Olenko outo kun en halua olla exän kaveri?

Mun exällä on niin oudot mielipiteet ja yleensäkin keskustelunaiheet yms ettemme ikinä voisi olla edes tuttaviakaan kun se romanttinen säie joka joskus oli on kadonnut.

Et ole outo ihan normaali

Hiljan oli ketju jossa naiset haukkuivat miehet jotka eivät halunneet jäädä kaveriksi naiselle joka oli antanut pakit.

Oletko ajatellut että voisit esimerkiksi löytää seuraavan kumppanisi exäsi ystäväpiiristä?

Tuollaista ei voi pakottaa. Täytyy vain tehdä sen mukaan mikä itsestä tuntuu parhaalta. En itsekkään pysty exän kanssa kaveeraamaan, sattuu vaan liikaa.

Ihan normaalia. Ennemmin ne on outoja, jotka kaveeraavat exiensä kanssa eron jälkeen.

En todellakaan halua löytää seuraavaa kumppaniani exäni ystäväpiiristä. Sittenhän se exäkin pyörisi puheinaiheissa aina välillä yms. Mahdotonta päästä yli, jos ei katkaise täysin välejä. minut siis jätettiin.

Maailmassa on niin paljon muitakin miehiä.

Et, ihan tavallista. Ainut syy kaveerata ois alaikäset lapset, joiden huollon ja holhouksen vuoksi on järkevää olla ns.väleissä, mutta sekään edellytä kaveeraamista erityisesti.

Erotessa ex puhui kaveruudesta ja että voisin tulla käymään jos osun paikkakunnalle ja muuta vastaavaa. En kyllä näe mitään syytä miksi ottaisin yhteyttä tai menisin sinne. Sen verran on pahaa mieltä ja katkeruutta itselläni kun ei hän halunnut korjata mitään asioita ja helpompi oli erota. Muidenkin exien kanssa olen väleissä siten että voidaan kuulumiset vaihtaa jos törmätään jossain mutta mikään tiiviimpi ystävyys ei ole kiinnostanut. Joillakin kaveruus onnistuu hyvin, joillakin ei, sitä ei voi oikein pakottaa. Toimeen voi pakottaa itsensä tulemaan jos on pakko olla tekemisissä mutta exän seurasta ei ole pakko nauttia

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan halua löytää seuraavaa kumppaniani exäni ystäväpiiristä. Sittenhän se exäkin pyörisi puheinaiheissa aina välillä yms. Mahdotonta päästä yli, jos ei katkaise täysin välejä. minut siis jätettiin.

Maailmassa on niin paljon muitakin miehiä.

Ei kelvannut naisille aikoinaan tuollainen vastaus, tuskin kelpaa nyttenkään.

En itse jäisi roikkumaan millään tapaa, sillä tottakai se vaikuttaa myös tuleviin seurustelukumppaneihin. En näe mitään järkeä siinä että vaarantaisin potentiaalisia parisuhteita sen vuoksi että exä roikkuu mukana. Tottakai siis yhdistävä tekijä, kuten jo aikaisemmin ketjussa mainitut lapset, ovat asia erikseen.

Ei se oikeesti mitään kaveri suhdetta halua. Koitti vaan erotilanteessa olla kiva.

Ex jätti minut, niin miks haluaisin olla kaveri.

Jos erosta oltais sovittu yhteisesti, niin silloin.

Ehkä joskus kavereitakin, mutta aika näyttää. Yhteyden pitäisi siis jotenkin tulla sattumalta uudelleen, nyt en ole missään yhteyksissä. Oma pää vaan tuottaa silloin tällöin ikävän tunteita ja surun...ja vihankin.. ja niin kyllä mä oon tästä yli pääsemässä

.

Vierailija kirjoitti:

Ei se oikeesti mitään kaveri suhdetta halua. Koitti vaan erotilanteessa olla kiva.

Halusi "lievittää" eroa. Noinhan monet tuota perustelee. Sitten ehkä pari kuukautta kaveerataan ja lopetetaan yhteydenpito.

Itse ajattelen silleen, että on enempi rakkautta päästää toinen täysin menemään. Silloin hän voi etsiä itselleen uuden kumppanin. En itse nimittäin katselisi kumppania, jolla pyörisi exät nurkissa. Se aiheuttaisi ihan liikaa mustasukkaisuutta. En myöskään huolisi kumppanikseni ihmistä, jolla on lapsia tehtynä jonkun muun kanssa. Erikseen on kaverimiehet ja seurustelukumppanit. Kavereiden kanssa en ylipäätään rupeis seukkaamaan. Seurustelussa on aina niin paljon enemmän odotuksia ja tunteita pelissä.

Jos on niitä yhteisiä lapsia ja erotaan, niin tilanteen ymmärtää, että lasten takia pitää yrittää tulla toimeen.

Tuo on ihan normaalia. Sairaimpia on ne jotka jättää, ja samaan hengenvetoon melkein vaativat olla "kaveri" ja raivostuvat jos ei suostu.

En todellakaan ole halunnut olla exän kanssa missään väleissä. En, vaikka on ne lapsetkin. 

Nämähän exät ei sitä ns kaveruutta tarvi muuhun kuin toisen kyttäämiseen ja löysässä hirressä pitoon, ettei toinen vain pääse hänestä yli ja ota uutta. Monia jättäjäexiä on omalla kohdalla alkanut pirusti kiinnostamaan omat tekemiseni ja menoni, vaikka suhteen aikana oltiin jäätäviä. Yksikin jättäjäexä pitkin kevättä uhkaili, luuletko etten uskalla jättää sua? Yks kerta totesin että tehdään kuten haluat. Viikko erosta tämä kyseli monta kertaa txt päivässä 4kk ajan, onko sulla uusi, joko löysit uuden? Kuin robotti samaa joka päivä. Kunnes syksyllä vaihoin numeron. Tammikuussa löysin uuden, niin tämä exä irc galleriassa laittoi silloiselle kumppanilleni, täysin hänelle tuntemattomalle josta ei tiennyt mitään, että hyi v*ttu kun oot ruma, mä oon sua parempi. Tehtiinhän siitä rikosilmo, mutta exä valitti poliisille, että petän häntä uuden kanssa, koska hällä on oikeus muuttaa mieltään ja lopettaa ja palauttaa, jatkaa suhdetta yksipuolisella päätöksellä. 

En halua olla myöskään exän kaveri, onneksi asuukin eri paikkakunnalla eikä mitään syytä olla tekemisissä vaikka emme ole riidoissa.