Ulkonäöstä ja ammatista mojova kysymys. Avaa!
Poikkeuksia tietysti on, mutta hyvin usein ulkonäöstä ja koko habituksesta pystyy päättelemään paljon ihmisen " sosiaalisesta asemasta" ja älykkyydestä (vähän kärjistäen). Sekunnissa jostain ihmisestä huomaa ettei ole ruudinkeksijä, vaikka ei edes juttelisi hänen kanssaan. Joukosta ihmisiä pystyn sanomaan kuka on siivooja ja niin poispäin. En vähättele siivojan ammattia, mutta eihän se aivotyötä vaadi hirveästi. Rikollisetkin on aina jotenkin tietyn näköisiä. Miksi?
Kommentit (13)
Kai tuotakin asiaa on tutkittu, että mitä ne vinkit on joitten perusteella päätelmät tehdään.
Ja koitapa arvata mun ammatti, kun niin luulet sen tietäväsi.
Vierailija:
Ja koitapa arvata mun ammatti, kun niin luulet sen tietäväsi.
(ei 3)
Se että miksi pitäis kyllä olla ilmiselvää. Kyllähän sellaisen ihmisten välisen seksuaalisen jännitteen pystyy toinenkin ihminen näkemään.
mutta ei kaikissa.
Ja joskus on helppo yhdistää ihminen jossakin tietyssä tilanteessa tiettyyn ammattiin...
Väitän ettei ap kuitenkaan pysty erottamaan kun " ääripäiden" edustajat. Siivoojassa ja toimitusjohtajassa on eroja, mutta tarjoilija ja sihteeri onkin vaikeampi erottaa toisistaan.
Ja totuus on sekin, että esim. siivooja ei pysty työtään tekemään korkokengissä, kauniit vaatteetkin kannattaa unohtaa etteivät ne sotkeudu, ja nätisti laitettu kampauskin saattaa aueta kesken päivää kun hutkii rätin kanssa...
Sitä vastoin joissakin ammateissa on PAKKO olla siistit vaatteet, kynnet vimpan päälle lakassa jne. koska ihminen ei ole vain töissä, hän myös edustaa firmaa/tuotetta.
Ja moni työ jättää myös jälkensä ihmiseen, esim. autokorjaajalla on käsissä mustaa, kampaajilla lähes poikkeuksetta hyvin leikatut&värjätyt hiukset, raksamiehellä ja siivojalla työ usein " näkyy käsistä" , maalarilla voi olla maalitahra lahkeessa jne jne.
Joten ei tuo ap:n " lahja" mikään " yliluonnolinen ole" . Ja yleensä kun ihminen on herkistynyt jollekkin asialle, hän rekisteröi vain ne ihmiset jotka " koskettavat" (ap:n tapauksessa ihmiset jotka selkeästi pystyy yhdistämään johonkin ammattikuntaan kuuluviksi. Raskaana oleva taas näkee vain raskaana olevia/lapsiperheitä kaduilla, ja rakastunut/eronnut vain rakastuneita pareja... jne)
Ja itteensä laittamattomat läskit korkeakoulutettuja? Vai miten ne erotat?
Vaiko just toisinpäin?
Mun ei tartte pätee ulkonäöllä, joten peiliin vain vilaisu. Kaupan kassat taas on välillä niin viimosen päälle meikattuja..
mä olen todella nuoren näköinen, eli näytän 17 vuotiaalta mutta olen 33, monet ovat nyt sanoneet että näytän bb sarilta eli mielestäni hempukalta, luulisi että olen teinipissis..... tadaa... olen lastenlääkäri...
siis ei niin, että tietynnäköisistä ihmisistä tulee tietyn alan ammattilaisia, vaan että jo opiskeluajoista lähtien muodostuu sellainen käsitys, mikä on esim. hyvännäköistä vaatetta ja sitten vaan työyhteisössä tyyli muodostuu yhteisön tyyliä peilaten. Siis ei niin, että kaikki ostaa samanlaisia vaatteita tms., vaan niin, että se yleinen tyyli ja olemuksen fiilis vaan rakentuu tietynlaiseksi kovin helposti.
Teen itse töitä nuoriso-ohjaajataustaisten ihmisten kanssa ja näytän kuulemma enemmän nuoriso-ohjaajalta kuin oman ammattini edustajalta (joilla on taas aika eri tyyli).
Mietin sitä oikeastaan aina, kun tapaan jonkun uuden ihmisen. Tai istun metrossa, ja pohdin sitä vastapäätä istuvasta. Hupini saa täyttymyksen, kun ihmiseen tutustuu ja vihdoin viimein uskaltaa kysyä ammattia.
No, ammatteja on maailmassa niin monia, ettei niitä pysty arvaamaan. Ja on paljon ammatteja, joita ei tiedä olevan edes olemassa. Mutta hyvin harvoin joudun hämmästymään vastaustani. Jostain sen oikean vastauksen näkee. Arvauksen kulkee saralla korkeasti koulutettu - matalasti koulutettu, businessmies - byrokraatti, ihmiskeskeinen - asiakeskeinen... näitä kun arvioi ulkonäön lisäksi, niin saa aika hyvän lopputuloksen.
samassa sairaalassa työskentelee 50 vuotias mies, iso maha, arpia naamassa(auto-onnettomuus), möreä ääni ja pituutta yli 2 metriä, painoakin kertynyt reippaasti yli 150 kg eli kyseinen herra näyttää vanhalta puliukolta joka ei ole naamaansa vuosikymmeniin pessyt...ja ammatti on.... lastenpsykiatrian ylilääkäri....alallaan todella arvostettu , palkittu ja lapset rakastavat häntä!!!
Itse en ole kuulemma yhtään tyypillisen ammattini edustajan näköinen.