Lue keskustelun säännöt.
En halua isää saattamaan alttarille, äiti suuttui
01.08.2015 |
Häät ovat vasta ensi kesänä, mutta tuli tuokin puheeksi... Eli siis, lyhyestä virsi kaunis: en halua, että isä saattaa minua alttarille. Minusta tuo perinne on oksettava, peruja siltä ajalta, kun tytär ei ollut enempää eikä vähempää kuin kauppatavara, jonka omistajuus siirtyi mieheltä toiselle. Minä en ole isäni omaisuutta eikä minusta tule mieheni omaisuutta, olen itsenäinen ja omavaltainen ihminen, jota miehen ei tarvitse luovuttaa toiselle miehelle. Isäni suhtautui ainakin näennäisen rauhallisesti, hän on hyvin syrjäänvetäytyvä ja ihmisjoukkoja inhoava ihminen, joka ei myöskään halunnut pitää minulle puhetta ylioppilasjuhlissani tai muutakaan vastaavaa. Äiti hermostui aivan kunnolla, kuulemma minun pitäisi vähän enemmän kunnioittaa isääni ja mietin tätä asiaa aivan liian syvällisesti, se on vain nätti perinne eikä tarkoita nykypäivänä mitään. Mutta kun olen eri mieltä! Se on perinne sellaisilta ajoilta, jolloin naisen asema oli kurja enkä esimerkiksi itse voisi elää likimainkaan sellaista elämää, kuin mitä nyt elän. En halua toisintaa tuollaisia arvoja minun ja mieheni juhlapäivänä, jonka tarkoituksena on liittää yhteen kaksi toisiaan rakastavaa täysivaltaista aikuista, ei juhlia uutta holhoussuhdetta.
Mitä mieltä olette? Ylireagoiko äiti, vai ymmärrettekö häntä?
Kommentit (41)
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 16:31"]
Ei tuo ole edes suomalainen perinne! Se on ihan viime vuosina tullut Suomeen ja mallina on amerikkalainen "isä luovuttaa tyttären" -tapa. Itsekin marssin käsikynkkää mieheni kanssa alttarille 90-luvulla ja sitä ennen kaikki tuttavani.
[/quote]
Ei se kyllä mikään puhtaasti amerikkalainen tapa ole, ja on ollut Suomessakin tapana jo pitkään. Ei mistään perinteistä kannata ottaa stressiä suuntaan tai toiseen, ei ne ole pakollisia eikä ne tee juhlista parempia tai huonompia. Perinteet muuttuvat ja tarttuvat, ei se että yksi rituaali on jossain tehty ensimmäisen kerran ennen kuin jossain muualla, tarkoita että sama rituaali siellä muualla olisi jotenkin vähemmän perinteistä. Kannattaa lukea hääperinteistä, ja vaikka nimenomaan suomalaisista häistä, niin huomaa kuinka hölmöä on antaa arvoa jollekin vain sen takia, että se on perinne.
Äitisi on kyllä nyt hieman kohtuuton, häät ovat sinun ja miehesi, ja uskoisin että onnistuvat parhaiten kun ovat teidän toiveiden mukaan toteutettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 16:43"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 16:39"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 16:36"]
Katolinen tapa, ei luterilainen. Meillä nainen kulkee alttarille yksin tai yhdessä miehensä kanssa. Täällä nainen on aina ollut itsellinen ja tasa-arvoinen.
[/quote]
Aina? Toisen maailmansodan jälkeen hiljalleen enemmän, sitä ennen ei ollenkaan.
[/quote]
Amerikkalaisten apinointia, kuten niin moni muukin asia maailmansotien jälkeen. Ei ole suomalaisten perinne.
[/quote]
Niin siis naisten tasa-arvo amerikkalaisten apinointia? Koska sitähän tuo kommentti käsittelee. Vittu tätä teidän sisälukutaitoa taas.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 16:52"]
Miksi miesvihaajafemakko menee naimisiin?
[/quote]
Jännä tulkinta. Eli jos ei halua olla kenenkään miehen omistuksessa se tarkoittaa, että vihaa miehiä?
Sano äidillesi että jos sitten haluaa muitakin jenkkiperinteitä kunnioittaa niin he maksavat sitten kaikki häistä koituvat laskut ja lisäksi opiskelukulusi ym. Saattaa mieli muuttua.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 17:13"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 16:31"]
Ei tuo ole edes suomalainen perinne! Se on ihan viime vuosina tullut Suomeen ja mallina on amerikkalainen "isä luovuttaa tyttären" -tapa. Itsekin marssin käsikynkkää mieheni kanssa alttarille 90-luvulla ja sitä ennen kaikki tuttavani.
[/quote]
Ei se kyllä mikään puhtaasti amerikkalainen tapa ole, ja on ollut Suomessakin tapana jo pitkään. Ei mistään perinteistä kannata ottaa stressiä suuntaan tai toiseen, ei ne ole pakollisia eikä ne tee juhlista parempia tai huonompia. Perinteet muuttuvat ja tarttuvat, ei se että yksi rituaali on jossain tehty ensimmäisen kerran ennen kuin jossain muualla, tarkoita että sama rituaali siellä muualla olisi jotenkin vähemmän perinteistä. Kannattaa lukea hääperinteistä, ja vaikka nimenomaan suomalaisista häistä, niin huomaa kuinka hölmöä on antaa arvoa jollekin vain sen takia, että se on perinne.
Äitisi on kyllä nyt hieman kohtuuton, häät ovat sinun ja miehesi, ja uskoisin että onnistuvat parhaiten kun ovat teidän toiveiden mukaan toteutettu.
[/quote]
Olen 50v ja eka kertaa näin isän saattavan tyttärensä alttarille v. 2009 häissä. Sitä ennen kaikki parit menivät sinne itse. Ja 70-80 ja 90 luvulla en ollut kuullutkaan tuollaisesta perinteestä. Myös vanhempani 50 luvulla ja heidän isovanhempansa ovat kyllä kahdestaan menneet alttarille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 17:48"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 17:13"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 16:31"]
Ei tuo ole edes suomalainen perinne! Se on ihan viime vuosina tullut Suomeen ja mallina on amerikkalainen "isä luovuttaa tyttären" -tapa. Itsekin marssin käsikynkkää mieheni kanssa alttarille 90-luvulla ja sitä ennen kaikki tuttavani.
[/quote]
Ei se kyllä mikään puhtaasti amerikkalainen tapa ole, ja on ollut Suomessakin tapana jo pitkään. Ei mistään perinteistä kannata ottaa stressiä suuntaan tai toiseen, ei ne ole pakollisia eikä ne tee juhlista parempia tai huonompia. Perinteet muuttuvat ja tarttuvat, ei se että yksi rituaali on jossain tehty ensimmäisen kerran ennen kuin jossain muualla, tarkoita että sama rituaali siellä muualla olisi jotenkin vähemmän perinteistä. Kannattaa lukea hääperinteistä, ja vaikka nimenomaan suomalaisista häistä, niin huomaa kuinka hölmöä on antaa arvoa jollekin vain sen takia, että se on perinne.
Äitisi on kyllä nyt hieman kohtuuton, häät ovat sinun ja miehesi, ja uskoisin että onnistuvat parhaiten kun ovat teidän toiveiden mukaan toteutettu.
[/quote]
Olen 50v ja eka kertaa näin isän saattavan tyttärensä alttarille v. 2009 häissä. Sitä ennen kaikki parit menivät sinne itse. Ja 70-80 ja 90 luvulla en ollut kuullutkaan tuollaisesta perinteestä. Myös vanhempani 50 luvulla ja heidän isovanhempansa ovat kyllä kahdestaan menneet alttarille.
[/quote]
Minä taas olen nähnyt kuvista (mm. perheen, suvun, tuttujen, lapsuudessa kavereiden vanhempien jotka ovat tänä päivänä reilusti yli 50) kuinka isä saattaa tyttären. Kuten sanoin, jos kiinnostaa erityisesti se, mitä perinteitä suomalaisilla on ollut, niin kannattaa lukea ja ottaa asioista selvää, eikä laukoa oman pihapiirin tapoja koko kansan kattavina totuuksina. Amerikkalainen tapa se ei ole sen enempää kuin suomalainen. Ja syitä saattamiselle on annettu muitakin kuin joku lehmän luovutus.
Itse olet myös syntynyt aikana jolloin naisen itsenäisyyttä ja tasa-arvoisuutta on alettu korostaa, joten saattaminen on hyvinkin voinut olla harvinaisempaa. Perinteet eivät ole mitään kiveen hakattuja pakollisia asioita.
Suomessa on myös ollut tapana, että vanhemmat (morsiamen isä) kustantaa häät ja oheisjuhlat. Tämä sille joka edellisellä sivulla väitti tavan olevan amerikkalainen.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 17:24"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 16:43"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 16:39"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 16:36"]
Katolinen tapa, ei luterilainen. Meillä nainen kulkee alttarille yksin tai yhdessä miehensä kanssa. Täällä nainen on aina ollut itsellinen ja tasa-arvoinen.
[/quote]
Aina? Toisen maailmansodan jälkeen hiljalleen enemmän, sitä ennen ei ollenkaan.
[/quote]
Amerikkalaisten apinointia, kuten niin moni muukin asia maailmansotien jälkeen. Ei ole suomalaisten perinne.
[/quote]
Niin siis naisten tasa-arvo amerikkalaisten apinointia? Koska sitähän tuo kommentti käsittelee. Vittu tätä teidän sisälukutaitoa taas.
[/quote]
Tiedä kenen sisälukutaidossa tässä nyt on vikaa, mutta itse käsitin viestin kritiikkinä teidän talutuksen paheksumista kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 16:38"]
Sä teet niinkuin sä haluat, mutta minusta olet kyllä melkoisen "minäittekuMÄhaluunkiukutikiukuti" -asenteen omistava naisihminen. Pirttihirmu varmaan muutenkin.
Ap:n häät, ei äitinsä. Äitihän se minäittekuMÄhaluunkiukutikiukuti-asenteen omistava (luultavasti) pirttihirmu, ei ap.[/quote]
Itse asiassa siitä ei ole kovinkaan kauan, kun naimisissa oleva nainen oli miehensä holhottava. Muistaakseni tästä luovuttiin vasta Suomen itsenäistyttyä, tarkkaa ajankohtaa en muista. Naimattomat täysi-ikäiset naiset poistuivat isän tai muun miessukulaisen holhouksesta jo 1800-luvun lopulla, tämänkään osalta en valitettavasti muista tarkkaa ajankohtaa. Koska holhooja päätti naisen avioliitosta ja vaimo oli miehensä holhottava, on itse asiassa aivan totuudenmukaista sanoa, että nainen tavallaan siirtyi mieheltä toiselle. Nykyisen kaltaista morsiamenluovutusta alttarilla siihen tosin ei ole liittynyt. Enpä tosin tiedä, oliko kirkossa vihkiminenkään ennen kovin yleistä, varsinkaan maaseudulla kun kirkolle saattoi olla monen tunnin matka hevosellakin. Omat isoisovanhempani ainakin vihittiin 30-luvulla juhlapaikalla kylän palokunnantalolla. Morsiamenluovutuksen olen muuten nähnyt ensimmäisen kerran vuonna -94, ja seuraavan kerran -95.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo saattoperinne / best man on kopioitu suoraan USA:n häähömpötyksistä kuten baby showerit jne...
Omat vanhemapni menivät naimisiin v. 65 eikä kyllä kukaan saatellut alttarille.
Olimme mieheni kanssa yhdessä jo 11 vuotta ennen kuin menimme naimisiin, astelimme yhdessä alttarille.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 16:39"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 16:36"]
Katolinen tapa, ei luterilainen. Meillä nainen kulkee alttarille yksin tai yhdessä miehensä kanssa. Täällä nainen on aina ollut itsellinen ja tasa-arvoinen.
[/quote]
Aina? Toisen maailmansodan jälkeen hiljalleen enemmän, sitä ennen ei ollenkaan.
[/quote]
Höpsis.
Suomi antoi kolmantena maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa naisille äänioikeuden vuonna 1906 osana yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Samalla sallittiin naisille myös oikeus asettua ehdolle vaaleissa ja vuonna 1907eduskuntaan valittiin maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen mennyt naimisiin 80-luvun alussa ja isäni minut saattoi. Näin tapahtui myös minun ystävieni häissä tuohon aikaan useinmiten. Käytöksen kultaisessa kirjassa 50-luvulta oli ohjeet miten käyttäydytään eli puolivälissä käytävää tämä "luovuttaminen" tapahtuu eli ei mikään ruotsalainen kompromissi.
Minusta se on mukava perinne ja ap on vielä teiniangstissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä? Tehdäänkö tuota Suomessa? Luulin aina että on jenkkijuttu ja tyyliin vasta rantautumassa tänne. En ole nähnyt kenenkään tuttuni häissä ikinä isän saattavan morsianta alttarille. Maksaako isäsi häänne kokonaan? Näinhän se perinteisesti menee myöskin jenkeissä ja liittyy samaan aiheeseen. Isä maksaa juhlaseremoniat sen kunniaksi että pääsee eroon yhdestä elätettävästä. Mites myötäjäiset?
Mun mielestä se on ihan sama kuka ylireagoi (äitisi), häät on sellaiset kuin sinä ja miehesi haluatte. Musta olisi ainakin ihan hölmöä jos isäni saattaisi mut alttarille.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 19:01"]
Siis mitä? Tehdäänkö tuota Suomessa? Luulin aina että on jenkkijuttu ja tyyliin vasta rantautumassa tänne. En ole nähnyt kenenkään tuttuni häissä ikinä isän saattavan morsianta alttarille. Maksaako isäsi häänne kokonaan? Näinhän se perinteisesti menee myöskin jenkeissä ja liittyy samaan aiheeseen. Isä maksaa juhlaseremoniat sen kunniaksi että pääsee eroon yhdestä elätettävästä. Mites myötäjäiset?
Mun mielestä se on ihan sama kuka ylireagoi (äitisi), häät on sellaiset kuin sinä ja miehesi haluatte. Musta olisi ainakin ihan hölmöä jos isäni saattaisi mut alttarille.
[/quote]
Kyllä tuota Suomessa tapahtuu ja on tapahtunut jo pitkään. Minä puolestani en ole osallistunut kuin yksiin häihin, joissa ei ole ollut morsiamenluovutusta. Kyseinen pari tosin menikin naimisiin maistraatissa (olin mukana todistajana) ja järjesti jälkikäteen juhlat.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 18:55"]
Minusta se on mukava perinne ja ap on vielä teiniangstissa.
[/quote]
Ymmärrettävää silloin, jos morsian on vielä nuori ja pari muuttaa yhteen vasta häiden jälkeen. Jos morsian on pitkälti yli kolmekymppinen muutaman lapsen äiti, joka on elänyt toistakymmentä vuotta avoliitossa tulevan puolisonsa kanssa, luovutus on lähinnä naurettavaa. Omituisinta se on silloin, jos isää ei enää ole saattamassa, vaan siihen pitää värvätä oma poika tai kuka tahansa miessukulainen.
Se nyt on varmaan ihan teidän päätettävissänne miten toimitte. Yllätä äitee ja sano, että sinä vartoot alttarilla kun sulhanen kävelee yksin tai äitinsä saattelemana alttarille ;)
Minusta etenkin niissä vihkimisissä joissa morsian on muuttanut lapsuuskodistansa aikapäivää sitten ja varsinkin jos vihkipari asuu yhdessä on suorastaan naurettavaa että isä luovuttaa tyttärensä..
Erään ystäväni isä halusi luovuttaa tyttärensä (eli ystäväni) mutta tämä ei suostunut koska ko isä oli jättänyt perheensä toisen naisen takia kun tytär oli viisivuotias ja oli ollut hyvin satunnaisesti ja harvakseltaan = rippi&ylioppilasjuhlien merkeissä tekemisissä aiemman liiton lastensa kanssa j morsian ei kokenut mitään järkeä eikä tunnesyytä moiseen.
Mun vanhemmat ovat myös ihmetelleet tätä morsiamenluovutusta. Heidän mielestään naisia alentava tapa ja eivät myöskään halua minun tekevän noin. Nykyisin morsiamet taitavat haluta isän saattajaksi jännityksen lievittämisen, turvan, vuoksi. Eivät tajua kuinka sovinistisesta ja esineellistävästä tavasta on kyse.
Itse jokainen päättää, millaiset häät haluaa. Onko sulhanen kanssasi samaa mieltä vai onko tämä sinun päätös? Mielestäni kuitenkin hiukka liikaa mietit ja teet kärpäsestä härkäsen. En nimittäin usko, että isäsi tai tuleva aviomiehesi ajattelee tai on koskaan edes tullut mieleen, että sinä olisit kauppatavaraa. Monesta asiasta saa esiin jotain "ikävää", jos oikein kaivamalla kaivaa ja vääntämällä vääntää. Ja mielestäni sinä kyllä teet tässä juuri niin. Spekuloit ihan liikaa. Hiukka nutturaa löysemmälle. Mutta... jokainen tekee hääpäivästään juuri sellaisen kun itse tahtoo. Kuitenkin liikaa asioita pyörittelemällä teet itsellesi elämän huomattavasti vaikeammaksi. Tämä tuskin on ainut asia, jota väännät ja käännät päässäsi. P.s.Kuuntele myös miehesi mielipidettä hääpäivään liittyvistä asioista, se on myös hänen suuri päivänsä.