottaa että pappa lappaa suuhun pelkkää tomaattia! Sitten päälle haetaan salaa lapselle jäätelö VAIKKA olen sanonut että "Minna" ei syönyt ruokaa tarpeeksi, ei saa jälkiruokaa. Ja kun lapsi leikkii pöydässä, minä ja mieheni kielletään, appivanhemmat hyssyttelee ja sanoo "ei haittaa!"!!!! Ymmärrän että isovanhemmat haluaa lapsenlastaan hemmotella, saa kyllä mutta huonoa käytöstä ei saa palkita! Saavat ostaa leluja ja antaa herkkuja mutta jos me ollaan vanhempina päätetty tietyt rajat ja kuri niin niiden yli ei kävellä. Tänään jouduin anopille huutamaan että nyt jumalauta EI! Kun ruoka oli pöydästä jo korjattu niin lapselle yhtäkkiä tulikin nälkä (hetki sitten närppi lautastaan eikä kelvannu) ja anoppi siihen "mitäs me sulle keksittäis?". Räjähdin että "ei keksitä mitään kun äsken ei syönyt ja piste!" Uhkasin lähteä menemään jos antaa jotain välipalaa! Mä en tidellakaan halua myöhemmin hävetä oman lapseni ruokailukäyttäytymistä! Oman siskon lapsetki on aika ärsyttäviä vaikka ovat jo isoja, hamstraavat keksiä ja herkkuja kahvipöydästä ja saattavat huutaa kovaan ääneen HYI jollekkin ruoka-aineelle. Sitte näkee näitä herranterttuja jotka ilmottaa jo ovella mikä ruoka on pahaa ja mitä erikoistilauksia haluavat! Anteeksi pitkä avautuminen ja mahdollisesti sekava teksti (puhelimella). Mielestäni olemme sopivan rennot vanhemmat ja meillä ei säännöillä ja rajoituksilla kuristeta, lapsi saa olla lapsi. Oman, ja tulevaisuuden takia muidenkin ihmisten, mielenrauhan takia haluan lapsistani kasvattaa hyvätapaiset ja järkevät joita kehtaa viedä kylään minne vaan. Kiitos jos joku jaksoi lukea ja kiitos jos joku jaksaa vielä kommentoida, oon niin loppu noita appivanhempia! Ja käydään siellä vielä usein ja se on lapselle mieluinen paikka, niinkuin toinen koti! Mikä on ihanaa tietysti, toivoisin että appivanhemmat olis samalla linjalla meidän sääntöjen mukana.
Kommentit (48)
Meillä oli samanlainen tilanne. Saatiin se poikki sillä, että istuimme appivanhempien kanssa alas, niin että lapsi ei ollut paikalla ja selitettiin rauhassa, mistä on kysymys ja miksi meillä oli tietyt säännöt ruokailujen suhteen. Sovittiin, että jos lapset ovat kylässä ilman meitä vanhempia, niin syökööt vaikka pelkkiä pipareita, jos mummi ja ukki niin haluavat. Mutta kun me vanhemmat olemme paikalla, niin silloin pelataan meidän sääntöjen mukaan ja vain me ohjaamme lapsia ruokailutilanteessa. Siitä on nyt 8vuotta aikaa ja homma on toiminut moitteetta sen jälkeen.
Ja olen kyllä jonkun kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että älä palkitse makealla. Tai millään muullakaan. Ei siitä ruokailusta tarvi mitään maanittelu/palkitsemissirkusta tehdä. Syö sen minkä syö ja lisää saa seuraavalla ruokailulla. Ei lapset itseään nälkään tapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 22:44"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 22:40"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 22:31"]
Mummolassa on mummolan säännöt, miniä pitää mölyt mahassaan, ellei siellä tehdä jotain hengelle vaarallista tai laitonta. Hulluintahan tuossa on se, että sinä aikuinen nainen huudat isoäidille ja siten osoitat lapsellesi, että muiden kotona saa riehua ja kiukuta. Lapsesi voi oppia pöytätavat, mutta ihmisten kanssa toimimista ja muiden kunnioitusta hän ei sinulta opi.
Jos olisin anoppisi niin ilmoittaisin, että meille ei tarvitse tulla syömään, meille ei tarvitse tulla hoitoon eikä meiltä todellakaan saa mitään apua mihinkään ennen kuin miniä pyytää julkisesti anteeksi. Päivääkään en kaltaistasi katselisi!
[/quote]
Missäs se muiden kunnioitus oli kun isovanhemmat toimivat juuri päinvastoin kun lapsen vanhemmat (=lapsen kasvattajat, eli he, jotka ovat myös vastuussa) toivovat? Vanhempien kasvatustyön sabotoiminen on ok?
[/quote]
Isovanhempien kodissa on isovanhempien säännöt. Ei ole mitään vanhempien kasvatuksen sabotoimista todeta, että tämä on meidän kotimme, täällä tehdään näin. Jos se ei käy ap:lle, hän opettelee itse huolehtimaan lapsestaan.
[/quote]
Huh huh, jos olisit minun anoppini, todellakin mielelläni "huolehtisin itse lapsestani".
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 22:35"][quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 22:31"]Mummolassa on mummolan säännöt, miniä pitää mölyt mahassaan, ellei siellä tehdä jotain hengelle vaarallista tai laitonta. Hulluintahan tuossa on se, että sinä aikuinen nainen huudat isoäidille ja siten osoitat lapsellesi, että muiden kotona saa riehua ja kiukuta. Lapsesi voi oppia pöytätavat, mutta ihmisten kanssa toimimista ja muiden kunnioitusta hän ei sinulta opi.
Jos olisin anoppisi niin ilmoittaisin, että meille ei tarvitse tulla syömään, meille ei tarvitse tulla hoitoon eikä meiltä todellakaan saa mitään apua mihinkään ennen kuin miniä pyytää julkisesti anteeksi. Päivääkään en kaltaistasi katselisi!
[/quote]
Mukavaa yksinäistä vanhuutta sinullekin ;)
[/quote] uskon, että selviäisin ilman tuollaista miniää. Ystäviä on muualla ja muillakin lapsilla on lapsia
Minulla on tytär ja kaksi miniää. Tyttären lapset saavat syödä mitä tahansa, hyppiä trampoliinilla ja kiipeillä puihin, mutta heitä on ehdottomasti kielletty tekemästä sisälle majoja eivätkä he saa katsoa televisiota kuin omien vanhempiensa kanssa. Tietokone on kielletty. Ruokapöydässä riittää, että maistaa, sen jälkeen saa lähteä leikkimään. Vanhemman miniän lapsille pitää ruuan olla luomua, juomaksi kelpaa vain tietty lähdevesi, legoilla he eivät saa leikkiä, mutta tietokoneaikaa ei ole mitenkään rajattu. Tabletti käteen ja vanhemmille omaa aikaa. Ruokapöydässä pitää istua, vaikka ei söisi, mitään ei tarvitse maistaa. Nuoremman miniän lapset ovat vegaaneja, he eivät saa leikkiä mitään riehuntaleikkejä ja heille pitää lukea paljon. Ruokailu tapahtuu siellä, missä lapset sattuvat olemaan, vaikka lattialla.
Kun kaikki 3 perhettä tulevat meille samaan aikaan, niin kenen kasvatusmetodien mukaan pitäisi mennä? Kun heistä jokainen on sitä mieltä, että mummolassa ei ole mummolan sääntöjä vaan heidän sääntönsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä, miksi pitää tehdä asioista niin vaikeita. Ei se lapsi nälkään kuole. Jos ei ruoka maistu niin seuraava ruoka sitten menee senkin edestä. Itse en ole koskaan tuputtanut lapsille ruokaa. Eihän sinullakaan aina tee mieli ruokaa
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 23:02"]
Minulla on tytär ja kaksi miniää. Tyttären lapset saavat syödä mitä tahansa, hyppiä trampoliinilla ja kiipeillä puihin, mutta heitä on ehdottomasti kielletty tekemästä sisälle majoja eivätkä he saa katsoa televisiota kuin omien vanhempiensa kanssa. Tietokone on kielletty. Ruokapöydässä riittää, että maistaa, sen jälkeen saa lähteä leikkimään. Vanhemman miniän lapsille pitää ruuan olla luomua, juomaksi kelpaa vain tietty lähdevesi, legoilla he eivät saa leikkiä, mutta tietokoneaikaa ei ole mitenkään rajattu. Tabletti käteen ja vanhemmille omaa aikaa. Ruokapöydässä pitää istua, vaikka ei söisi, mitään ei tarvitse maistaa. Nuoremman miniän lapset ovat vegaaneja, he eivät saa leikkiä mitään riehuntaleikkejä ja heille pitää lukea paljon. Ruokailu tapahtuu siellä, missä lapset sattuvat olemaan, vaikka lattialla.
Kun kaikki 3 perhettä tulevat meille samaan aikaan, niin kenen kasvatusmetodien mukaan pitäisi mennä? Kun heistä jokainen on sitä mieltä, että mummolassa ei ole mummolan sääntöjä vaan heidän sääntönsä.
[/quote]
Kaikki vanhemmat sitten varmaan huolehtivat että lapset toimivat heidän sääntöjensä mukaan. Hassua muuten että puhut "tyttären lapsista" ja " miniöiden lapsista", eikö kellään ole isää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 23:02"]
Minulla on tytär ja kaksi miniää. Tyttären lapset saavat syödä mitä tahansa, hyppiä trampoliinilla ja kiipeillä puihin, mutta heitä on ehdottomasti kielletty tekemästä sisälle majoja eivätkä he saa katsoa televisiota kuin omien vanhempiensa kanssa. Tietokone on kielletty. Ruokapöydässä riittää, että maistaa, sen jälkeen saa lähteä leikkimään. Vanhemman miniän lapsille pitää ruuan olla luomua, juomaksi kelpaa vain tietty lähdevesi, legoilla he eivät saa leikkiä, mutta tietokoneaikaa ei ole mitenkään rajattu. Tabletti käteen ja vanhemmille omaa aikaa. Ruokapöydässä pitää istua, vaikka ei söisi, mitään ei tarvitse maistaa. Nuoremman miniän lapset ovat vegaaneja, he eivät saa leikkiä mitään riehuntaleikkejä ja heille pitää lukea paljon. Ruokailu tapahtuu siellä, missä lapset sattuvat olemaan, vaikka lattialla.
Kun kaikki 3 perhettä tulevat meille samaan aikaan, niin kenen kasvatusmetodien mukaan pitäisi mennä? Kun heistä jokainen on sitä mieltä, että mummolassa ei ole mummolan sääntöjä vaan heidän sääntönsä.
[/quote]
No jopas on sakki! Kurja tilanne :(
Ja aloittaja jatkaa vielä kun luin vastauksia (kiitos niistä!).
Taisin kirjoittaa väärin, en rähjännyt mutta tiukasti anopille ilmoitin että ei anna lapselle välipalaa kun ei ruoka kelvannut. Ja ruokailun aikana sanoimme isän kanssa kaikille paikalla olijoille että ruoan jälkeen saa jälkiruokaa mutta jos ei syö mitään niin ei tipu muutakaan. Eli tämä asia oli selväksi tehty. Olen miehen kanssa asiasta kotona keskustellut ja hän on kanssani samaa mieltä, jos kävisimme isovanhemmilla kerran kuussa tai harvemmin, nämä kuriasiat ei olisi "niin justiinsa". Mutta käymme siellä tosiaan viikottain ja usein syödään niin en halua että lapsi muuttuu siellä ihan mahdottomaksi. Ja olenkin erittäin kiitollinen ihanista isovanhemmista. Olen sen heille sanonutkin! Kuten aloituksessa kerroin, meillä ei hirveästi sääntöjä ole, mutta niistä mitä on, pidetään kiinni - oli paikka mikä tahansa. Ja yritän olla valittamatta viimeiseen asti, ja kertoa etukäteen kyläpaikassa tai tässä tapauksessa anoppilassa että Pirkko-Petteri ei ole syönyt hyvin, ei anneta mitään herkkuja ennenkuin on syönyt. Ja joo ei kotonakaan aina saa herkkuja palkkioksi, tälle tytölle ksylitolipastillikin on sopiva palkkio. Ja palkkio voi olla vaikka hetki lastenohjelmia. Anoppilassa taas usein on joku jälkiruoka, mansikkarahkaa tai juuri se jäätelö. Ymmärrän täysin että ihan kaikesta en voi nipottaa isovanhempien luona ja monesta asiasta pidänkin mölyt mahassa! Ja senkin pointin tajuan (niinkuin joku muukin mainitsi) että mummulassa mummun säännöt JOS me vieraltaisi siellä kaksi kertaa vuodessa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 23:11"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 23:02"]
Minulla on tytär ja kaksi miniää. Tyttären lapset saavat syödä mitä tahansa, hyppiä trampoliinilla ja kiipeillä puihin, mutta heitä on ehdottomasti kielletty tekemästä sisälle majoja eivätkä he saa katsoa televisiota kuin omien vanhempiensa kanssa. Tietokone on kielletty. Ruokapöydässä riittää, että maistaa, sen jälkeen saa lähteä leikkimään. Vanhemman miniän lapsille pitää ruuan olla luomua, juomaksi kelpaa vain tietty lähdevesi, legoilla he eivät saa leikkiä, mutta tietokoneaikaa ei ole mitenkään rajattu. Tabletti käteen ja vanhemmille omaa aikaa. Ruokapöydässä pitää istua, vaikka ei söisi, mitään ei tarvitse maistaa. Nuoremman miniän lapset ovat vegaaneja, he eivät saa leikkiä mitään riehuntaleikkejä ja heille pitää lukea paljon. Ruokailu tapahtuu siellä, missä lapset sattuvat olemaan, vaikka lattialla.
Kun kaikki 3 perhettä tulevat meille samaan aikaan, niin kenen kasvatusmetodien mukaan pitäisi mennä? Kun heistä jokainen on sitä mieltä, että mummolassa ei ole mummolan sääntöjä vaan heidän sääntönsä.
[/quote]
Kaikki vanhemmat sitten varmaan huolehtivat että lapset toimivat heidän sääntöjensä mukaan. Hassua muuten että puhut "tyttären lapsista" ja " miniöiden lapsista", eikö kellään ole isää?
[/quote]
On niillä isät kaikilla, mutta isät ei saa päättää, miten lapsia kasvatetaan.
Eikä ne äidit todellakaan katso, että omat lapste noudattavat perheen sääntöjä vaan he katsovat sitä, mitä sääntöjä minä noudatan. Ymmärränkö, että yksi syö eteisen lattialla, toinen voi poistua pöydästä koska tahtoo ja kolmannen pitää maistaa. Katsos kun he on mummolassa, siellä voi ottaa vähän rennommin ja vastuu on isoäidillä. Kunhan tämä muistaa, että nimenomaan perheen sääntöjen mukaan toimitaan.
Kyse on siis miehen vanhemmista. Miehesi kuuluisi nyt ryhdistäytyä ja puhua rajat selviksi vanhempiensa kanssa. Kummankin kuuluu selvittää asiat omien vanhempiensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ap:n kanssa samaa mieltä siitä, että isovanhempien tehtävä on kunnioittaa vanhempien (kohtuullisia) toiveita esim. juuri ruokailun suhteen. Mutta anopille huutamalla tai räyhäämällä et varmaankaan saavuta tavoitettasi. Istukaa rauhassa alas, selittäkää asia isovanhemmille "rautalangasta vääntäen", siis kertokaa selkeästi kuinka toivotte heidän toimivan pääpiirteissään, kaikkein olennaisimpiin keskittyen, ja tuokaa esiin että asia on teille TÄRKEÄ. Jos eivät edelleenkään muuta käytöstään, voitte valita, lakkaatteko syömästä mummolassa vai hölläättekö periaatteistanne.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 23:17"]
Ja aloittaja jatkaa vielä kun luin vastauksia (kiitos niistä!). Taisin kirjoittaa väärin, en rähjännyt mutta tiukasti anopille ilmoitin että ei anna lapselle välipalaa kun ei ruoka kelvannut. Ja ruokailun aikana sanoimme isän kanssa kaikille paikalla olijoille että ruoan jälkeen saa jälkiruokaa mutta jos ei syö mitään niin ei tipu muutakaan. Eli tämä asia oli selväksi tehty. Olen miehen kanssa asiasta kotona keskustellut ja hän on kanssani samaa mieltä, jos kävisimme isovanhemmilla kerran kuussa tai harvemmin, nämä kuriasiat ei olisi "niin justiinsa". Mutta käymme siellä tosiaan viikottain ja usein syödään niin en halua että lapsi muuttuu siellä ihan mahdottomaksi. Ja olenkin erittäin kiitollinen ihanista isovanhemmista. Olen sen heille sanonutkin! Kuten aloituksessa kerroin, meillä ei hirveästi sääntöjä ole, mutta niistä mitä on, pidetään kiinni - oli paikka mikä tahansa. Ja yritän olla valittamatta viimeiseen asti, ja kertoa etukäteen kyläpaikassa tai tässä tapauksessa anoppilassa että Pirkko-Petteri ei ole syönyt hyvin, ei anneta mitään herkkuja ennenkuin on syönyt. Ja joo ei kotonakaan aina saa herkkuja palkkioksi, tälle tytölle ksylitolipastillikin on sopiva palkkio. Ja palkkio voi olla vaikka hetki lastenohjelmia. Anoppilassa taas usein on joku jälkiruoka, mansikkarahkaa tai juuri se jäätelö. Ymmärrän täysin että ihan kaikesta en voi nipottaa isovanhempien luona ja monesta asiasta pidänkin mölyt mahassa! Ja senkin pointin tajuan (niinkuin joku muukin mainitsi) että mummulassa mummun säännöt JOS me vieraltaisi siellä kaksi kertaa vuodessa....
[/quote]
Miten se vierailukertojen määrä vaikuttaa siihen, saako appi ja anoppi päättää omista asioistaan?
Jos siellä saa jälkiruokaa, vaikka ei syönyt pääruokaa, niin mikä siinä mättää? Se on ihan samanlaista ruokaa kuin kaikki muukin, tuskin tappavaa. Sinä ja mies sanotte, että isovanhemmat ei saa tehdä kotonaan niin kuin tahtovat?
Jos joku tulee meille kylään ja sanoo, että lapsi ei ole tänään syönyt kunnolla, sille ei saa antaa herkkuja, niin todennäköisesti kaivaisin kaapista imelintä herkkua, mitä löytyy. Ihan siksi, että ruoka on vain ruokaa, jos siitä tekee mörön kuten sinä olet nyt tehnyt, niin tulossa on pelkkiä ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä myös isovanhempien pitäisi päästä kertomaan, mitä teissä heidän mielestänne on pielessä! Jos te kerran voitte sanoa heille, miten ruokapöydässä tulee toimia, niin ehkä heillä on muutama sana sanottavana esim. miniän kiukkuamisesta ja mielen pahoittamisesta tai vaikka oman pojan laiskuudesta ja aikaasaamattomuudesta. Kaikki asiat pöydälle ja avoin keskustelu, jonka jälkeen muutatte omia tapojanne!
Kyllä nuorikin lapsi oppii, että mummolassa on mummon säännöt ja kotona toiset. Ei lapsi siitä pilalle mene, jos kerran viikossa hemmotellaan. Oppiihan, että eri taloissa eri tavat.
Munkin anoppi syöttää meidän 3v:tä ja laittaa kaikkiin ruokiin automaattisesti ketsuppia vaikkei lapsi ole edes pyytänyt. Joka kerta saan sitten pari päivää mummolakäynnin jälkeen taistella ruokailusta kun herra "ei haluu syödä itte kun mummu syöttää". Kyllä vituttaa, mutta mummu on ujo ja yksinäinen niin suotakoon hänelle ensimmäisen lapsenlapsen lelliminen.
Meillä myös lapsenlapset vierailevat viikottain, toisinaan parikin kertaa viikossa. Olen myös päivähoitanut heitä pienempinä.
Mielestämme meidän isovanhempien tulee tukea lasten vanhempia heidän kasvatustyössään. Emme halua vesittää mitään juttua, siksi pyrimme noudattamaan lasten kanssa samoja sääntöjä kuin vanhempansakin.
Emme näe mitään hyötyä kenellekään siitä, että "lellisimme" lapsia vastoin heidän vanhempiensa periaatteita. Tilanne voisi toisiaan olla erilainen, mikäli tapaisimme harvoin, mutta koska tavallaan tämän usein yhdessä vietetyn ajan johdosta kuulumme perheeseen, on meillä mielestämme yhtäläinen kasvatusvastuu. Ruokapöydässä istutaan kauniisti, syödään sivistyneesti ja mielellään jutellaan. Kaikkia ruokia maistetaan, se riittää.
Lapsia voi "lelliä" monella tapaa. Meille parhaimmaksi on osoittautunut yhteinen tekeminen, eli annamme aikaamme, emme herkkuja jatkuvasti. Ainakin toistaiseksi lapsenlapset ovat tulleet meille mielellään.
39 jatkaa vielä.
Meidän tilanteemme tekee helpoksi se, että lastenlasten kotona noudatetaan samanlaisia sääntöjä kuin mistä itse aikoinaan pidimme kiinni omien lastemme kanssa.
Vanhemmat päättävät omista lapsistaan, eli minusta mummon ja vaarin ainakin kysyttävä vanhemmilta, saako esim. syömättä jääneen ruuan jälkeen antaa jälkiruokaa. Onhan se nyt alkeellista kohteliaisuutta.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 23:43"]39 jatkaa vielä.
Meidän tilanteemme tekee helpoksi se, että lastenlasten kotona noudatetaan samanlaisia sääntöjä kuin mistä itse aikoinaan pidimme kiinni omien lastemme kanssa.
Vanhemmat päättävät omista lapsistaan, eli minusta mummon ja vaarin ainakin kysyttävä vanhemmilta, saako esim. syömättä jääneen ruuan jälkeen antaa jälkiruokaa. Onhan se nyt alkeellista kohteliaisuutta.
[/quote]
Ah, kiitos! Moni on täällä nyt jotenkin käsittänyt väärin. Ehkä en ole osannut kirjoittaa kunnolla ja asioista on jäänyt liikaa tulkinnan varaa.
En missään nimessä ole rähjännyt mummolassa. Tiukasti olen sanonut mutta en rähissyt. Ja lapsi on kyllä kiltti että ei sitä tarvi kokoajan komentaa. Mutta pari on täällä pointtini ymmärtänyt, ja vastapuoleltakin olen yrittänyt ottaa onkeeni. En ole siellä mummolassa nipottava akka, näistä yleensä kihisen vaan itsekseni. mieheni tukee kyllä minua ja sanoo vanhemmilleen kyllä ihan yhtälailla kuin minäkin.
Tosi jännä että täällä on kahta täysin eri mielipidettä, osa mummoista antaisi herranterttujen hyppiä sohvilla ja keikkua kattokruunussa kun osa taas on samalla linjalla kuin vanhemmatkin kurin ja kasvatuksen suhteen. T. Aloittaja joka poistuu nyt takavasemmallle.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 22:50"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 22:39"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 22:35"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 22:31"]Mummolassa on mummolan säännöt, miniä pitää mölyt mahassaan, ellei siellä tehdä jotain hengelle vaarallista tai laitonta. Hulluintahan tuossa on se, että sinä aikuinen nainen huudat isoäidille ja siten osoitat lapsellesi, että muiden kotona saa riehua ja kiukuta. Lapsesi voi oppia pöytätavat, mutta ihmisten kanssa toimimista ja muiden kunnioitusta hän ei sinulta opi. Jos olisin anoppisi niin ilmoittaisin, että meille ei tarvitse tulla syömään, meille ei tarvitse tulla hoitoon eikä meiltä todellakaan saa mitään apua mihinkään ennen kuin miniä pyytää julkisesti anteeksi. Päivääkään en kaltaistasi katselisi! [/quote] Mukavaa yksinäistä vanhuutta sinullekin ;)
[/quote]
Onneksi lapset ja lapsenlapset eivät ole tässä maailmassa ainoita, joiden kanssa olen tekemisissä. Minulla on liuta ystäviä ja kavereita toisin kuin kolmikymppisillä naisilla, joilla on vain mies, lapset ja kuntosali.
[/quote]
Mitä jos se kolmikymppisten ystävättömyys johtuukin sukupolvesi kiireisistä isoäideistä, jotka eivät Espanjasta millään taivu?
[/quote]
Olen työelämässä vielä ainakin 10 vuotta, joten totta, kiirettä pitää kun samalla pitää vielä huolehtia sekä omista vanhemmista että pikkuisen katsoa yhden tädinkin perään. Kolmikymppisillä on vastuullaan vain itsensä, ei huolta ikääntyvistä vanhemmista ja näiden päivittäisestä selviämisestä. Voi kun nuoret edes joskus ottaisi mummon ja ukin viikonlopuksi kylään, mutta ei kukaan kolmikymppinenhalua raihnaisia vanhuksia vaivoikseen.